Uudistukset yrittäjän eläkelakiin astuivat voimaan 1.1.2023. Muutosten tavoitteena on parantaa yrittäjien eläketurvaa ja tukea yrittäjän eläkelain toimeenpanoa, jotta yrittäjien työtulot vastaisivat nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa. Tässä tekstissä käydään läpi muutoksia ja niiden aikataulua.
Lain perusperiaate pysyy samana. Jatkossakin yrittäjän tulee tiettyjen kriteerien täyttyessä ottaa YEL-vakuutus, joka kerryttää eläkettä ja johon yrittäjän sosiaaliturva pohjautuu. Eläkemaksut, eläkekertymä ja esimerkiksi sairauspäivärahan määrä määräytyvät edelleen YEL-työtulon perusteella. Myös se säilyy ennallaan, että työtulolla tarkoitetaan yrittäjän työpanosta eli palkkaa tai korvausta, jonka voidaan katsoa vastaavan yrittäjän tekemää työtä. Yrittäjä itse arvio työtulonsa. Eläkelaitos vahvistaa työtulon yrittäjätoiminnasta saatujen tietojen perusteella.
Uutta on täsmennys työtulon määrittelyyn. Lakiin on nyt kirjattu, että työtulo vahvistetaan kokonaisarvion perusteella. Eläkelaitos pitää jatkossa työtuloa vahvistaessaan yrittäjän työpanosta kuvaavana palkkana tai korvauksena yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaa ja ottaa huomioon muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot.
Työtulon vahvistamisessa auttaa uusi laskentapalvelu. Eläkelaitokset ottivat jo syksyllä 2022 käyttöön kaikille eläkelaitoksille yhteisen laskentapalvelun, sillä Finanssivalvonnan kriittiset huomiot velvoittivat eläkelaitoksia kiinnittämään huomiota työtulon vahvistamiseen liittyviin toimintatapoihin jo ennen lainmuutoksia. Laskentapalvelu laskee työtulosuosituksen yrittäjän antaman liikevaihtoarvion ja toimialan perusteella: Laskentapalveluun syötetään yrittäjän toimiala, jolloin palvelu hakee tiedon toimialan kokoaikaisten työntekijöiden mediaanipalkasta. Lisäksi syötetään liikevaihto tai arvio siitä, jonka perusteella palvelu arvioi yrittäjätoiminnan laajuutta. Tulokseksi tulee työtulosuositus +-30 prosentin liikkumavaralla. Liikkumavaran tarkoituksena on huomioida yrittäjien erilaiset tilanteet.
Eläketurvakeskus julkaisi laskentapalvelun vuoden alussa myös yleisölle. Sillä pääsee katsomaan, mille tasolle oma työtulo asettuu. Esimerkiksi freelance-toimittaja valitsee laskurista päätoimialan 90030 taiteellinen luominen ja syöttää arvion 12 kuukauden liikevaihdosta. Jos liikevaihto on vaikkapa 30 000 euroa, laskuri antaa työtulosuositukseksi 27 609 euroa vuodessa ja liikkumavaraksi 19 326–35 892 euroa vuodessa. Tällöin eläkemaksu voi alle 53-vuotiailla ja vähintään 63-vuotiailla olla 388–721 euroa kuukaudessa. Aloittavat yrittäjät saavat alennuksen ensimmäisen neljän vuoden ajaksi, ja 53–62-vuotiailla eläkemaksu on hieman suurempi. Oman eläkemaksun suuruutta voi arvioida eläkelaitosten YEL-laskureilla.
Eläkelaitos voi myös poiketa laskentapalvelun suosituksesta. Eläketurvakeskuksen laskentapalvelu on vain apuväline, ja eläkelaitos vahvistaa työtulon kokonaisharkinnan perusteella, jos yrittäjä tuo esiin muuta selvitystä työpanoksestaan. Työtulosuosituksesta liikkumavaroineen voi poiketa esimerkiksi, jos yrittäjyys on sivutoimista tai osa-aikaista tai yrittäjän todelliset ansiot poikkeavat suosituksesta. Eläkelaitos voi huomioida myös sen, jos yrittäjä tekee töitä usealla toimialalla, vaikkapa taiteellisen luomisen lisäksi toimialalla 70210 suhdetoiminta ja viestintä. Yrittäjän työtulon vahvistamisen soveltamisohje on julkaistu 1.1.2023.
Toimialat perustuvat Tilastokeskuksen luokitukseen. Jos laskentapalvelu ei löydä valitulta toimialalta mediaaniliikevaihtoa ja/tai -palkkaa havaintojen vähyyden takia, se käyttää luokituksessa yleisempää toimialaa. Esimerkiksi toimialan 90030 taiteellinen luominen sijaan laskuri ilmoittaa käyttävänsä laskennassa toimialaa 900 kulttuuri- ja viihdetoiminta. Suomen freelance-journalistien jäsenille oleellisia toimialaluokkia ovat ainakin seuraavat:
- 70210 suhdetoiminta ja viestintä (viestijät)
- 74201 valokuvaamot ja muu kuvaustoiminta (freelance-kuvaajat)
- 74300 kääntäminen ja tulkkaus (kirjallisuuden kääntäjät)
- 90030 taiteellinen luominen (freelance-toimittajat, kuvittajat, tietokirjailijat).
Uutta on myös YEL-työtulon säännöllinen tarkistaminen. Eläkelaitokset velvoitettiin lakiuudistuksessa tarkistamaan yrittäjän työtulo joka kolmas vuosi. Käytännössä eläkelaitos antaa yrittäjälle kirjallisen ehdotuksen uudesta työtulosta. Ehdotuksen saatuaan yrittäjällä on kaksi viikkoa aikaa esittää lisäselvitystä. Jos lisäselvitystä ei tule, eläkelaitos vahvistaa työtulon ehdotuksensa mukaan. Eläkelaitoksen päätöksestä voi myös valittaa Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan.
Lakiuudistuksessa on siirtymäaika. Ennen vuodenvaihdetta eli lain voimaantuloa alkaneet YEL-vakuutukset tarkistetaan kolmen vuoden kuluessa, jos niihin ei ole tehty olennaista tarkistusta kolmeen vuoteen: vuoden 2023 loppuun mennessä niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on alle 15 000 euroa; vuoden 2024 loppuun mennessä niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on alle 25 000 euroa; vuoden 2025 loppuun mennessä niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on yli 25 000 euroa. Yrittäjän ei itse tarvitse olla aktiivinen asian suhteen, vaan voi odottaa sitä, että eläkelaitos lähettää ehdotuksen työtulosta.
Ensimmäisellä tarkistuskerralla työtulo voi nousta enintään 4 000 euroa. Myös toisella tarkistuskerralla nousu voi olla enintään 4 000 euroa. Toisin sanoen ensimmäisen kuuden vuoden aikana työtulo voi nousta lakiuudistuksen myötä enintään 8 000 euroa. Jos on esimerkiksi ottanut YEL-vakuutuksen vähimmäistyötulolle, joka oli viime vuonna 8 261,71 euroa, työtulo nousee tänä vuonna enintään 12 261,71 euroon. Tällöin eläkemaksu on alle 53-vuotiailla ja vähintään 63-vuotiailla 246 euroa kuukaudessa. Yrittäjän suostumuksella korotus voi kuitenkin olla myös suurempi. Työtuloa myös korotetaan vuosittain palkkakertoimella.
Jos vasta ottaa YEL-vakuutuksen, työtulo määritellään alusta asti uuden lain mukaan. Uudet yrittäjät saavat kuitenkin neljän vuoden ajan 22 prosentin alennuksen YEL-maksuun. Lain perusteluissa myös todetaan, että aloittavalle yrittäjälle ei välttämättä ole kertynyt tietoa, joka kertoo yritystoiminnan työllistävyydestä, jolloin yrittäjä saattaa itse olla ainoa tietolähde soveltuvasta työpanoksen määrästä.
Eduskunta edellytti lisäksi eläkejärjestelmän jatkokehittämistä. Eduskunta hyväksyi lain hyväksymisen yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön lausumaehdotuksen, joka kuului näin: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmän laajemmat muutostarpeet ja että järjestelmän kehittämistä jatketaan.
Tekstin lähteenä on käytetty linkattujen lähteiden lisäksi muun muassa Eläketurvakeskuksen lakimiehen Anniina Alaluusua-Listolan ja kehityspäällikön Eeva Poutiaisen puheenvuoroja Suomen freelance-journalistien YEL-uudistusta käsittelleessä webinaarissa 30.1.2023.