EU:n uusi tietosuoja-asetus ei pääosin kosketa journalisteja. Asetuksen soveltaminen alkaa eli se tulee voimaan 25. toukokuuta. Journalismin tekeminen jatkuu kuitenkin pääosin nykyisillä pelisäännöillä. Tästä poikkeuksesta säätää asetusta täydentävä tietosuojalaki. Journalisti ei siis edelleenkään tarvitse suostumusta jutuissa mainituilta ihmisiltä tai uutiskuvissa näkyviltä ihmisiltä.
Tietosuoja-asetuksen piirissä ovat yritykset, julkisorganisaatiot ja yhdistykset – vain yksityishenkilön toiminta jää asetuksen ulkopuolella. Asetusta sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn, joka on käsitteenä erittäin laaja. Esimerkiksi sähköpostiviestien lähettäminen potentiaalisille asiakkaille on henkilötietojen käsittelyä.
Työsuhteessa olevien journalistien kohdalla vastuu tietosuoja-asetusta koskevasta ohjeistuksesta on työnantajilla. Sen sijaan freelancerien on perehdyttävä asetuksen vaatimuksiin omatoimisesti. Journalistiliitto on saanut kysymyksiä siitä, milloin tietosuoja-asetus koskee freelanceria. Vastaukseksi voi todeta, että sellaisissa tilanteissa, joissa asetus koskee yrittäjiä yleensäkin.
Esimerkiksi:
● Freen kerätessä tietoja yhteistyökumppaneista netistä (huom! yrityksen tiedot eivät ole henkilötietoja, työntekijöiden tiedot ovat)
● Freen lähettäessä uutiskirjeitä ja muita markkinointiviestejä asiakkailleen
● Freen kerätessä verkkosivujensa avulla kävijätietoja
Kun henkilötietoja käsitellään journalistisiin tarkoituksiin, journalistilla on laaja vapautus asetuksen velvoitteista:
● Ei velvoitetta tietojen minimointiin: Journalistiset tarkoitukset edellyttävät tyypillisesti laajoja tietovarantoja
● Rekisteröidyllä (henkilö, jonka tietoja käsitellään) ei oikeutta vaatia virheellisen tiedon oikaisemista (“täsmällisyys”)
● Ei velvoitetta “säilytyksen rajoittamiseen”, eli tietoa voi säilöä journalistisiin arkistoihin periaatteessa ikuisesti
● Ei vaatimusta normaalille lainmukaiselle käsittelyperusteelle – myös arkaluonteisia tietoja saa käsitellä!
Esimerkiksi tutkivan journalismin kohteella ei siis ole oikeutta saada tietoa juttuprosessista, oikeutta kieltää henkilötietojensa käsittelyä tai jutun julkaisun jälkeen oikeuttaa saada tietojaan poistetuksi journalistin arkistosta.
Mitä on poikkeuksen suojelema journalismi?
Viime kädessä asian ratkaisee tuomioistuin, ja nykyisen oikeuskäytännön mukaan lähtökohtana on se, onko kyseisen toiminnan tarkoituksena tietojen, mielipiteiden ja ajatusten ilmaiseminen yleisölle. Journalismin käsite on siis laaja.
Lopuksi vielä poikkeuksen poikkeus:
Tietosuoja-asetus kuitenkin velvoittaa huolehtimaan tietojen turvallisesta käsittelystä kaikissa tilanteissa:
Journalistinen poikkeus ei vapauta velvoitteesta huolehtia tietoturvasta ja ilmoittaa tietomurrosta tietosuojaviranomaiselle – rekisteröidylle ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa, mutta viranomainen voi velvoittaa niin tekemään.
Hannu Hallamaa, työehtoasiamies, Journalistiliitto