Ohjeet jäsenhakemuksen tekemiseen
Kun haet SFJ:n jäsenyyttä:
Liittyessäsi Suomen freelance-journalisteihin liityt myös Suomen Journalistiliittoon. SFJ ry on Journalistiliiton jäsenyhdistys.
Jäsenkelpoisuuden rajat määritellään sekä Suomen Journalistiliiton että Suomen freelance-journalistien säännöissä.
Yhdistyksen jäseneksi voidaan hakemuksesta hyväksyä:
1. Freelance-journalisti, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta työstä.
2. Liiton tai jäsenyhdistyksen toimihenkilö.
3. Alan opettaja tai tutkija
4. Opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä journalistiseen ammattiin opiskeleva henkilö. Opiskelijajäsenellä ei ole äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta luottamustehtäviin osasto-, yhdistys- eikä liittotasolla.
5. Jäsenyyden voi säilyttää eläkkeelle siirtynyt jäsen.
Jäsenen pääasiallisiin tehtäviin ei saa kuulua viestintäalalla toimivan yrityksen taloudellisten etujen
valvominen tai ratkaisevan päätösvallan käyttäminen työsuhteiden ehtoja koskevissa asioissa.
Jäsenyyden esteenä ei ole se, että journalistilla on ammatinharjoittajana tai yrittäjänä palveluksessaan toimihenkilöitä.
Jäseneksi pyrkivän työltä edellytetään, että se sisältää olennaisena osana journalistisia elementtejä. Kantaa ei kuitenkaan oteta siihen, miten suuren osuuden työtehtävästä nämä journalistiset elementit muodostavat. Rajaus mahdollistaa jäsenyyden tiedottajille, joiden tehtäviin kuuluu uutistyyppisen materiaalin tuottaminen joko yhteisön omaan käyttöön tai laajempaan julkisuuteen.
Jäseneksi pyrkivän työn on oltava ammattimaista ja tuottaa taloudellista tulosta. Tällä tarkoitetaan, että hakija ansaitsee vähintäänkin merkittävän osan tuloistaan työllä, joka sisältää journalistisia elementtejä. Rajaus sulkee edelleenkin pois hakijat, jotka harjoittavat esim. omaehtoista bloggaamista ilman ansaintalogiikkaa tai avustavat lehtiä niin satunnaisesti, että toimintaa on pidettävä harrastusluontoisena.
Ammattimaisuudella ei tarkoiteta kokoaikaisuutta. Myös osa-aikaiset hakijat voivat olla jäsenkelpoisia. Jos hakijan päätoimi kuitenkin on ilmiselvästi toisella alalla, jäseneksi hyväksyminen edellyttää, että journalistinen työskentely on vakiintunutta ja ammattimaista.
Hakijan omaan arvioon luotetaan
Hakijan työtehtävien journalistisuus ja ammattimaisuus jätetään hakijan itsensä ratkaistavaksi. Jättämällä hakemuksen ja esittämällä riittävät selvitykset työnsä sisällöistä hakija osoittaa, että arvioi olevansa sopiva Journalistiliiton jäseneksi.
Liiton jäseneksi voidaan hakemuksesta hyväksyä:
a) Henkilö, joka on työsuhteessa toimituksellisessa työssä tai ohjelmatyössä tiedotusvälineessä, pääasiassa tiedotusvälineitä palvelevassa artikkeli-, uutis- tai kuvatoimistossa tai muussa viestintä- tai kustannusalan yrityksessä.
b) Muu työsuhteessa oleva henkilö, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta työstä.
c) Freelance-journalisti, joka olematta työsuhteessa saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta työstä.
d) Liiton tai sen jäsenyhdistyksen toimihenkilö.
e) Alan opettaja tai tutkija.
f) Journalistiseen ammattiin opiskeleva henkilö.
Jäsenyyden voi säilyttää määräaikaista yhteiskunnallista tai kansainvälistä tehtävää hoitava jäsen sekä eläkkeelle siirtynyt jäsen.
Jäsenen pääasiallisiin tehtäviin ei saa kuulua viestintäalalla toimivan yrityksen taloudellisten etujen valvominen tai ratkaiseva päätösvallan käyttäminen työsuhteiden ehtoja koskevissa asioissa.
Jäsenyyden esteenä ei ole se, että journalistilla ammatinharjoittajana tai yrittäjänä on palveluksessaan toimituksellisia toimihenkilöitä. Edellä tarkoitetulla jäsenellä ei kuitenkaan ole äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta osastotasolla, eikä hän voi osallistua työpaikkatason järjestötoimintaan työehtoja koskevissa asioissa. Saavutetut jäsenedut säilyvät.
Erilaisten ryhmien jäsenedellytyksistä
Tiedotus- ja viestintätehtävät
Mikäli työtehtävät sisältävät olennaisena osana journalistisia elementtejä ja työ on ammattimaista, jäsenyyttä voi hakea henkilö, joka työskentelee tiedotus- tai viestintätehtävissä esim.
- julkishallinnossa (kunnat, kuntainliitot, valtion keskushallinto, ministeriöt tms.)
- ammatti- tai kansalaisjärjestössä tai yleishyödyllisessä yhteisössä/yrityksessä
- puolueissa
- seurakunnissa
- viestintätoimistoissa, asiakaslehdissä ja yrityksissä
Jos jäsen tulee valituksi kansanedustajaksi, EU-parlamentaarikoksi tms, hän voi säilyttää jäsenyytensä. Jäsenyys säilyy myös mm. UM:n (esimerkiksi lehdistöneuvos) ja EU:n viestintätehtävissä.
Esimiestehtävät
Jäsenkelpoinen on jokainen, joka työskentelee liiton työehtosopimusten soveltamisalalla riippumatta esimiesasemastaan. Henkilö on jäsenkelpoinen myös, jos hän työskentelee viestintävälineen journalistisissa johtotehtävissä, vaikka tehtävä ei olisikaan tes:n soveltamisalalla.
Jos jäsen toimii työnantajan nimeämänä neuvottelijana työehtoja koskevissa tilanteissa, joissa toisena osapuolena ovat työntekijäjärjestön edustajat, hän ei voi osallistua paikalliseen järjestötoimintaan työehtoja koskevissa asioissa. Paikallisella järjestötoiminnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä mm. pääluottamusmiestehtävän hoitamista ja osallistumista työpaikkaosaston äänestyksiin paikallisista sopimuksista.
Jäsenyyden este ei ole, että journalistilla ammatinharjoittajana tai yrittäjänä on palveluksessaan toimituksellisia toimihenkilöitä. Tällainen jäsen ei kuitenkaan voi osallistua paikalliseen järjestötoimintaan työehtoja koskevissa asioissa.
Opiskelijat
- Jäseneksi hyväksytään journalistiseen ammattiin opiskelevia henkilöitä. Jäsenedellytyksiä tarkastellaan joko opiskelun tai työkokemuksen tai molempien perusteella.
- Listaa ”jäsenkelpoisuuden tuottavista” oppilaitoksista ei erikseen pidetä yllä. Pääsääntönä pidetään, että journalistisiin ammatteihin opiskellaan yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa (medianomin tutkinto).
- Jäsenkelpoisia ovat ne opiskelijat, jotka opiskelevat yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa media-alan ammattiin johtavaa tutkintoa. Heiltä ei edellytetä työkokemusta. Jäsenedellytykset ovat voimassa opintojen alusta asti.
- Muissakin oppilaitoksissa tai muuta kuin journalistiikkaa tai viestintää opiskeleva voi hakea jäsenyyttä, jos hänen tavoitteenaan on ryhtyä journalistiksi ja hänellä on alan työkokemusta. Mitä vähemmän opiskeltavalla alalla on tekemistä journalismin kanssa, sitä enemmän hakijalta edellytetään alan työkokemusta.
- Oppisopimusharjoittelijat ovat pääsääntöisesti jäsenkelpoisia, koska he ovat työsuhteessa yritykseen.
- Jos työvoimapoliittisella harjoittelijalla on takanaan riittävästi alan opintoja tai työkokemusta, jäsenedellytykset ovat olemassa.
Muut ryhmät
Jäsenkelpoisia ovat kaikki SJL:n työehtosopimusten piirissä työskentelevät.
Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa journalistisia aineita opettavat henkilöt ovat jäsenkelpoisia. Hakijan työhistorian sekä opintojen luonteen ja laajuuden perusteella myös muiden oppilaitosten viestinnän tai journalismin opettajat voivat olla jäsenkelpoisia.
Tutkijoista jäsenkelpoisia ovat henkilöt, joiden tutkimusala liittyy suoranaisesti viestintään tai journalistiikkaan.
Media- ja kirjankustantamoille tehtävät käännöstyöt täyttävät jäsenkelpoisuusehdot
Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä joko muulta tai omalta alalta eläkkeelle jääneet henkilöt, joiden työskentely täyttää journalistisuuden ja ammattimaisuuden edellytykset.
Jos et vielä ole Journalistiliiton jäsen, täytä ja allekirjoita liiton jäsenhakemus ja postita/lähetä se sähköisesti Journalistiliiton osoitteeseen
Hakulomakkeen voit printata tai täyttää täältä.
Kun täytät hakemuksesi huolellisesti, myös päätös tulee nopeasti.
Mikäli haluat lisätietoja hakemuksen täyttämisen tueksi, voit ottaa yhteyttä free-yhdistyksen toiminnanjohtajaan.