Arkisto

Etusivu » SFJ kysyy – puheenjohtajakandidaatit vastaavat

SFJ kysyy – puheenjohtajakandidaatit vastaavat

Suomen freelance-journalistit ry lähetti kolmelle Suomen Journalistiliiton puheenjohtajakandidaatille kolme freeasioihin liittyvää kysymystä. Liiton johto valitaan 10.-12.12.2014 Helsingissä pidettävässä SJL:n valtuuston kokouksessa. Istuvan puheenjohtajan Arto Niemisen ohella puheenjohtajuutta tavoittelevat Hanne Aho SAL:sta ja Juha Keskinen HSY:stä. Freeyhdistys ei ole päättänyt tässä vaiheessa, kenen ehdokkaan taakse yhdistys asettuu. Tässä kyselyyn saadut vastaukset.

1. Mihin konkreettisiin toimiin ryhtyisit puheenjohtajana freelance-journalistien yhteiskunnallisen ja ammatillisen aseman parantamiseksi seuraavan puheenjohtajakauden aikana.

 

Hanne Aho (HA): Kaikkien Journalistiliiton jäsenten tulisi ymmärtää omien työehtojen ja työolojen yhteys freelancereihin. Erityisen tärkeää tämä on silloin kuin jäsen on freelancereihin nähden merkittävässä asemassa, kuten esimerkiksi luottamusmiehenä tai ostavana osapuolena. Freetyön polkeminen johtaa ajan myötä koko alan työehtojen polkemiseen. Freelancereiden asema on yksi alan epätasa-arvoasioista ja siksi korjauslistallani.

Freeasioiden tärkeyden ymmärtäminen on asennemuutoskysymys. Tätä ilmapiirimuutosta aion ajaa.

Freelancereiden asemaa on konkreettisesti parannettava myös lakimuutosteitse. Kollektiivinen neuvotteluoikeus ja kohtuulliset tekijänoikeuskorvaukset on saatava lakiin. Myös muut yrittäjyyteen liittyvät asiat kuten eläke- ja työttömyysturva-asiat on hoidettava lakimuutoksin. Harmi, että näiden asioiden hoito on niin hidasta.

 

Juha Keskinen (JK): Kohtuullisen korvauksen periaatteen lobbaamisessa täytyy ottaa käyttöön uusi vaihde. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta ei sisällä parannusta freelance-journalistien asemaan. Esitys on kohtuullisen korvauksen osalta vesitetty täydellisesti. Nyt välittömästi täytyy ryhtyä vaikuttamaan johtaviin eduskuntaryhmiin, jotta eduskunta korjaisi esitystä. Vaalien alla on mahdollista vaikuttaa kansanedustajiin.

Freelance-journalistit on saatava työsuhteisten journalistien yhteyteen ja ajamaan yhdessä etujaan. Freet mukaan pääasiallisten toimeksiantajiensa toimitusosastojen toimintaan. Vajaa työllisyys on pahin ongelma ja turhien raja-aitojen purkaminen palvelee niin edunvalvontaa kuin ammatillista toimintaa ja työllistymistä. Tärkeintä on nyt journalistisen työn puolustaminen sen kaikissa muodoissa!

 

Arto Nieminen (AN): Jatkamme lobbausta itsensä työllistävien sosiaaliturvan parantamiseksi ja työoikeudellisen aseman selkeyttämiseksi. Tavoitteena tulee olla oikeus kollektiiviseen edunvalvontaan, jota tällä hetkellä ei ole. Tarvittavat selvitykset itsensä työllistävien asemasta on nyt tehty, nyt niistä pitää uskaltaa vetää johtopäätökset ja tarvittavat lakimuutokset. Niiden läpiviennissä aivan ratkaisevaa on tulevan hallituksen poliittinen kokoonpano. Toisaalta taas tekijänoikeuslain muuttuessa on syytä avata taas kerran Viestinnän Keskusliiton kanssa tehdyn kauppatapasopimus ja aloittaa siitä neuvottelut.

 

2. Suomen freelance-journalistit ry on Suomen Journalistiliiton ainoa viime vuosina selkeästi jäsenkuntaansa kasvattanut jäsenyhdistys. Miten tämän kehityksen pitäisi mielestäsi näkyä freelancereiden edustuksen kehittymisenä liiton organisaation eri tasoilla?

 

HA: Tämä on mielestäni tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymys. Jokaista jäsenyhdistystä kohdellaan samoin laskennallisin periaattein. Jos freelancereiden määrä on kasvanut niin isoksi, että se oikeuttaa kattavampaan edustukseen, niin tietenkin edustusta on kasvatettava.

 

JK: Jokaisen jäsenen äänen on painettava liitossa yhtä paljon. Tavoitteeni on suora yksilöjäsenyys Journalistiliitossa. Sen jälkeen toiminnallisesti jäsenet voivat osallistua haluamiinsa liiton ryhmiin, toimintoihin ja projekteihin. Organisaatio on saatava nykyaikaiseksi ja demokraattiseksi. Toiminnassa otettava käyttöön esimerkiksi sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet.

Freelance-journalistien ja työsuhteisten journalistien asema työelämässä on lähentynyt viime vuosina. Tämän pitäisi näkyä myös liiton toiminnassa. Freelancejournalisteille on niin edunvalvonnan kannalta kuin myös ammatillisestikin eduksi se, että liitossa toimittaisiin yhdessä työsuhteisten kanssa. Ja sama toimii tietysti toisinkin päin. Jo nyt on todellisuutta se, että journalistit voivat toimia osin työsuhteessa ja osin free-suhteessa. Tämä tulee varmasti jatkossa lisääntymään.

Työttömyys ja vajaatyöllisyys ovat kasvava ongelma. Siksi liiton edunvalvonnassa ja jäsenyysjärjestelyissä täytyy ottaa huomioon se, että yhä useampi jäsen ei enää ole työsuhteinen tai freelance-työntekijä vaan näiden sekoitus.

 

AN: Jäsenmäärät ovat pudonneet viime vuonna vähän kaikkialla. Uskon kuitenkin, että freelancereiden osalta pystymme kääntämään laskun takaisin kasvu-uralle. Tämä johtuu kahdesta syystä. Ensiksi on oletettavissa, että freetyön osuus perinteisessä mediateollisuudessa tulee kasvamaan ja toisaalta liitto tavoittelee jatkossa uusia jäsenryhmiä, joista ison osan voi laskea kuuluvan freetyön piiriin. Freeyhdistyksen jäsenmäärän tulee heijastua liiton edustuksiin ja luottamustehtäviin samalla tavalla kuin muidenkin. Jos suhteellinen osuus kasvaa, kasvaa samalla freelancereiden osuus liiton luottamustehtävissä.

 

3. Suomen freelance-journalistit ry on vastannut suurelta osin itse jäsenkuntansa etujen valvomisesta muun muassa laajalla vuosittaisella koulutusohjelmalla, puhelin- ja sähköpostineuvonnalla sekä osallistumalla erilaisiin itsensä työllistävien sosiaaliturvaa ja ansiotasoa selvittäviin työryhmiin. Pitäisikö tämä mielestäsi huomioida yhdistyksen ns. yhdistyspalautuksen tasossa esimerkiksi samaan tapaan kuin Radio- ja televisiotoimittajien liiton yhdistyspalautuksessa tapahtuu?

 

HA: Yhdistyspalautuksissa – ja jäsenmaksujen käytössä yleisestikin – on aina pyrittävä maksimaaliseen hyötyyn. Eli on mietittävä, kuka on tehokkain toimija missäkin.

Nyt freeasioita hoidetaan useissa paikoissa. Suomen freelance-journalistit hoitavat tehtäviä joita kysymyksessä on mainittu, samoin osaltaan Journalistiliiton toimiston juristit. Liiton juristit antavat myös merkittävän panoksen lainsäädäntövalmistelutyöhön. Tämän lisäksi neuvoja ja koulutusta annetaan myös muissa lehdistön yhdistyksissä. Noin 18% lehdistön freelancereista kuuluu alueellisiin yhdistyksiin.

Voi olla että tarkempi tehtävänjako olisi järkevämpää. Ainakin tätä olisi ponnekkaasti syytä miettiä. Tämän pohdinnan lopputuloksena pitäisi olla järjestelmä joka resurssien puitteissa antaa maksimaalisen hyödyn ja on mahdollisimman oikeudenmukainen kaikkia Journalistiliiton jäseniä kohtaan. Jos se johtaa siihen, että freelancerit saavat enemmän yhdistyspalautuksia niin ok.

 

JK: Edunvalvonta tulee keskittää journalistiliitossa itse liitolle. Päällekkäistä työtä ei pidä tehdä. Tässä on kysymys sekä edunvalvonnan tehokkuudesta että taloudellisuudesta. Tavoitteena on journalistien/median yhteinen työehtosopimus, jossa huomioitaisiin myös freelance-työntekijöiden asema. Nykyinen jako liiton sisällä (RTTL, SFJ, SAL, Lehtiyhdistykset) ei palvele enää nykypäivän tarpeita, tulevaisuudesta puhumattakaan. Tarvitaan radikaali uudistus koko liiton toimintaan.

 

AN: Mitään suoraa lupausta ei voi antaa, mutta asia tulee varmaan esille jossakin muodossa. On selvää, että freeyhdistys on tuonut ryhtiä liiton edunvalvontaan ja koulutustoimintaan. Free-edunvalvonta on yksi seuraavan valtuustokauden painopistealueista, joten kaikissa oloissa on tavalla tai toisella varmistettava, että freeyhdistys pystyy toimimaan ja tarjoamaan palveluja yhteistyössä liiton toimiston ja siellä työskentelevän freeasioista vastaavan asiamiehen kanssa.

Pin It on Pinterest