Suomen freelance-journalistit ry

Pohjoismaisten freelance-yhdistyksien hallitukset kokoontuivat viikonloppuna Kööpenhaminassa. Paikalla oli edustajia Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Ruotsista. Kokouksessa käytiin läpi eri maiden tilannetta: palkkioiden kehitystä, mediatalojen sopimuksia, jäsenhankintaa sekä tällä kertaa erityisesti kilpailulakia ja sen tulkintoja eri maissa.

Iso kysymys, joka on keskusteluttanut pohjoismaissa jo useamman vuoden, oli pohjoismaisten seminaarien tulevaisuus. Osa haluaisi jatkaa vuosittaisten seminaarien järjestämistä, toiset taas harventaa tahtia ja keventää järjestelyitä kolmipäiväisestä esimerkiksi päivään. Seminaarit vaativat paljon työaikaa sekä rahaa ja yhdistyksissä mietitään, kuinka suurelle osalle jäsenistöä seminaarista on hyötyä? Laadukas seminaari, jonka osallistumismaksu ei ole liian korkea freelancereille vaatii yhdistyksiltä ja liitoilta rahaa sekä ulkopuolisen rahoituksen hankintaa. Voisiko nämä resurssit käyttää muuhun, jäsenistöä enemmän hyödyttävään toimintaan, jos osallistujia on vain pari kymmentä vuosittain?

Pohjoismainen kokous päätti perjantaina, että seminaareja järjestetään jatkossakin, mutta kukin maa voi myös jättää omalla vuorollaan seminaarin järjestämättä tai tehdä sen pienempänä. Tänä vuonna olisi ollut Tanskan vuoro järjestää seminaari, mutta se jää toteutumatta. Seuraavana vuoro on Norjalla, joka ei ole vielä tehnyt päätöstä seminaarin järjestämisestä. Seminaareja on järjestetty vuosittain eri pohjoismaissa 90-luvulta alkaen.

Norjassa tutkittiin freelancereiden tuloja ensimmäistä kertaa

Norjan free-yhdistyksen puheenjohtajan Oddrun Midtbøn mukaan Norjan freelancertyössä tärkeimpiä kysymyksiä viimeisen vuoden aikana ovat olleet palkkiot ja freelancereiden etujärjestön NJ Frilansin neuvottelema alan kauppatapasopimus. Muissa pohjoismaissa on seurattu kiinnostuksella sopimuksen käytännön vaikutuksi, sillä sopimuksessa työnanatajapuoli sitoutuu maksaman freelancereille työstä työsuhteisen kolleegan palkkaa vastaavan palkkion. Sopimuksen tulkinnasta on nyt käyty vääntöä, mitä se tarkoittaa.

“Varsinainen sopimus on niin laaja – lähes kymmenen sivua –, että sen käyttäminen yksittäisistä töistä sovittaessa ei ole mahdollista. NJ Frilansin tärkeä tehtävä on ollut muokata sopimuksesta yksinkertaisempi versio, jota freelancerit ja heidän asiakkaansa voivat käyttää töistä sopiessaan. Sopimuksessa on määritelty muun muassa kuvien ja tekstien käyttöoikeuksiin liittyvistä asioista”, Oddrun Midtbø kertoo.

“Toinen tärkeä projekti on ollut jäsentutkimus”, kertoo vuoden 2019 Lehtikuvaajana Norjassa palkittu Brian Cliff Olgien. Fritt Ord -järjestö rahoitti tutkimuksen, ja sen toteutti kaksi ulkopuolista akateemista tutkijaa. Tutkimus lähetettiin freejournalistien lisäksi Press Photographers- ja Norwegian Critics’s -järjestöjen jäsenistölle. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään freelancereiden taloudellista elintasoa, sekä määrittämään, millaisia ihmisiä freelancereihin kuuluu tänä päivänä. Tutkimus lähetettiin yhteensä lähes 1 200 jäsenelle.

Tutkimuksen lopulliset tulokset eivät ole vielä valmistuneet, mutta Olgien kertoo alustavista tuloksista. Kyselyn mukaan suurin osa freelancereista lomailee vain kolme viikkoa tai vähemmän vuodessa. Merkittävä osuus jäsenistöstä pärjää taloudellisesti niin heikosti, ettei sillä olisi varaa hankkia esimerkiksi uutta pesukonetta rikki menneen tilalle. 

Tutkimuksesta selviää myös, että jäsenistöön kuuluu kaiken ikäisiä henkilöitä ja molempien sukupuolten edustajia melko tasapuolisesti. Vastaajat ovat korkeasti koulutettuja; noin 80 prosentilla on akateeminen loppututkinto. Kyselyyn vastasi 42 prosenttia järjestöjen jäsenistä, mikä on juuri ja juuri riittävä määrä, että otoksen voidaan katsoa edustavan jäsenistöjä.

Anna Kähkönen ja Anu Karanko