Ingrid Svanfeldt, Noora Vaarala ja Jussi Salokangas pohjoismaisen free-hallitusten kokouksen kahvitauolla Norjan Ilsetrassa.
Pohjoismaisen yhteistyön ytimessä ovat olleet kansalliset rajat ylittävien mediakonsernien freelance-sopimukset, tekijänoikeuslait ja itsensätyöllistäjien asemaa säätelevät lait, jotka ohjaavat freelancereiden työtä, sosiaaliturvaa ja mahdollisuutta neuvotella työn ehdoista. Kokouksissa on käyty läpi myös journalismin muutosta ja keinoja vaikuttaa aleneviin palkkioihin ja free-työn ehtoihin. Yhdistysten edustajat ovat kokoontuneet kahdesti vuodessa käsittelemään yhteisiä asioita.
Pohjoismainen kokous päätti luopua koordinaattorista ja jatkaa mallilla, jossa pohjoismaisia freelance-työhön liittyviä poliittisia asioita valmistelee jakossa komitea, jossa on edustus Norjasta, Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta. Komitea kokoontuu kuudesti vuodessa. SFJ kyseenalaisti esityksen, sillä muutoksen kustannusarviota ei ollut valmisteltu kokoukselle. Samalla suhtauduttiin epäilevästi siihen, saadaanko uudistuksella aikaan lisää hyötyä freelancereiden edunvalvontaan. Yhdistys kuitenkin hävisi kantansa, ja uusi malli otetaan käyttöön syksyllä 2016. Samalla luovutaan kahdesta vuosittain järjestettävästä hallitusten edustajien kokouksesta. Jatkossa hallituksien edustajat kokoontuvat kerran vuodessa.
Pohjoismaista vaikuttamistyötä koordinoivaan komiteaan nimettiin SFJ:n edustajaksi turkulainen vapaa toimittaja Juhavaltteri Salminen. Salminen on SFJ:n hallituksen jäsen ja edustaa yhdistystä Journalistiliiton valtuustossa. Muut ryhmän jäsenet ovat Ingrid Svanfelt (FAO, FI), Victoria da Silva (Frilans Riks, SV), Anette Andresen (NJ Frilans, NO) ja Morten Bergholt (FreelanceGruppen, DK). Salmalla päätettiin, että komitea voi koota erilaisia työryhmiä pohtimaan erityistä huomiota vaativia kysymyksiä.
Pohjoismaiset seminaarit jatkossakin vuosittain
Pohjoismaisten freelance-seminaarien jatkosta on käyty vilkasta keskustelua jo vuosia. Kysymys on ollut rahasta. Esimerkiksi Ruotsilla ei ole ollut varaa järjestää seminaaria vuorollaan. Seminaari on järjestetty vuorovuosin eri pohjoismaissa.
SFJ kertoi kantanaan, että seminaari tulisi jatkossa järjestää kahden vuoden välein. Free-journalistien mielestä seminaarin järjestämiseen käytettävä aikaa ja rahaa tulisi käyttää niin, että siitä hyötyisi suurempi joukko jäseniä. Hupenevien resurssien vuoksi on mietittävä tarkkaan, kuinka aika ja rahat käytetään niin, että jäsenistö hyötyy niistä mahdollisimman laajasti. Tällöin kaikkia perinteisiä toimintamuotoja tulisi tarkastella uudelleen. Pohjoismaisiin seminaareihin on osallistunut vuosittain noin 10-15 lehdistön freelanceria. Suomessa järjestettyihin seminaareihin on tietysti osallistuttu isommalla joukolla. SFJ hävisi äänestyksen. Seminaarit järjestetään jatkossakin joka vuosi. Samalla päätettiin kuitenkin, että seminaarit voidaan jatkossa järjestään joustavammin. Kolmen päivän täyshoidolla järjestettyjen seminaarien sijaan ne voivat jatkossa olla lyhyempiä ja muissakin perinteissä voidaan jatkossa joustaa.
Pohjoismaisen seminaarin järjestämisvastuussa on vuonna 2017 Suomi.