Huom! Ruotsiksi palkkiosuositukset löytyvät Journalistiliiton sivuilta.
Suomen freelance-journalistit ry
Suomen Journalistiliitto ry
Miten freelance-journalisti hinnoittelee työnsä 2025
Freelancer on yrittäjä, joka vastaa itse kaikista sivukuluistaan, kuten eläketurvastaan ja sosiaaliturvastaan. Tämä on otettava huomioon palkkioista sovittaessa.
Tässä tekstissä kerrotaan, paljonko freelancerin tulisi laskuttaa työstään päästäkseen työsuhteisen kollegansa mediaanikokonaisansioon. Palkkiosuositukset pohjautuvat Suomen Journalistiliiton palkkatutkimukseen 2024.
Suositukset on tehty lehdistössä työskenteleville toimittajille, valokuvaajille, graafikoille ja muille visualisteille, kustannustoimittajille ja kääntäjille. Työmarkkinatutkimuksessa on selvitetty kattavasti myös muiden työsuhteisten journalistiryhmien tulotasoja, ja kun niitä vertailee tässä tekstissä mainittujen ryhmien tulotasoon, voi tehdä arvion myös muun freelance-työn hinnoittelusta.
Suositukset eivät ole maksimihintoja, vaan esimerkiksi erityisosaamisesta tai kiiretyöstä laskutetaan enemmän.
Freelancer laskuttaa kaikki työhön kuluvat tunnit eli myös palavereihin, editointiin tai matkoihin käytetyn ajan.
Freelancer myy tekijänoikeuksia. Mitä laajemmat oikeudet ostaja haluaa, sitä korkeampi hinta työstä on maksettava. Palkkiosuositukset eivät sisällä edelleenmyyntioikeutta tai koko konsernin tai juttuvaihtoringin laajuista käyttöä. Näiden korvauksista on esimerkkejä tämän tekstin lopussa.
Lehdistön toimittajan työ
Seuraavat palkkiosuositukset kattavat tekstin kertajulkaisuoikeuden lehdessä ja lehden verkkosivuilla:
- tunnin työ 75 euroa
- puoli työpäivää (3,75 tuntia) 281 euroa
- työpäivä (7,5 tuntia) 563 euroa.
Seuraaviin palkkiosuosituksiin on lisätty 15 %, koska ne kattavat tekstin jatkuvan julkaisuoikeuden lehdessä ja lehden verkkosivuilla:
- tunnin työ 86 euroa
- puoli työpäivää (3,75 tuntia) 323 euroa
- työpäivä (7,5 tuntia) 645 euroa.
Valo- ja videokuvaajan työ
Kuvaajilla on yleisesti käytössään minimihinta, jonka alle keikalle ei lähdetä. Se sisältää lyhyen kuvauskeikan kuvankäsittelyineen. Hinta asettuu usein puolen päivän palkkion tasolle.
Seuraavat palkkiosuositukset kattavat kuvan kertajulkaisuoikeuden lehdessä ja lehden verkkosivuilla:
- tunnin työ 108 euroa
- puoli työpäivää (3,75 tuntia) 405 euroa
- työpäivä (7,5 tuntia) 810 euroa.
Seuraaviin palkkiosuosituksiin on lisätty 15 %, koska ne kattavat kuvan jatkuvan julkaisuoikeuden lehdessä ja lehden verkkosivuilla:
- tunnin työ 124 euroa
- puoli työpäivää (3,75 tuntia) 465 euroa
- yksi työpäivä (7,5 tuntia) 930 euroa.
Valokuvaus ja videokuvaus ovat arvonlisäverollista työtä, joten palkkioihin lisätään alv 25,5 %.
Arkistokuvia myytäessä ensimmäinen kuva maksaa usein enemmän kuin muut samassa yhteydessä myytävät kuvat. Seuraaviin kuviin voi saada alennusta. Kuvan käyttö kannessa voi nostaa sen hintaa esimerkiksi 50–100 %.
Graafiset suunnittelijat, art directorit, taittajat ja kuvittajat
Seuraavat palkkiosuositukset kattavat kuvituksen kertajulkaisuoikeuden lehdessä ja lehden verkkosivuilla:
- tunnin työ 123 euroa
- puoli työpäivää (3,75 tuntia) 461 euroa
- yksi työpäivä (7,5 tuntia) 923 euroa
- yksi työviikko (5 työpäivää) 4 615 euroa.
Seuraaviin palkkiosuosituksiin on lisätty 15 %, koska ne kattavat kuvituksen jatkuvan julkaisuoikeuden lehdessä ja lehden verkkosivuilla:
- tunnin työ 141 euroa
- puoli työpäivää (3,75 tuntia) 529 euroa
- yksi työpäivä (7,5 tuntia) 1 058 euroa
- yksi työviikko (5 työpäivää) 5 290 euroa.
Piirroskuvitukset ovat arvonlisäverottomia. Mainostarkoituksiin tehtyjen kuvitusten ja graafisen suunnittelun palkkioihin lisätään alv 25,5 %.
Kustannustoimittajat
Päästäkseen työsuhteisen kustannustoimittajan mediaanikokonaisansioon freelance-kustannustoimittaja voi laskuttaa näin:
- tunnin työ 72 euroa
- puoli työpäivää (3,75 tuntia) 270 euroa
- yksi työpäivä (7,5 tuntia) 540 euroa
- yksi työviikko (5 työpäivää) 2 700 euroa
- neljä työviikkoa 10 800 euroa.
Kustannustoimittajan työ on arvonlisäverollista, joten palkkioihin lisätään 25,5 %. Kustannustoimittajilla käyttöoikeuden laajuutta ei ole laskettu mukaan, sillä heille ei pääsääntöisesti synny tekijänoikeutta tekstiin.
Kirjallisuuden kääntäjät
Kirjallisuuden kääntäjillä ei ole työsuhteisia tuloja. Ammattiosaston tutkimusten mukaan vertailukelpoinen korvaus kauno- ja tietokirjallisuuden kääntämisestä on alimmillaan 13–14 euroa / 1 000 merkkiä (sananvälit mukaan lukien), ja palkkiosummat kasvavat muun muassa tekstin vaativuuden mukaan.
Käännöspalkkion perusteena on tyypillisesti tekijänoikeuden luovuttaminen, mistä ei peritä arvonlisäveroa.
Laajat tekijänoikeudet nostavat palkkioita
Konsernin laajuinen käyttö
Jatkuva käyttöoikeus kaikissa konsernin tai lehtitalon julkaisuissa eri julkaisukanavissa voi esimerkiksi kaksinkertaistaa hinnan.
Ostajan harjoittama edelleenmyynti
Jos ostaja haluaa myydä tai luovuttaa jutun, kuvan tai kuvituksen edelleen muille julkaisijoille tai lehtitalon yhteistyössä syntyviin uusiin julkaisuihin, siitä on aina sovittava erikseen. Samalla sovitaan, mitä tekijänoikeuksien omistajalle korvataan lisäkäytöstä tai edelleenmyynnistä. Korvaus voi olla esimerkiksi 50 % edelleenmyyntihinnasta.
Kaikki oikeudet
Kaikki kaupalliset oikeudet kuvaan, juttuun tai kuvitukseen voivat nostaa hintaa esimerkiksi kaksin- tai kolminkertaiseksi.
Uudelleenjulkaisu
Jos ostaja haluaa freelancerilta aikaisemmin julkaistua materiaalia, siitä on maksettava korvaus. Tämä koskee esimerkiksi tekstien käyttöä osana kaupallisia oppimateriaaleja. Freelancer määrittelee uudelleenjulkaisulle sopivan hinnan. Tekstien uudelleenjulkaisusta voidaan maksaa esimerkiksi 50 % ensijulkaisun hinnasta. Valokuvia myydään tavallisemmin kertajulkaisuoikeudella eri asiakkaille, ja silloin kuvan hinta on usein sama kaikille.
Freelancer voi myydä uudelleenjulkaistavaksi ainoastaan sellaista materiaalia, jonka kaupallisista oikeuksista hän ei ole luopunut.
Millä perusteilla palkkiosuositukset on muodostettu
Freelancer on yrittäjä ja huolehtii itse sosiaaliturvastaan, työterveyshuollostaan, vakuutuksistaan ja eläketurvastaan. Lisäksi laskutuksessa huomioitavia sivukuluja ovat muun muassa työvälineet ja ohjelmistot, työtilan vuokra, sähkö, verkkoyhteys, kirjanpito, toimistotarvikkeet ja puhelinlaskut.
Jotta freelancer yltää työsuhteisen journalistin ansiotasoon ja saa saman eläketurvan, kaikki nämä sivukulut täytyy huomioida laskutuksessa.
Jotta freelancer pystyy maksamaan nämä kulut, palkkioista pitää varata noin 1/2 kuluihin. Graafikoilla ja valokuvaajilla sivukulut voivat olla jopa 2/3 kalliista laitehankinnoista ja lisensseistä johtuen.
Freelancer jyvittää palkkioihinsa myös näkymättömän työn, joka jakautuu kaikkien asiakkaiden kesken, eli esimerkiksi ideointiin ja oman erityisalan seuraamiseen kuluvan ajan. Lisäksi freelancerilta kuluu aikaa kaluston huoltoon, ammatilliseen kouluttautumiseen ja monien sellaisten käytännön työasioiden hoitamiseen, joista työsuhteiset huolehtivat työaikansa puitteissa. Jos freelancer on tehokas, hän voi laskuttaa jopa 80 % työajastaan.
Jos freelancer haluaa pitää saman verran lomaa kuin työsuhteiset kollegansa, vuoden ansiot on laskutettava kymmenen ja puolen kuukauden aikana.
Toimeksiannon suorittamiseen liittyvät suoranaiset kulut ja kustannukset sisältyvät myös palkkiosuosituksiin. Tavanomaiset kulut ylittävistä menoeristä, kuten matkakuluista ja päivärahoista, on syytä sopia toimeksiannosta sovittaessa, ja ne on hyvä eritellä laskuun. Etenkin laajoissa toimeksiannoissa voidaan sopia erikseen myös tehtäväkohtaisesta työ- ja kulupäiväkirjasta.
Lehdistön työsuhteisten toimittajien verotettava mediaanikokonaisansio on Suomen Journalistiliiton huhtikuussa 2024 toteuttaman palkkatutkimuksen mukaan 3 838 euroa kuukaudessa. Valokuvaajien mediaanikokonaisansio on 3 700, visualistien 4 200 ja kustannustoimittajien 3 672 euroa kuukaudessa.
Huhtikuun 2024 jälkeen lehdistön palkkoja on korotettu työehtosopimuksen mukaisesti 2,5 prosenttia 1.10.2024. Kustannustoimittajien palkkoja on korotettu työehtosopimuksen mukaisesti 75 euroa (mikä vastaa 2 prosentin korotusta kustannustoimittajien mediaanikokonaisansioon) sekä 0,5 prosenttia 1.10.2024. Nämä korotukset on huomioitu palkkiosuosituksissa.
Lehdistön työehtosopimuksen mukainen työaika on 7,5 tuntia päivässä. Käytännössä työtunteja kertyy keskimäärin noin 1 640 tuntia vuodessa.