Suomen freelance-journalistit ry

Opetus- ja kulttuuri-, työ- ja elinkeino- ja sosiaali- ja terveysministeriöiden asettama työryhmä on luovuttanut ehdotuksensa luovan talouden vahvistamiseksi Suomessa. Esityksessä kartoitettiin esteitä luovan osaamisen hyödyntämiselle. Se sisältää esityksiä alan elinkeinotoiminnan ja työllisyyden kehittämiseksi, rahoitusinstrumenttien uudistamiseksi sekä alan ammattilaisten ja taiteilijoiden sosiaaliturvan kehittämiseksi. Luovat alat -työryhmä esittää, että hallituksen tulisi käynnistää monialaisen Creative Business Finland – kehittämispalveluiden rakentaminen. Ne rakennettaisiin Tekesin biotalousohjelman mallin mukaisesti ja hyödyntäen parhaita kansainvälisiä käytäntöjä.

Työryhmä tunnisti viisi tärkeintä kasvun estettä, joihin voidaan vaikuttaa hallituksen toimilla. Koska työryhmän tavoitteena on tukea hallitusohjelman yrittäjyyden ja työllisyyden tavoitteiden saavuttamista, esitykset on pyritty laatimaan siten, että ne voidaan nivoa osaksi näitä hallituksen paketteja.

Työryhmä esittää luovien alojen kasvun esteiden poistamiseksi seuraavia toimia:

Hallitus määrittää aineettoman arvon luomisen ja luovan talouden yhdeksi kasvun kärjeksi kasvustrategiassaan ja käynnistää Creative Business Finland -palvelujen rakentamisen.
Selvitetään käytännöt, jotka mahdollistavat tekijänoikeuksien siirron tekijän yritykselle ja arvonlisäverotukseen liittyvät erityiskysymykset ja ratkaisumallit.
Kehitetään IP-perustaisille yrityksille soveltuvia rahoitusinstrumentteja ja arvottamismenetelmiä.
Muodostetaan luovan osaamisen monialaiset osaamiskeskittymät ja parannetaan koulutuksen työelämävastaavuutta.
Esittää ehdotuksia luovien alojen ammattilaisten ja taiteilijoiden sosiaaliturvan kehittämiseksi.
Creative Business Finland -palvelut olisi yksi uusista yritysten ja julkisten toimijoiden kumppanuuteen perustuvista kasvun moottoreista. Luoville toimialoille luotaisiin palvelupolkuja, joilla edesautettaisiin luovien alojen kasvua ja uuden liiketoiminnan syntymistä sekä luovaan osaamiseen ja IP-oikeuksiin perustuvaa taloudellista arvonluontia. Palvelukokonaisuuteen koottaisiin tärkeimmät yrityskehitys-, kasvu-, neuvonta-, koulutus- ja kansainvälistymispalvelut ja sen toiminta integroitaisiin rahoituspalveluiden järjestämiseen, maakuntien kasvupalveluiden sekä Business Finlandin toimintaan.

Tavoitteena tulee olla, että luovilla aloilla, kuten esimerkiksi musiikin alalla, on oltava mahdollisuus toimia elinkeinonharjoittajana samoin edellytyksin kuin muissakin elinkeinoissa, ja yhtiömuotoisen luovan alan liiketoiminnan mahdollista samoin edellytyksin kuin muun liiketoiminnan harjoittamisen. Tulisi luoda käytäntöjä, jotka mahdollistavat tekijänoikeuksien siirron tekijän yritykselle. Lisäksi tulee selvittää arvonlisäverotukseen liittyvät erityiskysymykset ja ratkaisumallit.

Työryhmä esittää, että käynnistetään luovien alojen yrittäjien ja rahoittajien välinen strukturoitu dialogi tavoitteena rahoittajien riskin tunnistaminen sekä riskin hallintaan liittyvien välineiden, kuten takuurahaston ja vakuutustuotteiden kehittäminen parhaiden kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti. Luovien alojen koulutusta antavista yliopistoista tulisi muodostaa luovan osaamisen monialaiset osaamiskeskittymät, joihin integroitaisiin eri alojen tutkimus- ja kehitystoiminta ja yhteistyö yritysten kanssa. Jalostamopalveluita käynnistettäisiin osana Creative Business Finland -palveluja.

Sosiaaliturvajärjestelmää tulisi kehittää siten, että se tukee työtekoa ja siten kasvua kaikissa olosuhteissa. Työryhmä esittää, että luodaan uusi juridinen asema nykyisen palkansaajan ja yrittäjän aseman väliin tuomaan oikeusvarmuutta esimerkiksi luovan työn tekijän kohteluun sosiaaliturvassa. Itsensä työllistävien ja freelancereiden sosiaaliturva on saatettava tasaveroiseksi palkkatyöhön verrattuna.

Ehdotukset luovien alojen ammattilaisten ja taiteilijoiden sosiaaliturvan kehittämiseksi

• Sosiaaliturvajärjestelmää tulee kehittää siten,että se tukee työntekoa ja siten kasvua kaikissa olosuhteissa.
• Työelämän eri roolien vaihtelevuus ei saa aiheuttaa kannustinloukkuja tai esteitä työllistymiselle.Työtä yleisesti ja luovaa työtä erityisesti teh- dään laajasti tavalla, joka asettuu yrittäjyyden ja työsuhteen väliin. Tämä tekemisen muoto näyttää edelleen yleistyvän. Tästä aiheutuu luovan työn tekijälle kohtuutonta oikeudellista epävarmuutta hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Lainsäätäjä ei ole onnistunut selkeyttämään tilannetta nykyisiä tekemisen malleja korjaamalla. Siksi työryhmä esittää että luodaan uusi juridinen asema nykyisen palkansaajan ja yrittäjän aseman väliin tuomaan oikeusvarmuutta esimerkiksi luovan työn tekijän kohteluun sosiaaliturvassa.
• Itsensätyöllistävien ja freelancereiden sosiaaliturva on saatettava tasaveroiseksi palkkatyöhön verrattuna.
• Siirtymistä yrittäjästä palkansaajaksi tulee helpottaa ja yrittäjänä toimimisen kynnystä laskea.
• Ei-työsuhteisen taiteilijan kaikki eläkevakuuttaminen tulee siirtää MYEL:n piiriin ja päällekkäinen MYEL-YEL -vakuuttaminen poistaa.
• Perusteettoman edun palautusperiaatetta tulee laventaa koskemaan myös tilanteita, joissa sosiaalivakuutusmaksuja maksanut ei lopulta olekaan oikeutettu turvaan. Tällöin hän saa kertasuorituksena takaisin korkoineen viimeisen 10 vuoden aikana maksamansa “tehottomat” sosiaa- livakuutusmaksut.
• Tekijänoikeuskorvaukset tulee jättää huomioimatta työttömyyspäivä- rahan sovittelussa siltä osin, kuin niitä maksetaan teoksesta, esityksestä tms. joka on tehty ennen työttömyyttä.
• Säädetään eläkemaksujen maksamisvelvollisuus työkorvauksiin vastaavalla tavalla kuin julkisten alojen eläkelain (81/2016) 4 §:ssä on säädetty, jolloin nämä korvaukset tulevat laajemmin eläketurvan piiriin.
• Lisäksi työryhmä esittää osuuskuntamallisen toiminnan kehittämistä sosiaaliturvaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Tarvitaan kaupallista osuuskuntamallista toimintaa, jossa keikkatyöläinen voi tarttua mutkattomasti työtilaisuuksiin ilman, että häntä luetaan yrittäjäksi. Julkisen vallan tulisi saattaa tietojärjestelmänsä rajapinnat ja toiminnot tukemaan edellä mainittua osuuskuntamallia, sekä tarjota markkinointiapua tietoisuuden lisäämiseksi osuuskuntamallista.

Lue raportti täältä.