Vaarala toimii myös paikallismedia Kaupunnin päätoimittajana. Hän työskentelee freelancerina Osuuskunta Lilithin kautta.
– Kirjoitan enimmäkseen kulttuurista ja yhteiskunnasta. Suurimpia asiakkaitani ovat STT, A-lehdet ja Alma Media. Kirjoittamisen lisäksi muun muassa editoin, puhun ja koulutan, Vaarala kertoo. Hän on toiminut osa- tai kokoaikaisesti freelancerina noin viiden vuoden ajan. Taustalla hänellä on työsuhteista työtä esimerkiksi STT:n uutistoimittajana ja Aamulehden kulttuuritoimittajana.
– Päädyin SFJ:n jäseneksi Journalistiliiton järjestämän Freeseminaarin kautta. Olin palaamassa vapaaksi toimittajaksi, kun SFJ:n puheenjohtaja Hanna-Kaisa Hämäläinen pyysi minua mukaan hallitukseen. Onneksi pyysi – SFJ:ssä ja Journalistiliitossa toimiminen on ollut paljon kiinnostavampaa ja palkitsevampaa kuin osasin odottaa, Noora Vaarala kertoo.
Millaisia asioita haluat edistää Journalistiliiton free-yhdistyksen toiminnassa?
– SFJ:n varapuheenjohtajana haluan vahvistaa vapaiden journalistien ammatti-identiteettiä, edistää laatujournalismin asiaa ja järjestää yhdistyksen jäsenille hyödyllistä koulutusta ja mielenkiintoisia tapahtumia. Toiveenani on, että saisimme mukaan monenlaisia ammattiryhmiä valokuvaajista yhteisömanagereihin ja bloggaajista kääntäjiin. Yhdessä meillä on enemmän valtaa.
– Freelancereiden määrä kasvaa jatkuvasti. Aktiiviselle edunvalvonnalle on suuri tarve. Minulle on tärkeintä välittää viestiä freelance-työelämän hyvistä puolista: vapaudesta ja vallasta määritellä oma työnkuva. Osa freelancereista kokee itsensä (oikeutetusti) pakkoyrittäjiksi, mutta minulle ja monelle muulle vapaa toimittajuus on valinta. Ajattelen, että valtaa pitää myös aktiivisesti ottaa. Mediatalot ovat minulle asiakkaita, eivät työnantajia. Se tarkoittaa, että saan toimia itsenäisesti ja omien arvojeni mukaisesti, Vaarala pohtii. – Minun ja 30 vuotta samassa talossa vakituisesti työskennelleen toimittajan palkkatasoa ei tietenkään voi verrata. Siksi haluan puhua myös rahasta. Freelancereiden on hyvä tietää, mitä kollegat tienaavat, jotta palkkioneuvottelujen käyminen helpottuu.
Noora Vaarala kertoo, että tulevaisuus vapaana journalistina näyttää nyt kiinnostavalta. – Aloitan syksyllä Suomen Kulttuurirahaston järjestämällä Kulttuurijournalismin mestarikurssilla. Sitä ennen yritän pyhittää jonkin verran aikaa gradun kirjoittamiselle – olen tyypillinen toimittaja, jonka työelämä vei mennessään ennen valmistumista.
Kuva: Petri Juola