Suomen freelance-journalistit ry

Vapaa journalisti, valokuvaaja, kääntäjä, kuvittaja ja graafikko voi rahoittaa omaa työtään tai päivittää osaamistaan apurahoilla. Suomessa on satoja säätiöitä ja rahastoja, jotka myöntävät vuosittain puoli miljardia euroa tieteen, taiteen ja kulttuurin tukemiseen vuosittain. Journalisteille on tarjolla vuosittain useita eri apurahanlähteitä.

Apurahahakemuksen laatiminen on oma taiteenlajinsa. Siihen kannattaisi suhtautua juttutyyppinä, jonka hallitseminen kuuluu omaan repertuaariin.

Tutustu apurahan myöntäjään huolella

Kun suunnittelet apurahan hakemista, tutustu aivan ensimmäiseksi apurahojen myöntäjän apurahailmoitukseen ja jos myöntäjällä on verkkosivut, myös niihin kannattaa perehtyä. 

Säätiöt ja rahastot myöntävät apurahoja sääntöjensä määräämään tarkoitukseen. Säätiöllä voi olla useita eri tukialoja, jotka voivat myös vaihdella vuosittain. Säätiöiden on  noudatettava säädekirjaa, eli apurahoja ei voida myöntää muuhun tarkoitukseen kuin mihin säädekirja antaa mahdollisuuden. Jos säätiön sivuilla kerrotaan, että sen tarkoitus on tukea yksijalkaisia ratsumiehiä, kaksijalkaisten ei kannata silloin vaivautua.

Tutustu säätiön tai rahaston esittelyyn verkkosivulla. Mieti, mikä on apurahoja myöntävän säätiön tarkoitus. Pohdi, osuuko sinun hankkeesi juuri tämän apurahanmyöntäjän tukemiin tarkoituksiin.

Onko myöntäjällä ammatillisia rajauksia? Onko apurahat tarkoitettu valokuvaajille, puusepille, kardiologeille, opiskelijoille vai konkareille? Onko apurahat tarkoitettu taiteen ammattilaisille vai harrastajille? Tuetaanko väitöstutkimuksia, postdoc-tutkimuksia ja kuinka tarkkaan tieteenala on määritelty?

Apurahan myöntäjällä voi olla myös alueellisia rajauksia: myönnetäänkö turkulaisille vai ainoastaan oululaisille? Rajaus voi koskea myös asuinmaata tai sitä, missä taiteellinen tai tieteellinen työ fyysisesti suoritetaan.

Lue hakuilmoitus ja hakuohjeet verkosta

Tärkein tiedonlähde apurahoja haettaessa on hakuilmoitus. Se kannattaa lukea tarkkaan. Apurahailmoituksesta käy yleensä ilmi, kenelle apurahoja myönnetään ja kenelle ei. Ilmoituksesta käy myös ilmi, millaisiin tarkoituksiin apurahoja myönnetään ja mihin ei. 

Hakuilmoituksesta voi löytyä myös euromääräisiä tai ajallisia rajauksia, esimerkiksi apurahoina myönnetään 1 000 euron kannustusstipendejä tai apurahat on tarkoitettu puolen vuoden työskentelyyn. 

Kun mietit apurahan hakemista, selvitä apurahanmyöntäjän aikarajaukset: myönnetäänkö apurahoja tälle syksylle, ensi vuodelle, takautuvasti vai tulevaisuuden hankkeisiin. Usein apurahasäätiöt eivät myönnä apurahoja jo toteutuneisiin tai käynnissä oleviin hankkeisiin.

Ennen hakemuksen laatimista selvitä myös, myöntääkö säätiö tai rahasto apurahoja työskentelyyn vai kuluihin, vai kumpaankin?

Myönnetäänkö laitehankintoihin tai työtiloihin? Onko apurahan myöntäjä rajannut, voitko olla samanaikaisesti töissä ja saada työskentelyapurahan?

Ainakin isoimmat apurahasäätiöt julkaisevat verkkosivuillaan myönnetyt apurahat, niiden käyttötarkoitukset ja myönnetyt summat. Tutustumalla aiemmin myönnettyihin apurahoihin, voit päätellä esimerkiksi, ovatko myönnettävät apurahat suuruudeltaan satasia, tuhansia, vai satoja tuhansia.

Hakuaika ei ole sama kuin haun päättymispäivä

Useimmilla säätiöillä on oma hakulomake, nykyään useimmiten verkossa. Sähköistä apurahahakua käytetään yhä useammin. Tarkista apurahoja myöntävältä taholta hakuajat ja mahdolliset erityisehdot ennen oman hakemuksen lähettämistä.

Journalisti toimii automaattisesti vasta deadlinen edessä, mutta apurahojen kohdalla on aivan mahdollista, ainakin teoreettisesti,  tehdä hakemus ennen hakuajan viime minuutteja. Kun haet ajoissa, ehdit hankkia kaikki tarvittavat liitteet. Jos hakeminen jää viimetippaan ja tulee teknisiä ongelmia, olet pulassa. Viisi minuuttia ennen hakuajan umpeutumista on hankala selvittää teknisiä ongelmia. Useilla säätiöillä hakemus kirjoitetaan nykyään pankkitunnuksilla. Tänä vuonna käyttöön otetut pankkien sähköiset ID-kirjautumiseen käytettävät palvelut saattavat takuta juuri sillä hetkellä, kun hakemus pitäisi allekirjoittaa. Varaa siis aikaa.

Hyvä hakemus välittää innostuksen

Apurahahakemusta voisi ajatella omana juttutyyppinään. Tiivistä hankkeesi napakaksi otsikoksi ja muutaman lauseen lyhennelmäksi, ingressiksi, jonka voit liittää hakemuksen alkuun lyhyenä yhteenvetona. Kun sinulla on selkeä ajatus siitä, mitä olet tekemässä, se näkyy myös hakemuksesta.

Apurahanmyöntäjät lukevat satoja hakemuksia. Apurahan käyttötarkoituksen perusteluineen pitää löytyä nopeasti ja helposti hakemuksen alusta.  Vanhaa uutispyramidia mukaillen hakemus vastaa ensin kysymykseen: kuka, mitä, missä ja miksi.

Hakemuksen perusteluilla on tarkoitus vakuuttaa apurahan myöntäjä. Kerro hakemuksessasi, miksi tämä hanke on niin tärkeä, että se tulisi toteuttaa.  Mikä hankkeesi merkitys on sinulle itsellesi, esimerkiksi ammatillisesti? Mikä hankkeessa on arvokasta muille, ammatilliselle tai taiteen alan yhteisölle, yhteiskunnalle?  Jos apurahan myöntäjällä on julkilausutut tavoitteet, joita se tukee, voit pohtia hankettasi myös suhteessa niihin. Jos rahoittaja haluaa esimerkiksi tukea Itämeren suojelua, kerro, miten hankkeesi tätä tavoitetta edistää. Hurmaa ja vakuuta apurahan myöntäjä innostuksellasi ja perusteluillasi. 

Yksityiskohdissa tarkkana

Apurahanmyöntäjä haluaa siis selkeän, perustellun hakemuksen, josta välittyy hakijan innostus. Myös hakemuksen yksityiskohtien on pidettävä kutinsa. Budjetin oltava uskottava, hankkeen yksityiskohtien ja aikataulun realistisia.

Kun hakijoita on paljon ja niistä on jollakin keinolla valittava apurahansaajat, helpointa on karsia aivan aluksi myöhässä lähetetyt ja puutteelliset hakemukset. Kovin pitkälle eivät pärjää myöskään hakemukset, joista ei käy ilmi, mitä ollaan tekemässä sekä karsimalla ne hakemukset, joista ei löydy minkäänlaisia perusteluita.

Hyvässä hakemuksessa myös yksityiskohdat ja budjetti pitää kutinsa. Jos suunnittelet esimerkiksi opintomatkaa, selvitä matkasi kulut etukäteen. Kerro hakemuksessasi opintomatkallesi on suunniteltu ohjelma, keitä tapaat, miksi ja missä.

Perustele, miksi tämä kielikurssi tai seminaari tai konferenssi on sinulle ammatillisesti merkityksellinen. Jos haet apurahaa ammatilliseen koulutukseen, kerro miksi työnantaja ei maksa kuluja tai jos työnantaja tukee koulutuksen kuluja muuten.

Aikatauluta hankkeesi. Milloin työskentely tapahtuu, milloin projekti valmistuu. Missä näyttelysi järjestetään tai kuka kirjasi julkaisee.

Jatko-opinnoissa ja opinnäytetöissä on kerrottava olennaiset tiedot siitä, missä opintoja suoritetaan, kuka väitöskirjaa ohjaa ja mikä on oppiaine. Tieteeseen jakavien säätiöiden ja rahastojen vaatimukset hakemukselle kannattaa selvittää huolella.

Ettekö te tiedä kuka mä oon? 

Vaikka olet omasta mielestäsi tunnettu hahmo alalla, kerro hakemuksessa itsestäsi. 

Kerro, miksi juuri sinä olisit hyvä toteuttamaan tämän hankkeen, kirjoittamaan tämän kirjan, kuvaamaan tämän näyttelyn.  Millaista osaamista, harrastuneisuutta, perehtyneisyyttä, historiaa juuri sinulla olisi tämän hankkeen tekemiseen. 

Toisen harrastus voi olla journalistille ammatillista koulutusta. Esimerkiksi Jokes myöntää apurahoja ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja opintomatkoihin. Kaikki erityisalat huomioon ottaen hortonomikurssi voi olla puutarhatoimittajalle ammatillista koulutusta, kun se jollekin toiselle on harrastus. Graafikon tai kuvittajan opintomatka Kiinaan ja kalligrafiakurssille osallistuminen voi olla hyvin perusteltu aivan toisenlaiseen visuaaliseen kulttuuriin perehtymisenä.  Siis perustele hankkeesi hyvin. Pelkkiin virkistysmatkoihin apurahoja myönnetään harvoin.

Kenelle kirjoitat?

Pohdi, kenelle kirjoitat hakemuksesi. Tieteelliset säätiöt ja esimerkiksi SKR ja TAIKE käyttävät vertaisarviointia ja asiantuntijoita. Kirjoitat tieteen tai taiteen asiantuntijalle. Selkeä kieli ja hankkeen perustelut ovat kuitenkin  journalistin etuna myös tieteellisissä hankkeissa.

Esimerkiksi Grafian, Kuvittajien, Lehtikuvaajarahaston, Jokesin tai HSJ:n koulutusrahaston apurahoissa hakemukset lukee kollegoista muodostettu työryhmä. Kirjoitat hakemuksesi siis kollegoille. 

Haetko apurahaa työryhmälle?

Jos haet apurahaa työryhmälle, esittele hakemuksessasi kaikki työryhmän jäsenet. Liitä mukaan myös heidän CV:nsä ja työnäytteitään.

Lisää hakemukseen samat taustatiedot koko työryhmältä. Kerro myös työnjaosta ja siitä, miten haettava apuraha jakautuisi työryhmän kesken. 

Useimmat apurahan myöntäjät eivät myönnä kuin yhden apurahan hakijalle kerrallaan. Valitse siis itse, mikä on se tärkein hanke, johon apurahaa haet. Jos liität samaan hakemukseen useampia käyttökohteita, myöntäjä saattaa pohtia, mitä oikein haluat tehdä. Sellaiset hakemukset, joihin on kerätty useita eri käyttötarkoituksia eivät menesty hyvin. Jos haet samalla hakemuksella sekä ranskan kurssiin että kirjahankkeeseen, käy helposti ettet saa kumpaankaan.

Millaisia liitteitä hakemukseen?

Tarkista hakuilmoituksesta, millaisia liitteitä hakemukseen pyydetään. Hakemukseen voi liittää myös muita liitteitä kuin pyydettyjä.Tarvitaanko hakemukseen lausuntoja? Muista pyytää ne hyvissä ajoin. Pyydetäänkö työnäytteitä liitteeksi? Erityisesti taiteen apurahoissa työnäytteet ovat tärkeitä.  Laita liitteeksi ensisijaisesti hankkeeseesi liittyviä näytteitä tai sitä sivuavia, mahdollisimman tuoreita näytteitä. Liitteeksi laitetaan parhaat ja osuvimmat työt. Huono tai vuosia vanha työnäyte voi antaa hakijasta amatöörimäisen kuvan.

Haetko apurahaa koulutuksiin? Tarkista tarjonta hyvissä ajoin. Selvitä koulutuksen sisältö ja kustannukset. Vertaile muihin vastaaviin koulutuksiin, jotta pystyt perustelemaan, miksi haluat juuri tälle kurssille. Moni laittaa hakemukseensa vain linkin koulutuksen tai konferenssin sivuille. Hakemuksesta tulisi löytyä perustiedot käyttötarkoituksesta ilman linkityksiä. Kerro siis kaikki olennaiset tiedot: koulutuksen sisältö, järjestäjätaho ja ajankohta hakemuksessa. Jos koulutuksenjärjestäjän verkkosivut ovat hankalalukuiset tai verkkoyhteys on poikki, hakemuksesi arviointi saattaa jäädä lyhyeen.

Jos laitat liitteeksi CV:si, päivitä se tukemaan hanketta, eli karsi asiaan kuulumaton, nosta esiin hanketta tukeva kokemus. Painota CV:ssä tai työhistoriassasi juuri tähän hankkeeseen ja myöntäjään liittyvää historiaasi: tieteelliset julkaisusi, näyttelysi, julkaistut kirjasi, palkinnot, taiteellinen urasi.

Suunnitteletko kirjahanketta, dokumentaarista projektia tai näyttelyä. Liitä napakka työsuunnitelma mukaan, älä lavertele. Tietokirjassa voit liittää mukaan esimerkiksi alustavan sisällysluettelon. Kerro myös aikataulustasi, miten hanke etenee.  Jos tiedät jo, kuka teoksesi kustantaa,  se kannattaa kertoa. Voit liittää mukaan kustannussopimuksen. Samoin, jos olet jo sopinut, missä ja milloin näyttelysi on esillä, se kannattaa kertoa ja laittaa liitteeksi sopimus näyttelytilan varauksesta. 

Vertaa työsuunnitelmaasi budjettiin, kertovatko ne saman tarinan?

Väitöskirjassa, lisensiaattityössä ja muissa akateemisissa tutkimuksissa sekä gradussa kannattaa liittää mukaan tutkimussuunnitelma

Tee tarkka talousarvio

Tarkista, mihin kuluihin apurahoja myönnetään.  

Kerro hakemuksessa, haetko apurahaa kuluihin vai työskentelyyn tai kumpaankin.  Erittele, millaisia kuluja hankkeesta syntyy. Kerro myös jos olet saanut tai hakemassa muuta rahoitusta.

Jos haet apurahaa työskentelyyn, aikatauluta hakemuksesi. Kerro myös, otatko vapaata palkkatyöstä tai kärsiikö free-työsi apurahahankeen viemästä ajasta.

Budjetista kannattaa tehdä mahdollisimman tarkka. Hintoihin ei kannata leipoa ilmaa ja sellaista kuluerää kuin ”muut kulut ”ei kannata laittaa budjettiin lainkaan. Apurahojen myöntäjille harjaantuu tarkka silmä lukea talousarvioita. Jos budjetti ei kestä arvioivaa katsetta, se heikentää koko hakemuksesi uskottavuutta. Tiedätkö oikein itsekään, mitä olet tekemässä?

Apurahojen myöntäjiä journalisteille