Freelancerien tulot kasvoivat kahden vuoden aikana noin 2100 eurolla vuodessa. Valtaosa on tyytyväisiä henkiseen ja materiaaliseen hyvinvointiinsa ja pitää freelanceriutta itselleen sopivimpana työmuotona. Tiedot käyvät ilmi Journalistiliiton tuoreesta freelancereiden työmarkkinatutkimuksesta. Tutkimus tehdään kahden vuoden välein.
Tutkimuksesta löytää muutaman trendin, jotka toistuvat myös aiemmissa Journalistiliiton freelancereille tekemissä työmarkkinatutkimuksissa.
- Mitä useampi asiakas freelancerilla on, sitä paremmat ansiot. Parhaiten tienaavat ne freelancerit, joilla on yli 10 suhteellisen vakituista toimeksiantajaa.
- Poikkeuksen edelliseen tekevät pääasiassa Ylelle työskentelevät freelancerit, joiden palkkiosta pystytään sopimaan työehtosopimuksella.
- Yhtiömuodossa toimivilla on paremmat ansiot kuin verokortilla toimivilla. He myös vähentävät enemmän toiminnasta aiheutuvia kuluja.
- Heikoimmin ansaitseva 10 % freelancereista tienaa aina vain huonommin. Ero parhaiten tienaaviin kasvaa. Trendi on jatkunut jo pitkään.
- Parhaitsen ansaitseva 10 % freelancereista pääsee työsuhteisen journalistin keskiansioihin ja ylikin.
- Aikakauslehdille ja asiakaslehdille työskentelevät ansaitsevat paremmin kuin paikallis- ja maakuntalehdille työskentelevät.
- Pääkaupunkiseudulla tienataan paremmin kuin maakunnissa.
- Freelancerit eivät halua työsuhteiseen työhön (71 %). Poikkeuksen muodostavat YLE:n freelancerit, mutta heistäkin enemmistö haluaa jatkaa freelancerina.
- Yhä useampi tekee journalismin lisäksi muuta viestintää ja tiedottamista. Enää 57 % ansioista tulee journalimista.
- Freelancerin neuvotteluasema on heikko. Vastaajista 38 prosenttia totesi oman sopimuksensa perustuvan toimeksiantajan ehtoihin, jotka ovat joustamattomat. yhdeksän prosenttia kertoo laativansa sopimusehtonsa itse.
- Lehdistölle työskentelevän freelancerin verotettavan kuukausiansio jää vuosi vuodelta kauemmaksi työsuhteisen kollegan keskikuukausipalkasta.
- Palkkiot ovat ennallaan. Kun palkkiot ovat olleet ennallaan jo yli 10 vuotta, freelancereiden ansiot käytännössä laskevat. Yrittäjän euron tulisi olla palkansaajaa korkeampi, mutta journalismissa yrittäjän euro näyttäisi olevan alle 0,57 €. Tosin laskelmaa horjuttaa se, etteivät kaikki freelancerit ole täystyöllistettyjä.
60 prosenttia kyselyyn vastanneista teki toimittajan töitä. Runsas kymmenesosa (13%) työskentelee valokuvaajina. Jäljelle jäävä joukko koostuu lähinnä kääntäjistä, graafikoista, viestintäyrittäjistä sekä ohjelmateknisessä työssä toimivista.
Vastaajista on naisia 66 prosenttia. Kyselyyn vastanneet freelancerit ovat keskimäärin 46-vuotiaita. Journalistista free-kokemusta joukolta löytyy keskimäärin 13 vuotta.
Keskimääräinen vuosiansio nousi 26 300 euroon
Freelancereiden keskimääräinen kokonaislaskutus oli 35 700 euroa vuonna 2018. Keskimääräinen verotettava tulo oli 26 300 euroa.
Mediaani jäi molemmissa tapauksissa keskiarvoa hieman pienemmäksi. Mediaanikokonaislaskutus asettui 33 000 ja verotettava mediaanitulo 24 300 euroon.
Freelancereiden keskimääräinen vuotuinen kokonaislaskutus on kahdessa vuodessa lisääntynyt 2 500 eurolla ja verotettava tulo 2 100 eurolla.
Naisten (24 100 euroa) ilmoittama verotettava tulo on pienempi kuin miesten (30 800 euroa).
Pääkaupunkiseutulaisten ansiot olivat keskimääräistä suuremmat, 27 800 euroa. Maakuntakeskuksissa asuvat olivat ilmoittaneet verottajalle tuloja 27 400:lla, muilla paikkakunnilla asuvat 22 700 eurolla.
Kokonaislaskutus kasvaa siirryttäessä yhtiömäiseen toimintamuotoon. Ryhmään ”osakeyhtiö” kuuluvilla laskutus oli 44 800 euroa. Toiminimellä työskennelleet kertoivat laskuttaneensa viime vuonna 33 700 eurolla. Verokortilla työskentelevien laskutus oli 29 400 euroa.
Myös verotettava tulo erosi eri toimintamuotojen välillä. Esimerkiksi osakeyhtiössä työskentelevien ilmoittama summa oli 29 200 ja toiminimellä operoivien 27 900 euroa. Verokortilla työskentelevien summat olivat pienemmät (yhteensä 23 100 euroa).
Lehdistön freelancereiden verotettava tulo oli 25 600 euroa vuonna 2018. Kuukausiansioksi tulee siis 2133,33 euroa. Jos freelancer pitää lomaa ja sairastaa, ansiot on käytännössä laskutettava 10 kuukauden aikana. Työsuhteisen lehdistölle työskennelleen journalistin kuukausiansio (mediaani) oli 3774 euroa. Ero työsuhteisen ja yrittäjäjournalistin ansioissa kasvaa.
Radio- ja tv-freelancereiden verotettava tulo oli korkeampi kuin lehdistöfreelancereilla, 30 700 euroa.
Valokuvaajien verottajalle ilmoitetut tulot ylittivät keskimääräisen ja olivat keskimäärin 28 500 euroa.
Kääntäjillä verotettavat tulot olivat keskimäärin 32 000 euroa.
Mitä enemmän freelancereilla oli ollut toimeksiantajia, sitä suuremmaksi kokonaislaskutus oli noussut. Vuoden 2018 aikana vain yhdelle toimeksiantajalle työtä tehneiden laskutus oli 25 900 euroa, useammalle kuin kymmenelle toimeksiantajalle työskennelleiden vastaava summa oli 43 300 euroa.
Enemmistö tuloista journalistisesta työstä, markkinointiviestinnän osuus noin kymmenesosa
Vastaajien tuloista keskimäärin 57 prosenttia oli kertynyt journalistisesta työstä. Tiedotuksen osuus oli neljä ja markkinointiviestinnän 11 prosenttia. Alan koulutus (2 %), muu viestintätyö (6 %) sekä muu alan työn (13 %) muodostivat yhteensä viidenneksen verotettavista tuloista. Muita tuloja oli kaikista vain seitsemän prosenttia.
Freelancerit työskentelevät viikossa keskimäärin 34 tuntia
Freelancerit käyttivät viime vuonna työntekoon keskimäärin 34 tuntia viikossa. Kolmessa edellisessä tutkimuksessa määrä oli 32 tuntia. Miehet kertoivat työskentelevänsä 36 tuntia. Naisten keskimääräinen työaika on kolme tuntia lyhyempi. Eri ikäisistä 55 vuotta täyttäneiden työaika on pisin, 36 tuntia.
Selvimmin joukosta erottuvat 3-5 vuotta freelancereina toimineet sekä osayhtiömuodossa toimivat. Ensin mainittujen keskimääräinen viikoittainen työaika oli ollut 40, jälkimmäisten 41 tuntia.
Freelancereiden vuosiloma oli kestänyt vuonna 2018 keskimäärin tasan viisi viikkoa. Pisin yhtäjaksoinen lomajakso oli puolestaan ollut 2,8 viikon mittainen.
Palkkiot ja toimeksiannot ennallaan
Vastaajia pyydettiin arvioimaan vuoden 2019 alkupuoliskon toimeksiantojen lukumäärää ja niistä maksettuja palkkioita suhteessa tilanteeseen vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin.
Kaikkiaan 46 prosenttia totesi toimeksiantojen määrän pysyneen ennallaan. Aiempaa enemmän niitä on ollut 24 prosentilla. 25 prosenttia totesi toimeksiantojen lukumäärän vähentyneen edellisvuodesta.
Palkkioiden määrä on pysynyt valtaosalla muuttumattomana. Kaikkiaan 69 prosenttia totesi, että tilanne on osapuilleen entinen.
Kahdeksalla prosentilla toimeksiannoista maksettavien palkkioiden määrät ovat kasvaneet ja 13:lla pienentyneet. 12 prosenttia totesi tilanteen tältä osin vaihtelevan.
Työ antaa runsaasti henkistä tyydytystä, enemmistö melko tyytyväinen aineelliseen hyvinvointiinsa ja töiden jatkuvuuteen
Freelancereiden enemmistö kertoi olevansa vähintään melko tyytyväinen työtään ja elinolosuhteitaan koskeviin asioihin.
Etenkin henkinen hyvinvointi tyydyttää monia. Lähes kolme neljästä (73 %) on siihen vähintään melko tyytyväinen.
Aineellinen hyvinvointi (59 %) ja töiden jatkuvuus (58 %) tyydyttävät harvempaa. Useampi kuin joka toinen kuitenkin on niihin tyytyväinen.
Mielipiteet henkisestä hyvinvoinnista ovat entisenlaiset. Kolme neljäsosaa tutkimuksiin osallistuneista on jo pitkään ollut siihen vähintään melko tyytyväinen.
Tyytyväisyys aineelliseen hyvinvointiin ja töiden jatkuvuuteen väheni tutkimus tutkimukselta huomattavasti vuonna 2006 mitatuista huippuluvuista. Tilanne on kahdessa viimeisessä tutkimuksessa osoittanut kohenemisen merkkejä.
Joka kolmannen sopimus perustuu toimeksiantajan ehtoihin, enemmistöllä neuvotteluvaraa
Melkein 40 prosentin mahdollisuudet neuvotella sopimusehdoista ovat heikot tai olemattomat. Kaikkiaan 38 prosenttia totesi oman sopimuksensa perustuvan toimeksiantajan ehtoihin, jotka ovat joustamattomat.
51 prosentilla sopimus perustuu toimeksiantajan ehtoihin, joista kuitenkin on mahdollista neuvotella juttu- tai keikkakohtaisesti.
Noin kymmenesosa (9 %) freelancer-journalisteista pystyy laatimaan sopimusehtonsa itse.
Tutkimukseen osallistuneiden enemmistö, 71 prosenttia, työskentelisi jatkossakin mieluiten freelancereina. Työsuhde kiinnostaa vajaata viidesosaa (18 %). Osuudet ovat lähes samat kuin kaksi vuotta sitten.
Juuri kukaan ei haluaisi pois journalismin parista. Vain viisi prosenttia haaveilee pääsystä työsuhteiseksi jollain toisella alalla.
Journalistiliittoon ollaan melko tyytyväisiä
Yhteensä 60 prosenttia antoi Suomen Journalistiliitolle vähintään melko hyvän arvosanan freelancerjäsentensä etujen ajamisesta. Tyytyväisyys liittoon oli yhtä suurta kuin kaksi vuotta sitten, jolloin tyytyväisten osuus kasvoi ensimmäisen kerran 2010-luvulla
Vähiten tyytyväisiä on ollut vuonna 2002. Silloin ainoastaan 23 prosenttia piti liiton tekemää työtä hyvänä. Tyytyväisiä freelancer-jäseniä on tällä hetkellä yli kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin silloin.