Lasten- ja nuortenkirjallisuuden kääntäjät vaativat suurempia palkkioita työstään. Suomen ammattikääntäjät kokontuivat viikonloppuna Laukaan Järvilinnaan Kääntäjäpäiville. Sieltä annetun manifestin mukaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden kääntämisestä maksetut palkkiot ovat jääneet kauas jälkeen muusta kirjallisuudesta.
Kirjallisuus ei käänny itsestään
Kalevalan 180-vuotisjuhlan aikaan on syytä muistaa, että maamme kirjallisuus ja kulttuurielämä ovat pitkälti toista sataa vuotta rakentuneet suomen kielen varaan. Käyttämämme kieli vakiintui kansanrunouden keräämisen ohessa paljolti käännösten kautta, ja niiden välityksellä pitää lukeva kansamme edelleenkin yllä kielitajuaan. Kielitaju taas on vivahteikkaan kommunikaation välttämätön edellytys.
Hyvä kirjakäännös on asiantuntevaa ammattityötä, joka edellyttää turvatut olosuhteet ja asianmukaisen tulotason. Kirjankustannusalan nykyisessä kriisissä kääntäjät ovat ensimmäisinä tulilinjalla, koska heiltä puuttuu sekä työsuhdeturva että sopimusperustainen, indeksiin sidottu palkkiojärjestelmä. Tästä aiheutuva kiire, halpatyövoiman käyttö ja kustannustoimittajien liiallinen kuormittaminen johtavat käännösten tason laskuun, joka on suoraan pois kansallisesta kielipääomastamme.
Muualla Euroopassa, esimerkiksi Saksassa, on voimassa lakiin perustuvia järjestelmiä kustantajien ja kääntäjien keskinäisten suhteiden järjestämiseksi. Kääntäjät tarvitsevat Suomessakin järjestöilleen neuvotteluoikeuden palkkioistaan.
Kirjallisuuden kääntäjien ammattiosasto KAOS ry ensimmäisillä Järvilinnan kääntäjäpäivillä Laukaassa 14.8.2015