Journalistiliiton valtuusto tekee ensi viikolla kevätkokouksessaan päätöksen liiton oman työosuuskunnan perustamisesta. Tämä on historiallista. Vastaavaa palvelua ei liene millään muulla ammattiliitolla. Voittoa tavoittelematon osuuskunta helpottaisi keikkatyön tekemistä. Yhtiön on tarkoitus palvella Journalistiliiton jäseniä: silpputyötä tekeviä, työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita ja freelancereita.
Osuuskunta toimisi sen kautta toimivan jäsenen työnantajana, ja hoitaisi työnantajavelvollisuuksia kuten palkanmaksun, sotu- ja eläkemaksujen maksamisen, verojen maksamisen sekä myös kirjanpidon ja tilinpäätöksen.
– Liitto haluaa auttaa jäseniä tavalla, joka nykyisessä työmarkkinatilanteessa on mahdollinen, sanoo Journalistiliiton työehtoasiamies Jussi Salokangas. – Työosuuskunnassa toimiminen säästää paperityöltä ja byrokratialta. Näin aikaa jää enemmän omaan ydinosaamiseen.
Liiton osuuskunnassa journalisti olisi palkansaajan asemassa, Salokangas korostaa. – Siihen kuuluminen parantaa journalistin asemaa työmarkkinoilla. Työmarkkinatuen piiriin pääseminen helpottuu. Osuuskunta voi auttaa riittävän palkkiotason määrittelyssä.
Tavoitteena on myös tukea verkostoitumismahdollisuuksia, järjestää koulutuksia ja tilaisuuksia. Osuuskunta ei voi ainakaan alussa tarjota työntekijöille varsinaisia työtiloja tai työvälineitä, mutta pyrkii tarjoamaan neuvottelutiloja, joissa voidaan paitsi järjestää neuvotteluja, myös tavata asiakkaita ja haastateltavia.
Osuuskunta olisi liiton omistuksessa, mutta siis vain jäsenille tarjolla. Siihen liittyviltä perittäisiin palvelumaksu, joka kattaisi palvelun kulut. Voittoa ei tavoitella. Journalistiliitto sijoittaa yhtiöön perustamispääoman ja lainaa varat kahden ensimmäisen vuoden toimintaan.
Osuuskunta toimisi sen kautta työskentelevän journalistin työnantajana ja jäsen on osuuskunnan palkansaaja. Osuuskunnan kirjanpitäjä tai muu toimihenkilö lähettää jäsenen ohjeistuksen mukaan laskun asiakkaalle. Jäsenen on itse määriteltävä oma palkkiotasonsa, neuvoteltava palkkionsa, etsittävä asiakkaansa ja määriteltävä muut kulunsa, mutta hän voi saada apua hinnoittelussa yrityksen muilta työntekijöiltä samoin kuin liitosta suoraan. Liiton työosuuskunta ei välitä halpatyötä, vaan palkkatason tulee olla vertailukelpoinen alan palkkatason kanssa.
Osuuskunnan kirjanpitäjä/toimihenkilö hoitaa myös työnantajan velvollisuuksiin kuuluvat asiat: palkanmaksun, sotu- ja eläkemaksujen maksamisen, verojen maksun, työsuhteen edellyttämät vakuutukset ja tietysti myös kirjanpidon ja tilinpäätöksen tekemisen. Osuuskunta kirjoittaa työsopimuksen ja työtodistuksen.
SFJ:n hallitus ja valtuutetut käsittelevät työosuuskuntaa keskiviikon kokouksessaan. – SFJ:n jäsenet ovat ottaneet suunnitelmat liiton työosuuskunnasta innostuneesti vastaan. Moni tekee jo nyt työtä eri työosuuskuntien kautta. Odotamme mielenkiinnolla, millainen päätös asiassa tehdään. Monelle freelancerille tämä voi olla se kaikkein helpoin tapa tehdä työtä ja erityisesti ristiin työsuhteista- ja yrittäjätyötä tekeville osuuskunta voi olla mainio tapa työllistää itsensä, SFJ:n puheenjohtaja Hanna-Kaisa Hämäläinen sanoo.
Kaikille freelancereille työosuuskunta ei kuitenkaan ole paras toimintamuoto, eikä siten tuo helpotusta yksinyrittäjän tilanteeseen. Esimerkiksi arvonlisäverollista työtä tekeville työosuuskunta ei ole välttämättä taloudellisesti järkevin ratkaisu. Jokainen tekee ratkaisunsa osuuskuntaan liittymisestä sen perusteella, mikä on oman toiminnan kannalta luontevinta.