Pääministeri Stubbin johdolla aloittava hallitus on neuvottelutuloksessaan hallitusohjelmasta muistanut myös itsensätyöllistävien aseman keskeneräiset selvitystyöt. Hallitus lupaa juhannuksen alla solmitussa ohjelmassaan, että ”Itsensä työllistävien työlainsäädännöllistä asemaa sekä sosiaali- ja eläketurvaa parannetaan sovitusti luovien alojen ja itsensä työllistäjien sosiaaliturvaryhmän esitysten pohjalta. Myös pienyrittäjien asemaa parannetaan.”
Hallituspuolueista Vihreät on tyytyväinen kirjaukseen. ”Vihreät ovat saaneet Kataisen hallituksessa läpi monia pitkäaikaisia tavoitteita työnteon kannattavuuden parantamiseksi. Stubbin hallitusohjelmaan on edelleen kirjoitettu lupaus työn ja sosiaaliturvan yhteensovituksen parantamiseksi. Luovan alan työntekijöitä ilahduttaa varmasti myös lupaus itsensä työllistävien ja mikroyrittäjien aseman parantamisesta. Liian monet elävät sosiaaliturvaloukussa, joka estää väliaikaisenkin työn tekemisen,” eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto toteaa Vihreiden tiedotteessa. Kokoomuksen uusi eurooppa- ja ulkomaakauppaministeri Lenita Toivakka on myös tyytyväinen kirjaukseen.”Yli puolet Suomen yrityksistä on yhden yrittäjän yrityksiä. Olen iloinen siitä, että yksinyrittäjien sosiaaliturvaan on luvassa parannusta”, Toivakka toteaa Kokoomuksen verkkosivuilla.
Itsensätyöllistävien työlainsäädännöllistä asemaa selvitetään parhaillaan Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämän trendit -työryhmässä. Luovien alojen sosiaaliturvaa selvittävä työryhmä sai työnsä valmiiksi jo syksyllä 2013. Työryhmän työn tavoitteena oli kehittää luovilla aloilla työskentelevien ja muiden itsensä työllistävien sosiaaliturvaa selvittämällä heidän sosiaaliturvassaan sekä heidän sosiaaliturvaansa vaikuttavassa verotuksessa mahdollisesti olevat epäkohdat. Tavoitteena oli, ettei luovilla aloilla työskentelevien ja muiden itsensä työllistävien sosiaaliturvassa olisi perusteettomia eroavuuksia palkansaajien sosiaaliturvaan nähden. Työryhmän tehtävänä oli tehdä aikaisempien selvitysten pohjalta tarpeelliset ehdotukset työryhmän työlle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi työryhmän tuli selvittää apurahansaajien sosiaaliturvaa.
Työryhmä käsitteli luovilla aloilla työskentelevien ja muiden itsensä työllistävien eläketurvaa, työttömyysturvaa, Kansaneläkelaitoksen maksamia päivärahoja, asumistukea, tapaturmakorvauksia, osittaista hoitorahaa, verotusta ja apurahansaajien sosiaaliturvaa.
Työryhmän loppuraportti oli hyvin erimielinen. Merkittävin lainsäädännöllinen muutosesitys siirtäisi osan freelance-työstä TyEL:in piiriin. Tällä hetkellä lyhyitä toimeksiantoja tekevät freelancerit jäävät eläketurvan ulkopuolelle, koska YEL-vakuutusta ei sovelleta alle neljä kuukautta kestävään työhön.
YHTEENVETO TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA
Eläketurva
- Työryhmä ehdottaa, että TyEL:n lisättäisiin säännös, jonka perusteella lain soveltamisalan piiriin kuuluisi myös luonnollisen henkilön tekemä työ, joka perustuu hänen ja yksityisen alan toimeksiantajan kanssa solmimaan toimeksianto- tai konsulttisopimukseen. Lisäksi edellytetään, ettei henkilö harjoita toimintaansa yhtiön tai muun yhteisön muodossa taikka toiminimellä ja että hänen toimintansa on niin vähäistä, ettei hän ole velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutusta. Ehdotuksen piiriin eivät myöskään kuulu henkilöt, joilla on YEL- tai MYEL-vakuutus. Yllä mainittujen ehtojen täyttyessä TyEL:a sovellettaessa kyseinen henkilö rinnastettaisiin työntekijään ja toimeksiantaja rinnastettaisiin työnantajaan. Henkilömäärää, jota muutos koskisi, on erit- täin vaikea arvioida. Muun muassa tämä on selvitettävä asian jatkovalmistelussa.
- Työryhmä ehdottaa, että jatkossa selvitetään, voisiko valtion ylimääräisen taiteilijaeläkkeen jättää huomioimatta takuueläkettä vähentävänä tulona.
Työttömyysturva
- Työryhmä ehdottaa, että jatkossa selvitetään työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä säädetyn yrittäjän määritelmän mahdolliset kehittämistarpeet, koska työntekijän, yrittäjän ja omassa työssä työllistyvän välinen rajanveto ja oman työmarkkina-aseman merkityksen ymmärtäminen työttömyysturvan kannalta voi joissakin tilanteissa olla ongelmallista.
- Työryhmä ehdottaa, että jatkossa selvitetään luovan ja esityksellisen työn alojen työssäoloehdon täyttymistä koskevan työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetun asetuksen (1330/2002) 6 §:n mahdolliset kehittämistarpeet.
- Työryhmä ehdottaa, että jatkossa selvitetään, voidaanko tekijänoikeuskorvaukset jättää huomioimatta päivärahan sovittelussa siltä osin kuin niitä maksetaan teoksesta, esityksestä tms., joka on tehty ennen työttömyyttä.
- Hallitus antoi 29.8.2013 eduskunnalle hallituksen esityksen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 90/2013 vp). Esityksessä ehdotetaan yrittäjän työssäoloehdon laskentaa ja ansiopäivärahan perusteena käytettävän työtulon laskemista koskeviin säännöksiin muutoksia, jotka selkeyttävät lainsäädäntöä ja poistavat tarpeettomia eroja palkansaajien ja yrittäjien työttömyysturvasta. Työryhmä pitää esityksessä ehdotettuja muutoksia kannatettavina eikä työryhmä tältä osin tee muita ehdotuksia.
- Työryhmä katsoo, että on tärkeää lisätä tietoa ja neuvontaa yrittäjyydestä työn tekemisen muotona ja työoikeudellisen aseman merkityksestä työttömyysturvassa.
Osittainen hoitoraha
- Työryhmä ehdottaa, että MYEL-vakuutetuille apurahansaajille sekä YEL- ja MYEL- vakuutuksen ulkopuolelle jääville ns. omassa työssä työllistyville henkilöille säädettäisiin oikeus osittaiseen hoitorahaan. Työryhmän käsityksen mukaan näillä henkilöillä tulisi olla oikeus myös vireillä olevan lainmuutoksen mukaiseen joustavaan hoitorahaan.
- Osittaista hoitorahaa maksettiin vuoden 2012 lopussa 13 144 saajalle. Vuonna 2012 osittaisen hoitorahan kokonaiskustannukset olivat 14,3 miljoonaa euroa. Nyt ehdotettava muutos osittaiseen hoitorahaan koskisi pientä henkilöjoukkoa, josta vain osa olisi potentiaalisia osittaisen hoitorahan saajia. Muutoksen taloudellisten vaikutusten arvioidaan siten olevan vähäiset.
Apurahansaajien sosiaaliturva
- Työryhmä ehdottaa, että apurahansaaja voisi keskeyttää MYEL-vakuutuksensa nykyään laissa mainittujen keskeyttämisperusteiden lisäksi ansiotyön tekemisen ajaksi ja että MYEL-vakuutus voitaisiin keskeyttää aikaisintaan neljän kuukauden kuluttua vakuutuksen alkamisesta. Keskeyttämisajankohtaa koskevan säännöksen tulisi koskea kaikkia laissa nykyään mainittuja keskeyttämisperusteita sekä nyt ehdotettavaa keskeyttämistä ansiotyön perusteella.
- Työryhmä ehdottaa, että tutkija- tai taiteilijaryhmässä työskenteleville apurahansaajille tutkija- tai taiteilijaryhmän tiettyyn projektiin myönnettyjä lyhyitä apurahoja voitaisiin apurahansaajaa MYEL-vakuutettaessa yhdistää MYEL-vakuutettuun aikaisempaan apurahajaksoon. Edellytyksenä olisi, että tutkija- tai taiteilijaryhmässä työskentelevälle apurahansaajalle olisi ensin myönnetty työskentelyapuraha, joka täyttää MYEL-vakuuttamisen edellytykset. Vahvistettua MYEL- vakuutusjaksoa voitaisiin jatkaa yhdistämällä siihen sitä keskeytyksettä seuraavat tutkija- tai taiteilijaryhmän työn jatkamiseen myönnetyt alle neljän kuukauden apurahajaksot. Lisäksi apura- hansaajan tutkija- tai taiteilijaryhmässä tekemän työn perusteella vahvistettuun MYEL- vakuutusjaksoon voitaisiin liittää ao. projektiin vahvistetulle MYEL-vakuutusjaksolle kohdistu- va myöhemmin myönnettävä lisärahoitus.
- Jos apurahansaajien MYEL-vakuuttamista koskevia säännöksiä muutetaan, lainvalmistelun yhteydessä tulee selvittää muutosten vaikutus apurahansaajan sosiaaliturvaan tilanteissa, joissa apurahansaaja harjoittaa toimintaansa ulkomailla suomalaisen apurahan turvin. Näissä tilanteissa olisi oleellista, että apurahansaajalla säilyisi yhteys Suomen sosiaaliturvaan ja että MYEL- vakuutus pysyisi mahdollisimman muuttumattomana ulkomailla työskentelyn ajan.
- Apurahansaajien MYEL-järjestelmän on arvioitu rahoittavan itse itsensä ensimmäiset noin 50 vuotta. Vasta tämän jälkeen on arvioitu tarvittavan valtion rahaa. Nyt ehdotettavat muutokset ja mahdolliset uudet vakuutetut sekä lisääntyneet etuudet mahtuvat tähän aiempaan arvioon. Hallintokustannusten arvioidaan lisääntyvän yhden henkilötyövuoden aiheuttamilla kustannuksilla eli noin 50 000 euroa/vuosi. Sovellusmuutoksista aiheutuvien kustannusten arvioidaan mahtuvan normaaleihin kehittämiskustannuksiin.
Pitkä lista eriäviä mielipiteitä
Työryhmän raportti ei ollut yksimielinen. Itsensätyöllistävien työryhmä, jossa on edustajat myös Suomen freelance-journalisteista ja Journalistiliitosta, oli tyytymätön siihen, että työryhmä esittää vain hienosäätöä ja sivuuttaa työelämän muutostrendien edellyttämät suuremmat muutostarpeet. Nyt palkataan vain tilkkutäkkiä ilman isompaa rakenteellista muutosta.
Itsensä työllistäjien yhteistyöryhmän eriävä mielipide luovilla aloilla työskentelevien ja muiden itsensä työllistävien sosiaaliturvatyöryhmän loppuraporttiin
Työryhmätyössä on käyty läpi voimassaoleva sosiaaliturvajärjestelmä. Työryhmän esittämät ehdotukset kohdistuvat sosiaaliturvajärjestelmän eri kohtien hienosäätöön. Työryhmän ehdotus työeläkelain soveltamisalan laajentamisesta koskemaan myös ilman yritystä toimivan, luonnollisen henkilön toimeksiantosuhteen perusteella tekemään työhön, on näistä keinoista merkittävin. Lisäksi työryhmä ehdottaa yksittäisiä parannusehdotuksia. Nämä muutokset ovat riittämättömiä ja samalla sivuuttavat työelämän muutostrendit.
Hallitusohjelman mukaisen Trendityöryhmän työn perusteella työryhmän tekemässä jatkotyössä sosiaaliturvan osalta olisi tullut laaja-alaisesti selvittää sosiaaliturvan kehittämistä kokonaisuutena, ottaen huomioon työelämän muutokset. Tähän työhön työryhmässä ei katsottu olevan mahdollisuutta. Trendityöryhmän väliraportissa on tunnistettu muuttuva työelämä, jossa työtä tekevä voi samana päivänä tehdä palkkatyötä, olla yrittäjä, saada apurahaa ja vaikkapa opiskella. Sosiaaliturvan lakikohtainen tarkastelu ei tällöin ole riittävää, vaan sosiaaliturvaa pitäisi pystyä katsomaan kokonaisuutena.
Sosiaaliturvatyöryhmän johtopäätöksenä on se, että sosiaaliturvan ongelmat johtuvat työntekijän ja yrittäjän työoikeudellisesta määrittelystä, sen määritellessä henkilön aseman myös sosiaaliturvalainsäädännössä. Kuitenkin sosiaaliturvan kokonaisuutta pitäisi pystyä uudistamaan siitä riippumatta, mikä on työntekijän työoikeudellinen määrittely. Myös tällainen uudelleen määrittely on tarpeen ja työntekotavan rinnastuessa tosiasiassa palkansaajana tehtyyn työhön, tulisi näillä henkilöillä olla vastaavasti oikeus sosiaaliturvaan.
Lue koko Luovilla aloilla työskentelevien ja muilla aloilla itsensä työllistävien sosiaaliturvatyöryhmän raportti tästä.