Arvonlisäverollisuus riippuu myytävästä tuotteesta
Huom! Arvonlisäverotukseen tuli muutoksia vuoden 2025 alussa. Lisäksi yleinen arvonlisäverokanta nousi 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024. Lue muutoksista tästä artikkelista.
Arvonlisävero (ALV) on kulutusvero, jonka myyjä sisällyttää tavaran tai palvelun myyntihintaan. Arvonlisävero koskee myös osaa freelancereista. Työsuhteinen työ ei ole arvonlisäveron piirissä.
Seuraavissa ALV on 0 %:
- juttu
- grafiikka
- kuvitus
- koko toiminta, jos yrityksen liikevaihto on alle 20 000 euroa vuodessa.
Seuraavissa ALV on 25,5 %:
- valokuvat
- taitto
- palvelut
- järjestelyt
- stailaus
- julkaisutuotanto
- kustannustoimittaminen
- toimitussihteerin työt
- kuvausjärjestelyt.
Arvonlisäverollisuus ratkeaa sen mukaan, mitä freelancer on myymässä. Myös verokortilla työskentelevä voi olla arvonlisäverovelvollinen. ALV-rekisteriin hakeutuminen edellyttää kuitenkin y-tunnusta, jonka myös verokortilla toimiva freelancer voi hakea Patentti- ja rekisterihallituksesta tai Verohallinnolta.
Arvonlisäverolain pääsäännön mukaan tavaran ja palvelun myynti on verollista. Kuitenkin laissa on lukuisa määrä poikkeuksia:
- Tekijänoikeuden luovutukset ovat arvonlisäverottomia lain 45 §:n mukaan. Kuitenkin saman poikkeuspykälän mukaan tästä ovat poikkeuksena valokuvat, jotka siis ovatkin arvonlisäveron piirissä.
- Teoksiksi luokiteltavat jutut ovat arvonlisäverottomia. Teoksiksi luokitellaan jutut, jotka osoittavat tekijänoikeudellista itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä. Grafiikka ja kuvitus ovat myös teoksia ja siten arvonlisäverottomia. Kirjoittavat toimittajat ja kuvittajat eivät siten yleensä ole arvonlisäverovelvollisia.
- Lyhyet uutiset, kuten pienet kolariuutiset, eivät useimmiten ylitä teoskynnystä, joten niiden myynti tulkitaan palvelun myynniksi ja sitä kautta arvonlisäverolliseksi. Sama koskee taittotyötä.
- Myös kustannustoimittaminen ja kokonaisen julkaisun toimittaminen tulkitaan palvelun myyntinä arvonlisäveron piiriin. Kokonaista julkaisua toimittaessaan freelancer voi esimerkiksi hankkia juttuja ja valokuvia muilta freelancereilta, editoida aineistoa ja kirjoittaa pienen osan jutuista itse.
- Kuvausjärjestelyt ja ruoka-, muoti- ja sisustusjuttuihin sisältyvä stailaus ovat niin ikään arvonlisäverollista toimintaa. Freelancereista päätoimiset valokuvaajat ovat merkittävä arvonlisäverovelvollinen joukko.
Lain mukaan arvonlisäveroton ja arvonlisäverollinen myynti pitää erotella laskussa, jos myynnissä on kumpaakin, esimerkiksi juttu ja siihen liittyvät valokuvat. Yleinen arvonlisäverokanta on 25,5 prosenttia.
Arvonlisäverossa on vähäisen liiketoiminnan raja: 20 000 euroa vuodessa. Jos arvonlisäverollinen toiminta jää tämän rajan alle, ei arvonlisäveroa tarvitse maksaa. Freelancereista tämä saattaa tulla vastaan esimerkiksi kirjoittavilla toimittajilla, jotka myös valokuvaavat sivutoimisesti.
Verovelvollisuus määrittyy kuluvan ja edeltävän kalenterivuoden liikevaihdon mukaan. Yritys ei siis ole arvonlisäverovelvollinen, jos sekä kuluvan että edeltävän kalenterivuoden liikevaihto on enintään 20 000 euroa.
Jos vähäisen liiketoiminnan raja ylittyy, yritys tulee rekisteröidä arvonlisäverovelvolliseksi. Velvollisuus maksaa arvonlisäveroa alkaa vasta vähäisen liiketoiminnan rajan ylittyessä. Veroa ei siis tarvitse maksaa takautuvasti alarajan ylittyessä.
Arvonlisäverovelvolliseksi voi hakeutua myös vapaaehtoisesti, vaikka arvonlisäverollinen liikevaihto olisi alle 20 000 euroa vuodessa. Tällöin etuna on, että myös ostettuihin tavaroihin ja palveluihin sisältyvän arvonlisäveron voi vähentää. Kuitenkin jos pieninkään osa toiminnasta ei ole arvonlisäverollista, arvonlisäveron piiriin ei pääse hakemallakaan.
Arvonlisäverosta ei voi saada alarajahuojennusta.
Lisätietoa arvonlisäverosta löytyy Verohallinnon sivuilta.