Etusivu » Freetyön tietopankki » Freen tyypillisimmät toimintamuodot

Freen tyypillisimmät toimintamuodot

Yrittämisen juridisen muodon pohtimisessa on syytä lähteä vain omista tarpeistaan. Eri toimintamuodot sopivat eri tilan­teisiin. Tyypillisiä toimintamuotoja ovat verokortti, toiminimi, osakeyhtiö, osuuskunta ja laskutuspalvelu. Freelancer tulkitaan usein yrittäjäksi ilman varsinaista yritystäkin, esimerkiksi verokortilla työskennellessä.

Verokortti

Verokortteja on kol­mea eri lajia: palkkatulolle, työkorvauksille ja tekijänoikeuskorvauksille. Verokortilla toimiva freelancer saa työkorvausta, kun korvauksen maksun perusteena on toimeksiantosuhde, ei työsuhde. Ero on oleellinen, sillä työsuhteessa työnantaja maksaa sosiaali- ja eläkemaksut.

Tekijänoikeus­korvausten korttia käytetään, kun saadaan tuloa tekijänoikeusjärjestöiltä, esimerkiksi av-teosten jälkikäyttöön perustuvaa korvausta Kopiostolta tai lainauskorvausta Kopiostolta tai Sanastolta.

Kaikki kolme korttia toimivat samalla pe­riaatteella. Niissä on tekijän arvioimien tulojen mu­kaan laskettu pidätysprosentti, jonka mukaan maksaja sitten nirhaisee veron pois palkkioista. Jos vuosituloraja ylittyy, maksaja perii veron kortissa lukevan lisäprosentin mukaan. Ennakonpidätysprosenttia voi helposti kor­jata vuoden aikana tulojen tai ammatin kulujen muututtua suuntaan tai toiseen.

Toiminimi

Toiminimellä työskentely on byrokratialtaan vähäistä. Yleensä elinkeinonharjoittajan on tehtävä kaupparekisteriin elinkeinoilmoitus. Se mak­saa verkossa tehtynä 60 euroa. Välttämätön ilmoitus on, jos elinkeinonharjoittajalla on oma liikepaikka tai palkattua työvoimaa. Elinkeinonharjoittajan on pidettävä yhden­kertaista kirjanpitoa. Elin­keinonharjoittaja vastaa kaikista veloista hen­kilökohtaisella omaisuudellaan.

Ero työkorvauksen verokortilla toimimi­seen näkyy selvimmin verojen maksutavassa. Elinkeinonharjoittaja hakeutuu ennakkoperin­tärekisteriin. Siihen voi hakeutua halutessaan ilman toiminimeä tai yritystäkin. Ennakkope­rintärekisteriin merkitty laskuttaa työstään bruttoperiaatteella, eli maksaja ei tee mitään ennakonpidätyksiä laskun summasta. Freelancer maksaa itse verot.

Yrittäjäksi ryhdyttäessä tai yrittäjätyön ko­koaikaistuessa voit hakea TE-toimistolta aloit­tavan yrittäjän starttirahaa, niin ammatin­harjoittajana kuin muissakin yritysmuodoissa. TE-toimisto arvioi päätoimisuuden ja yrittämi­sen kannattavuuden.

Osakeyhtiö

Osakeyhtiön voi perustaa yksi ihminen. Osakeyhtiön perustamisilmoitus maksaa 240 euroa. Yksityisen osakeyhtiön voi perustaa muuten ilman rahaa, sillä vaatimus vähimmäispääomasta poistui kesällä 2019. Etu­na osakeyhtiössä toiminimeen verrattuna on se, että sillä voi rajata omia vastuitaan yrityksensä sitoumuksista. Osakkaat vastaavat osakeyhti­ön veloista vain siihen sijoittamansa summan osalta.

Osakeyhtiön pyörittäminen vaatii enemmän vaivaa kuin muiden yritysmuotojen. Osakeyh­tiöllä on oltava yhtiökokous, vaikka vain yh­denkin hengen hallitus ja kunnolla tehdyt tilit. Perustamiseen tarvitaan perustamissopimus, jossa sovitaan hallituksen jäsenistä, tilikaudes­ta, toimitusjohtajasta, tilintarkastajista, osak­keen hinnasta ja maksupäivästä. Siihen merki­tään osakkeet.

Yritys maksaa yhteisöveroa 20 prosenttia omasta verotettavasta tulostaan. Osingoista peritään pääomatulon vero. Laki mahdollistaa osakeyhtiön sivuuttami­sen verotuksessa. Jos verottaja tulkitsee osa­keyhtiön tulot henkilökohtaiseksi palkka- tai ammattituloiksi, voidaan niitä verottaa ansio­tulona eikä kevyemmin verotettuna pääomatu­lona.

Osuuskunta

Vähintään yksi henkilö tai yhteisö voi perus­taa osuuskunnan. Osuuskunnan re­kisteröinti maksaa 380 euroa ja tehdään kaup­parekisteriin. Keskeiset päätökset tehdään osuuskunnan kokouksessa, ja sillä on oltava hallitus. Jos osuuskunnassa on jäseniä enemmän kuin seitsemän, heitä ei enää lasketa yrittäjiksi, sillä jokaisen osuus on alle 15 prosenttia.

Työosuuskunnissa jäsenet ovat työsuhteessa osuuskuntaan ja tarjoavat sen kautta palvelujaan. Suomen Journalistiliiton jäsen voi liittyä vuonna 2017 aloittaneeseen osuuskunta Mediakuntaan. Sen jäsen hankkii itse työnsä, tekee ne ja ilmoit­taa laskutustiedot verkossa osuuskunnalle. Me­diakunta laskuttaa asiakasta ja maksaa jäsenelle palkan hoidettuaan sitä ennen palkasta lakisää­teiset työnantajavelvoitteet.  Jäsenet ovat työsuhteessa osuuskuntaan.

Freelancer saattaa saada ansiosidonnaista työt­tömyysturvaa, jos osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä, osuuskunta harjoittaa it­senäisesti samaa liiketoimintaa kuin sen jäse­net sekä osuuskunnan ja sen jäsenen välillä on solmittu työsopimus.

Laskutuspalvelu

Kevytyrittäjyys on lasku­tuspalveluyrityksien kehittämä markkinointitermi, jota ei ole juridisesti olemassa. Viranomaiset ja lait jakavat työnteon käytännössä kahteen luokkaan: palkkatyöhön ja yrittäjyyteen.

Viranomaiset tulkitsevat laskutuspalvelu­yrityksen kautta tehtävän työn työttömyys- ja sosiaaliturvan osalta pääsääntöisesti yrittäjyy­deksi. Työoikeudellisesti laskutuspalvelun asia­kas-freelancer toimii toimeksiantosuhteessa yrittäjänä, joka myy palveluitaan laskutuspal­veluyrityksen kautta ilman omaa yritystä. Ve­rotuksessa laskutuspalvelun asia­kas-freelancer taas on palkansaajien joukossa. Jotkin laskutuspalveluyritykset ottavat asiak­kaikseen Y-tunnuksella toimivia yrittäjiäkin.

Käytännössä työn suo­rittaja sopii toimeksiannosta ja palkkiostaan suoraan oman asiakkaansa kanssa. Työn suorittaja laskuttaa toi­meksiantajaa laskutuspalveluyrityksen kautta. Tämä taas maksaa ennakonpidätyksen ja mahdollisen arvonlisäveron sekä palkan työn tehneelle. Laskutuspalveluyrityksen oma palk­kio on yleensä 3-7 prosenttia laskutuksen ar­vonlisäverottomasta loppusummasta.

Lisätietoa

Lisätietoa eri toimintamuodoista löytyy muun muassa Heikki Jokisen teoksesta Vapauden valtakunta – Freelance-journalistin opas, johon myös tämä teksti suurelta osin perustuu. Oppaasta ilmestyi pdf-versiona uusi painos toukokuussa 2023. Journalistiliiton freelance-jäsenet saavat oppaan sähköpostiinsa maksutta. Jos et ole saanut opasta, sitä voi tiedustella liitosta: mari.metsikko (at) journalistiliitto.fi.

Hyviä yleisiä yrittäjyyden tiedonlähteitä ovat myös verkkosivut www.uusyrityskeskus.fi ja www.suomi.fi/yritykselle.