Suomen freelance-journalistit ry

Freen monet toimintamuodot

Freelancerin käsite on moniulotteinen, ja moninaiset ovat myös freelancerin toimintamuodot. Eri vaihtoehtoja ovat freeverokorttilaisuus ja varsinaiset yritysmuodot: toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta.

Toimintamuoto omista tarpeista lähtien

Toimintamuodon valinnassa keskeistä on freen oma tuntemus siitä, missä muodossa hän voi toimia parhaiten. Yleensä kannattaa lähteä liikkeelle ”pohjalta” eli freeverokortista. Toiminnan laajentuessa voidaan siirtyä varsinaisiin yritysmuotoihin: ensin toiminimeen ja ehkä myöhemmin ay:n tai ky:n kautta osakeyhtiöön. Valmiita ratkaisuja ei ole. Toiminnan tarpeet määrittävät toimintamuodon.

Freeverokortti on luonteva valinta aloittavalle ja varsinkin kirjoittavalle journalistille. Verotus hoituu samoin mukaan kuin työsuhteisissa töissä: toimeksiantaja maksaa palkkion ja suorittaa ennakonpidätyksen.

Sähköisen puolen freelancereista selvä enemmistö tekee työtään freeverokortilla, jonka etu on, että sen kautta voi toimia sekä työsuhteisena että yrittäjänä. Myös liiton lehtipuolen freejäsenistä puolet toimii tässä muodossa.

Miksi freeverokortti ei riitä?

Kaksi tyypillistä syytä sille, että verokortti ei riitä, ovat verottaja ja toimeksiantaja.

Varsinkin menneinä vuosina (ennen esitäytettyä veroilmoitusta) verottaja saattoi ottaa freeverokorttilaisen vähennykset tarkkaan syyniin. Jokainen kuitti piti selvittää eikä kaikkea sittenkään saanut vähentää verotuksessa tulonhankkimiskuluina. Yritysmuodossa toimivan vähennykset hyväksyttiin, ja jos freellä oli kirjanpitäjä, sen paremmin vähennykset menivät läpi.

Enää freeverokorttilaisen ei tarvitse lähettää kuitteja, vaan liitelomakkeen 15 yhteenveto riittää. Verottaja voi pyytää kuitteja nähtäväksi. Näin tapahtuukin pistokokeenomaisesti – kuitit on tarpeen säilyttää kuuden vuoden ajan.

Vuodesta 2002 lähtien työssään paljon omalla autollaan ajavan freen toimintamuodon on voinut ratkaista kahtalainen matkakulujen vähennysoikeus. Verottaja hyväksyy freeverokorttilaisella automaattivähennyksinä noin puolet siitä, mitä yritysmuodossa toimiva voi vähentää ajaessaan samat juttu- ja kuvausmatkat. Jos ajaa paljon, kannattaa perustaa firma.

Osa toimeksiantajista vierastaa ennakonpidätyksiä. Varsinkaan pienellä yrityksellä ei välttämättä ole aikaa eikä osaamista verokorttien käsittelyyn. Verokorttilaisen eteen voi tulla myös tulkintakiista siitä, onko toimeksiantosuhteessa kyse sittenkin työsuhteesta. Näistä syistä moni toimeksiantaja on halunnut freen perustavan firman ja hoitavan veronsa itse.

Freejournalisti toimii usein toiminimellä

Freelancerin yleisin toimintamuoto on toiminimi, eli hän toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Yksityinen elinkeinonharjoittaja on yrittäjä, mutta ei yhtiö. Henkilö toimii omissa nimissään ja vastaa taloudellisesti itse sitoumuksistaan.
Verottaja käyttää yksityisistä elinkeinonharjoittajista nimitystä liikkeen- tai ammatinharjoittaja. Ammatinharjoittajan toiminta perustuu pääsääntöisesti yrittäjän henkilökohtaiseen ammattitaitoon, eikä toimintaan sitoudu merkittäviä pääomia.
Yleiskielessä yksityisestä elinkeinonharjoittajasta puhutaan myös muodoissa “toiminimi” tai “toiminimiyrittäjä”. Toiminimi ei kuitenkaan ole sama asia kuin yksityinen elinkeinonharjoittaja. Elinkeinotoiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus. Kaupparekisteristerillä ja Verohallinnolla on yhteinen ilmoitusmenettely ja tietopalvelu (Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ). Toiminimen perustaminen on edullista, perustamisilmoitus kaupparekisteriin maksaa vain 60 € (2019).
Toiminimen käyttöön siirrytään usein silloin, kun toiminnan tulot ja kulut kasvavat ja esimerkiksi arvonlisäverorekisteriin kuuluminen tulee ajankohtaiseksi. Jos freen työstä aiheutuu paljon matkakuluja, toiminimellä on verokortilla toimivaan verrattuna paremmat yrittäjän päiväraha- ja matkakuluvähennysoikeudet.Toiminimellä toimivan ammatinharjoittajan on pidettävä yhdenkertaista kirjanpitoa, joten useimmat hankkivat tässä vaiheessa kirjanpitäjän, joka hoitaa esimerkiksi arvonlisäverotilitykset.

Ammatinharjoittajan voitto-osuus jaetaan verotuksessa ansio- ja pääomatuloksi (0 %, 10 % tai 20 %). Jos ansiotuloveroprosentti on pienempi, verotuksessa voidaan vaatia kaiken olevan ansiotuloa. Ammatinharjoittaja saa verotuksessa 5 %:n yrittäjävähennyksen elinkeinotoiminnan tuloksesta, josta on vähennetty aikaisempien vuosien vahvistetut tappiot. Yrittäjävähennys tehdään ennen yritystulon jakamista ansio- ja pääomatuloiksi. Pääomatuloa verotetaan 30 %, yli 50 000 euron osuudesta 32 %.

Oy:ssä tuplalaskutus ei aina riitä

Journalistiliiton työmarkkinatutkimuksien perusteella freen laskuttama palkkiopotti kasvaa, kun mennään verokortista osakeyhtiötä kohti. Samoin kasvavat työn sivukulut. Osakeyhtiömuodossa ”työsuhteisen palkka kertaa kaksi” -laskutussuositus ei aina riitä, vaan kattaakseen kulut pitää laskuttaa suhteessa enempi kuluihin. Näin varsinkin valokuvaajilla tai graafikoilla, joilla työnteko edellyttää kalliita laitteita ja ohjelmistolisenssejä, erillisiä työtiloja ja niin edelleen.

Verotukseen liittyen on vielä hyvä muistaa, että arvonlisäverovelvollisuus ei riipu toimintamuodosta. Olennaista on mitä myydään. Freeverokortillinen valokuvaaja on lehtitalolle myymistään kuvista alv-velvollinen, oy-muodossa toimiva kirjoittava free-toimittaja ei.

Osuuskunnassa työsuhteiseksi

Muista yritysmuodoista poiketen työosuuskuntalainen voi olla oikeutettu palkansaajan työttömyysturvaan. Edellytyksenä on, että osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä ja jäsenen omistusosuus jää alle 15 %:n. Osuuskunnassa työskentelevä free voi olla journalistien FINKA-kassan jäsen. Lisäksi osuuskunta maksaa työnantajan eläkemaksut. Osuuskuntatietoutta löytyy verkkosivuilta www.pellervo.fi. Journalistiliitto on perustanut jäsenilleen oman työosuuskunnan Mediakunnan, johon kannattaa tutustua, jos työskentely työosuuskunnassa kiinnostaa.

“Kevytyrittäjyys” ja laskutusosuuskunnat

Nykyään puhutaan usein “kevytyrittäjyydestä”, ja moni yritys tai osuuskunta tarjoaa “kevytyrittäjälle” palveluita. Lainsäädännön näkökulmasta kevytyrittäjyyttä ei ole olemassakaan. Free-verokortilla toimiessasi olet samalla tavalla yrittäjä, kuin laskuttaessasi laskutusosuuskunnan kautta. Sinulla ei ole työsuhdetta ja sosiaali- sekä eläketurvasi pohjaa yrittäjän sosiaaliturvaan. Jos byrokratia tuntuu alussa raskaalta, laskutuspalvelut ja -osuuskunnat voivat helpottaa alussa, toki maksua vastaan.
Jos toimeksiantajia on vain muutamia, voit laskuttaa itse. Katso malli laskun laatimiseen täältä.
Jos laskuja ei makseta ajoissa, Journalistiliiton jäsen saa apua laskujen perintään liiton juristilta.

Lisätietoa

Lisätietoa yrityksen perustamisesta löytyy muun muassa Heikki Jokisen Vapauden valtakunta -freeoppaasta, jonka Journalistiliiton jäsenet saavat maksutta.

Hyviä yleisiä yrittäjyyden tiedonlähteitä ovat myös verkkosivut www.uusyrityskeskus.fi ja www.yrityssuomi.fi.