Etusivu » Freetyön ostajan opas

Freetyön ostajan opas

Näin ostat free-työtä

Suomen freelance-journalistit on Suomen Journalistiliiton valtakunnallinen jäsenyhdistys, johon kuuluvat pääasiassa lehdistölle työskentelevät vapaat journalistit. Siksi tämä opas on suunnattu erityisesti lehdistön freelance-työn ostamiseen.

1. Kuka on lehdistön freelancer?

Lehdistön freelancereita ovat pääasiassa lehdistölle työskentelevät vapaat journalistit. Freelancer voi myydä työpanostaan useille asiakkaille, kuten eri aikakaus- ja sanomalehdille. Freelancer voi työskennellä esimerkiksi toimittajana, valokuvaajana tai graafikkona.

2. Miten lehdistön freelancer laskuttaa työstään?

Osalla freelancereista on oma yritys, osa toimii verokortilla. Yritysmuodossa työskentelevät freelancerit huolehtivat itse verojen maksamisesta. Verokortilla työskentelevien freelancereiden ennakonpidätyksen tekevät toimeksiantajat. Joka tapauksessa freelancerit huolehtivat itse omasta eläke- ja sosiaaliturvastaan sekä muista yritystoiminnan kuluista. Freelancer voi toimia myös työntekijänä, jolloin työnantaja hoitaa ennakonpidätyksen ja muut työnantajan sivukulut.

Freelancer kirjoittaa työstään laskun. Freelancerille maksettava palkkio ei ole sama asia kuin palkka. Jotta freelance-toimittaja pystyy muun muassa huolehtimaan eläketurvastaan, pitämään kunnon lomia ja maksamaan työtilan vuokraa, noin puolet palkkiosta menee työn sivukuluihin. Graafikoilla ja valokuvaajilla sivukulut voivat olla jopa kaksi kolmasosaa kalliista laitehankinnoista ja lisensseistä johtuen.

Suomen Journalistiliitto ja Suomen freelance-journalistit on koonnut palkkiosuositukset, joissa kerrotaan, kuinka paljon freelancerin tulisi laskuttaa työstään päästäkseen työsuhteisen kollegansa mediaanikokonaisansioon.

Palkkio maksetaan, kun valmis työ on toimitettu ostajalle ja hyväksytty. Tehdystä työstä maksetaan palkkio silloinkin, kun juttua ei julkaista, jollei ostaja pysty osoittamaan, ettei tehty työ vastaa tilattua.

Esimerkki: Freelance-toimittaja Sirkka Sujuva ehdottaa juttuideaa lehdelle. Hän arvioi, että jutun tekemiseen menee noin yksi työpäivä. Työhön kuuluu muun muassa taustatietojen ja haastateltavien etsiminen, haastattelujen tekeminen ja jutun kirjoittaminen. Sirkka myy jutun kertajulkaisuoikeudella ja sopii sen palkkioksi palkkiosuositusten mukaisesti 559 euroa. Koska sivukuluihin menee laskennallisesti puolet palkkiosta, niiden jälkeen verotettavaa ansiota jää 279,50 euroa. Sirkan veroprosentti on 20, joten verojen jälkeen käteen jää lopulta 223,60 euroa.

3. Miten lehdistön freelance-työtä ostetaan?

Jo tilausvaiheessa on hyvä määritellä, mikä on toimeksiannon kohteena olevan työn aihe, käsittelytapa ja laajuus. Samoin on syytä määritellä työn hinta, aikataulu ja julkaisukanava. On tärkeää sopia myös siitä, millainen käyttöoikeus tilatulla työllä on – voiko ostaja esimerkiksi julkaista työtä muualla kuin yhdessä lehdessä. Mitä laajemmat oikeudet ostaja haluaa, sitä korkeampi hinta työstä on maksettava. Asioista kannattaa aina sopia kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla.

Pysyvästä freelance-suhteesta ja isoista toimeksiannoista on hyvä tehdä erillinen kirjallinen sopimus, johon on koottu kaikki toimeksiannon ehdot. Samalla sovitaan toimeksiannon irtisanomisajasta.

Jos tilattu työ tai toimeksianto muuttuu olennaisesti, muutoksista on hyvä keskustella saman tien. Työhön liittyvistä esteistä ja viivytyksistä on syytä ilmoittaa toiselle osapuolelle viipymättä.

Jos toimeksiantaja haluaa muokata valmista työtä merkittävästi, siitä on neuvoteltava freelancerin kanssa. Freelancerin on saatava tutustua muokattuun aineistoon ennen sen julkaisemista.

4. Millaisilla käyttöoikeuksilla lehdistön freelance-työtä voi ostaa?

Viestinnän Keskusliiton ja Suomen Journalistiliiton sopimien freelance-tehtävien toimitus- ja myyntiehtojen mukaan käyttöoikeuksien laajuus vaikuttaa työn hintaan. Käyttöoikeuksia ovat esimerkiksi seuraavat:

Ensi- ja kertajulkaisuoikeus: Toimeksiantaja saa oikeuden julkaista työn yhden kerran ja olla työn ensimmäinen julkaisija. Työn voi ostaa myös kertajulkaisuoikeudella ilman ensijulkaisuoikeutta.

Jatkuva käyttöoikeus: Toimeksiantajalla on oikeus julkaista freelancerin työ useaan kertaan. On syytä sopia, koskeeko jatkuva käyttöoikeus esimerkiksi vain yhtä lehteä vai koko konsernia. Freelancerille jää rinnakkainen käyttöoikeus.

Kaikki taloudelliset oikeudet: Freelancer “katkaisee suhteensa” teokseen. Kaikki taloudelliset oikeudet teokseen siirtyvät toimeksiantajalle.

Yksinoikeus: Freelancer ei voi luovuttaa samaa teosta muille käyttäjille.

Näitä oikeuksia voi myös yhdistellä ja sopia esimerkiksi niin yksinoikeudesta kuin jatkuvasta käyttöoikeudesta. Toimeksiantajan ja freelancerin on syytä sopia mahdollisimman tarkoin käyttöoikeuksien laajuudesta. Tilaajan kannattaa miettiä, mihin esimerkiksi juttua tai valokuvaa oikeasti tarvitaan ja kuinka laajoin oikeuksin. Suomen Journalistiliiton ja Suomen freelance-journalistien palkkiosuositusten mukaan esimerkiksi jatkuva käyttöoikeus kaikissa konsernin tai lehtitalon julkaisuissa eri julkaisukanavissa voi kaksinkertaistaa hinnan.

Ostaa työhön mitkä käyttöoikeudet hyvänsä, ne eivät sisällä edelleenluovutus- tai muunteluoikeutta. Jos ostaja haluaa edelleenluovutus- tai muunteluoikeudet, niistä pitää sopia erikseen.

Ostaja voi myös haluta freelancerilta aikaisemmin julkaistua materiaalia. Tällöin määritellään uudelleenjulkaisulle sopiva käyttökorvaus, esimerkiksi 50 prosenttia ensijulkaisun hinnasta.

Journalistin ammattieettisten ohjeiden mukaan haastateltavalla on oikeus tietää, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Luovutuksen laajuudesta riippumatta on hyvän tavan mukaista, että freelancer tietää, missä hänen aineistoaan käytetään.

5. Alan kauppatapa

Lehdistössä journalistisen freelance-työn kauppatapa on kirjattu Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton VKL:n välisiin toimitus- ja myyntiehtoihin. Liittojen sopimuksessa ei ole sovittu palkkioista, joten Suomen freelance-journalistit ja Journalistiliitto ovat tähän koonneet hinnoitteluun vaikuttavia tietoja. Näin halutaan auttaa freelance-työn myyjiä ja ostajia noudattamaan perusteltuja ja reiluja hinnoitteluperiaatteita.

Ohjetta tarkastetaan muuttuvien olosuhteiden mukaisesti.