Yrittäjän verotukseen on tulossa muutoksia vuoden 2017 alusta. Uudistukset koskevat erityisesti arvonlisäveroa ja työnantajasuorituksien maksamista. Osa päätöksistä on hyväksytty eduskunnassa kesäkuussa, osa taas kuten yrittäjävähennys, sisältyvät valtion budjettiesitykseen, joka julkaistiin syyskuun alussa.
Iso vapaita journalisteja koskeva muutos koskee arvonlisäveron tilitystä. Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys otetaan budjettiesityksen mukaan käyttöön yrityksille, joiden liikevaihto on enintään 500 000 euroa. Arvonlisäveroa maksetaan periaatteessa kaikesta liiketoiminnasta, poikkeuksena kuitenkin tekijänoikeuksien myynti, esimerkiksi lehtijuttujen ja piirroskuvituksen julkaisuoikeuksien myyminen. Vapaata toimittajaa arvonlisävero koskee esimerkiksi silloin, kun myydään palvelua, kuten editointia, koulutusta, päätoimittamista tai myydään tiedotuspalvelua. Valokuvaajia, taittajia ja kustannustoimittajia ALV koskee aina.
Ensi vuoden alusta ilmoitukset arvonlisäverosta, työnantajasuorituksista sekä muista oma-aloitteisista veroista tulee jatkossa antaa sähköisesti. Näin tekeekin jo suurin osa yritysasiakkaista. Uuden lain mukaan oma-aloitteisten verojen kuten arvonlisäveron verokausi on jatkossakin lähtökohtaisesti kalenterikuukausi. Valinnaisten verokausien rajoja kuitenkin nostetaan, mikä tuo verokausien valintaan lisää joustoa. Valinnaiseen, pidennettyyn verokauteen on mahdollista siirtyä erillisestä hakemuksesta.
Valtion talousarvioesitykseen 2017 sisältyy myös pienyrittäjille suunnattu yrittäjävähennys verotuksessa. Jatkossa elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta vähennetään verotuksessa viisi prosenttia, kun tulos otetaan huomioon luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verotuksessa. Muutos koskisi siis toiminimellä toimivaa yksityistä elinkeinonharjoittajaa ja Ay- tai Ky-muodossa yrittävää.
Yhä useampi voi valita verokaudekseen neljänneskalenterivuoden tai kalenterivuoden. Raja määritellään, kuten nykyisinkin, kirjanpitolaissa tarkoitetun kalenterivuoden liikevaihdon tai sitä vastaavan tuoton mukaan. Neljänneskalenterivuosimenettelyn soveltamisalaa laajennetaan nostamalla ylärajaa nykyisestä 50 000 eurosta 100 000 euroon. Vastaavasti, arvonlisäverotuksessa sovellettavaan kalenterivuosimenettelyyn oikeuttavaa ylärajaa korotetaan nykyisestä 25 000 eurosta 30 000 euroon.
Myös verokauden muuttamista koskeva menettely tulee entistä joustavammaksi: lyhyempään verokauteen voi siirtyä nykyistä nopeammin ja valittu verokausi sitoo nykyisen kolmen vuoden sijaan vain yhden vuoden ajan. Jatkossa arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten verokaudet eivät enää ole sidoksissa toisiinsa, vaan ne voivat olla eripituiset.