Järjestölehti TEHY lähetti freelance-toimittajilleen ja -valokuvaajilleen (tehy 2, tehy). Päätoimittaja kertoi, että sopimus on laadittu työnantajaliiton Viestinnän keskusliiton VKL:n juristien ohjeiden mukaan.
Journalistiliitto pyrki neuvottelemaan sopimuksen sisällöstä ensin päätoimittaja Päivi Jokimäen kanssa, mutta päätoimittaja ei nähnyt tähän mitään tarvetta. Journalistiliitosta oltiin seuraavaksi yhteydessä Tehyn puheenjohtajaan Rauno Vesivaloon, mutta hänen mukaansa sopimus on toteutettu asiallisesti ja lakia noudattaen. ”Siksi emme katso, että sopimusta olisi tarpeen muuttaa.”
Tehy-lehti on ”muuttunut monikanavaiseksi”. ”Jotta aineistoa voitaisiin Tehyssä hallinnoida järkevästi ja asianmukaisesti, on ollut tarpeen tehdä yhtenäinen sopimus, puheenjohtaja kertoo vastauksessaan. ”Tehy-lehdellä on hyvät suhteet avustajiinsa ja näiden näkemyksiä on kuultu myös toimeksiantoehtoja laadittaessa.” ”Olemme huomioineet Journalistiliiton esiin nostamat asiat, ja tarkistaneet sopimuksen niiltä osin. Kuitenkin vakituisten avustajiemme kanssa voimme tehdä siihen lisäyksiä ja liitteitä, jos he näin katsovat tarpeelliseksi,” Vesivalo sanoo Journalistiliitolle lähettämässään vastauksessa. Journalistiliiton näkemyksiä ei ole kuitenkaan huomioitu lainkaan kirjallisessa sopimuksessa.
Journalistiliitto nosti sopimuksessa esiin huolen siitä, että sopimuksen tekijänoikeusehto rajoittaa aineiston myyntiä muille. Sopimus antaa ”aineistoon” rajoittamattoman ja pysyvän käyttöoikeuden kaikissa kanavissa. Sopimuksella tekijä ”sitoutuu olemaan käyttämättä sitä (materiaalia) lainkaan kilpaileviin tarkoituksiin”. Kirjallisessa sopimuksessa ei määritellä, mitä tarkoitetaan aineistolla ja materiaalilla tai kilpailevilla tarkoituksilla. Päätoimittaja on kertonut siitä, että keikalle otettuja rinnakkaiskuvia voisi kuitenkin myydä muille.
Jos lehti pitää kilpailijoinaan muita ammatti- ja liittolehtiä, se rajoittaa näin työmarkkina-asioihin ja terveys- ja hyvinvointiteemoihin erikoistuneiden journalistien työllistymistä. Ammattiliittojen lehdillä on lähtökohtaisesti eri lukijat, sillä niitä tehdään pääsääntöisesti ammattiliittojen jäsenille.
Puhelinkeskustelussa Journalistiliiton juristin Jussi Salokankaan kanssa päätoimittaja on vahvistanut, että kilpailevat julkaisut ovat Fysioterapeutti- ja Super-lehtiä, mutta tätä ei ole erikseen kirjallisessa sopimuksessa vahvistettu.
Lisäksi päätoimittaja on kertonut siitä, että freelancereiden tulee jossain tilanteissa valita tehdäänkö työtä Tehylle, Superille tai Fysioterapeuttien lehdelle. Tämä ei kuitenkaan ole uusi asia, vaan kyseinen kirjoittamaton sääntö on ollut käytännössä voimassa ennen kirjallista sopimusta. Kyseistä kieltoa voi pitää arveluttavana kilpailunrajoituksena, joka voi olla kilpailulain vastainen.
Journalistit ovat myös esittäneet huolen siitä, että kuvattavien kuvia leviää myös sosiaalisen median kanavissa. Näin syöpäsairas valokuvattava voi löytää kuvansa lähes mistä tahansa. Tehy-lehden sopimus sysää vastuut kuvien käytöstä freelancerille, jonka on siis hankittava kuvattavilta luvat siihen, että kuvia ja juttuja voi levittää TEHY:n someviestinnässä ja markkinoinnissa. Päätoimittaja on luvannut, ettei kuvia markkinoinnissa käytetä, vaikka sopimus antaisikin siihen mahdollisuuden.
Journalistiliitto on saanut useita yhteydenottoja Tehy-lehdelle työskenteleviltä freelancereilta. Nämä ”hyvässä suhteessa Tehy-lehteen” toimivat journalistit ovat nostaneet esiin huolia, joita yksittäisen journalistin on käytännössä hankalaa ottaa esiin neuvotteluissa lehden kanssa. Tilanteessa, jossa sopimuksen allekirjoittaminen on mahdollisesti ehto töiden jatkumiselle, aitoa neuvottelutilannetta ei synny. Hankalaksi leimautuminen tarkoittaa usein freelancerin töiden loppumista ilman minkäänlaisia perusteluita.
Tehy kertoo verkkosivuillaan olevansa ”Suomen suurin ammattijärjestö, joka yhdistää sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneet ja opiskelijat. Tehyyn kuuluu myös yksin yrittäjäjäseniä, joiden asemaa se lupaa ajaa.
”Mitenköhän Tehy reagoisi, jos terveystalot ja lääkäriasemat ryhtyvät käyttämään itsensätyöllistäviä sairaanhoitajia, ja työnantajat tarjoavat vastuuehdon kannalta sopimuksia, joissa yksittäinen itsensätyöllistäjä vastaa työnantajan vahingoista, eikä itsensätyöllistäjä saa työllistyä kilpailevan lääkäriaseman palvelukseen. Jos freelancerin toimintamahdollisuuksia rajataan, kysymys on enemmän työsuhteesta kuin yrittäjätyöstä. On surullista, että ammattiliitto, joka puhuu työelämän muutoksen turvaamisesta, kohtelee tällä tavoin itsensätyöllistäjiä”, Journalistiliiton free-juristi Jussi Salokangas pohtii asetelmaa.