Arkisto

Etusivu » Selvityshenkilöt: Itsensätyöllistäjien työttömyysturvaan lisättävä ennustettavuutta ja yhdistelmävakuutus otettava käyttöön

Selvityshenkilöt: Itsensätyöllistäjien työttömyysturvaan lisättävä ennustettavuutta ja yhdistelmävakuutus otettava käyttöön

Itsensätyöllistäjien yhteistyöryhmä kävi Valtioneuvostossa kuulemassa selvityshenkilöiden raportin työttömyysturvamuutoksien tarpeesta. Kuvassa vasemmalta Petri Savolainen, selvityshenkilöt Maria Löfgren ja Harri Hellstén, Jussi Salokangas, Erika Mattson, Kirsi Herala ja Anu Tuovinen. Kuva: Anna Kähkönen

Itsensätyöllistäjien yhteistyöryhmä kävi Valtioneuvostossa kuulemassa selvityshenkilöiden raportin työttömyysturvamuutoksien tarpeesta. Kuvassa vasemmalta Petri Savolainen, selvityshenkilöt Maria Löfgren ja Harri Hellstén, Jussi Salokangas, Erika Mattson, Kirsi Herala ja Anu Tuovinen. Kuva: Anna Kähkönen

Hallituksen nimittämät selvityshenkilöt julkaisivat tänään esityksensä itsensätyöllistäjien työttömyysturvan selkiyttämiseksi. Hallitukselle esitetään paketti uudistuksia, jotka helpottaisivat erityisesti sellaisten itsensätyöllistäjien työttömyysturvaa, jotka tekevät ristiin sekä palkkiopohjaista freelance-työtä että palkkatyötä. Selvitysmiehet tarjoavat ratkaisuiksi esimerkiksi yhdistelmävakuutusta, neljän kuukauden ennakkopäätöstä työttömyysturvaan yritystoiminnan käynnistämisvaiheeseen sekä sivu- ja päätoimisen yrittäjyyden harkinnan siirtämistä te-keskuksilta etuuksien maksajille eli työttömyyskassoille ja Kelaan. Starttirahaa saisivat jatkossa myös ne itsensätyöllistäjät, jotka ovat jo kokeilleet sivutoimisesti yrittäjämäistä työskentelyä neljän kuukauden ajan.

– Esityksissä on samoja tavoitteita, joita Journalistiliitto ja muut itsensätyöllistäjiä edustavat tahot ovat esittäneet. Tässä on konkreettisia keinoja helpottaa itsensätyöllistäjien asemaa. On tärkeää saada muutokset nopeasti voimaan ja seurata niiden toimivuutta, toteaa Journalistiliiton edunvalvontapäällikkö Petri Savolainen.
– Tässä on kyse täsmäselvityksestä, jossa on selvitetty vain työttömyysturvaa. Muutoksia tarvitaan myös työlainsäädäntöön, sosiaaliturvaan ja esimerkiksi kilpailuoikeuteen. Tässä on työnsarkaa vielä paljon jatkoon, Savolainen sanoo.

Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström totesi tänään raportin luovutustilaisuudessa, että raportti lähtee nyt virkamiesvalmisteluun ja kevään aikana on tarkoitus saada valmiiksi tarkemmat lainkirjaukset sekä laskelmat muutosten kustannusvaikutuksista. Lakiesitykset tulisivat eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2017 ja uudet lait näin voimaan vuoden 2018 alusta. Itsensätyöllistäjiä on Tilastokeskuksen viimeisimpien tilastojen mukaan noin 180 000.

Hallituksen nimittämien selvityshenkilöiden Akavan johtaja Maria Löfgrenin ja Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsténin toimeksiantona oli tehdä selvitys työttömyysturvajärjestelmän muutostarpeista ja kartoittaa keinoja, joilla kannustetaan itsensä työllistämiseen pää- tai sivutoimisesti, otetaan nykyistä paremmin huomioon erilaiset työnteon muodot sekä mahdollistetaan joustavat siirtymät yrittäjästä palkansaajaksi – ja päinvastoin. Tavoitteena on tehdä esimerkiksi sivutoimisen yritystoiminnan aloittaminen työttömänä nykyistä sujuvammaksi.

Selvityshenkilöt katsovat, että että työttömälle pienimuotoinenkin yritystoiminta voi tarjota luontevan polun takaisin työelämään. Toimintaa aloitettaessa tehtävää pää- ja sivutoimisuuden arviointiin liittyvää työvoimapoliittista harkintaa tulee vähentää ja kytkeä arviointi todennettavissa oleviin kriteereihin, jotta itsensä työllistäminen työttömyysaikana olisi mahdollisimman yksinkertaista ja kannustavaa. Tavoitteena tulee olla järjestelmä, joka on selkeä, yksinkertainen, ennustettava ja oikeudenmukainen, ja myös sellaiseksi koettu. Työstä ei pidä joutua kieltäytymään toimeentulon heikkenemisen tai kokonaan menettämisen pelosta, raportissa todetaan.

Selvitysryhmä esittää kahta isompaa lakimuutosta työttömyysturvaan

Selvityshenkilöt ehdottavat lainsäädäntömuutosta työttömänä aloitetun yritystoiminnan työllistävyyden arviointiin. Esityksen mukaan työttömän ilmoittaessa aloittavansa yritystoiminnan yritystoimintaa koskevassa selvityksessä henkilöltä kysyttäisiin ensimmäisenä, onko hän valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Mikäli henkilö vastaisi myöntävästi, tehtäisiin hänelle neljän kuukauden sivutoiminen yrittäjä –lausunto ilman erillistä toiminnan työllistävyyden arviointia. Mikäli henkilö vastaisi kieltävästi, todettaisiin yritystoiminta päätoimiseksi ja henkilön työttömyysetuus evättäisiin toiminnan ajalta.

“Neljä kuukautta on sopiva määräaika selvittää, miten paljon toiminta työllistää ja mahdollistaa toimeentulon hankkimisen. Lyhyt ja selkeästi rajattu määräaika takaa sen, ettei työttömyysturvalla aiheuteta kilpailun vääristymiä eikä kompensoida yritystoiminnan riskiä. Kyseessä ei ole tuki yritykselle, vaan sillä turvataan työnhakijan toimeentuloa ja tuetaan tämän työllistymistä,” raportissa todetaan.

Selvityshenkilöt arvioivat, että muutoksien ansiosta järjestelmä olisi työttömän näkökulmasta selkeämpi, ennakoitavampi ja kannustaisi työnhakijaa itsensä työllistämiseen. Toiminnan voisi aloittaa ilman huolta etuuden menettämisestä. Etuuden maksatus voisi myös olla yhdenjaksoista, kun maksatusta ei tarvitsisi keskeyttää toiminnan pää- ja sivutoimisuuden arvioinnin ajaksi. Passiivisen työttömyysturvan sijaan työttömälle tarjoutuisi mahdollisuus itsensä työllistämällä nostaa tulotasoaan ja parantaa väyliä kokoaikaiseen työskentelyyn.

Työttömällä säilyisi velvollisuus ottaa vastaan kokoaikatyötä sekä osallistua työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin niitä hänelle tarjottaessa. Mikäli henkilö kieltäytyy tarjotusta työstä tai toimenpiteestä yritystoimintaansa vedoten tai ilmoittaa sivutoimisen lausunnon voimassaolon aikana, ettei enää hae tai ota vastaan kokoaikatyötä, arvioitaisiin yritystoiminta päätoimiseksi ja henkilöllä ei olisi oikeutta työttömyysetuuteen sen ajalta.

Neljän kuukauden määräajan päätyttyä henkilön työskentelyn pää- ja sivutoimisuus arvioitaisiin siitä hetkestä eteenpäin kuten nykyisin. Tällöin olisi käytössä arvioinnissa hyödynnettävää tietoa toiminnan tosiasiallisesta työllistävyydestä neljän kuukauden ajalta.

Neljän kuukauden jälkeen vielä mahdollisuus starttirahaan

Yrittäjällä voisi neljän kuukauden sivutoimisen yritystoiminnan jälkeen olla oikeus starttirahaan, jos hän tämän jälkeen jatkaa toimintaa päätoimisesti. Tukea myönnettäessä yritystoiminnan kannattavuuden arvioimisen edellytykset ovat tällaisissa tilanteissa paremmat, kun toimintaa on jo harjoitettu ennen starttirahan myöntämistä. Neljän kuukauden sivutoimisen toiminnan jälkeen päätoimiseksi siirtyvällä yrittäjällä ei lähtökohtaisesti yleensä ole vastaavan pituista tarvetta toimeentulon tukeen, kuin päätoimisena aloittavalla yrittäjällä. Tältä osin selvityshenkilöt esittävät, että tilanteessa, jossa aloittava yrittäjä on saanut ehdotuksen mukaisen neljän kuukauden sivutoimisen yritystoiminnan lausunnon, olisi hänelle mahdollista myöntää starttirahaa enimmillään kuusi kuukautta.

Ehdotus yhdistelmävakuutuksesta itsensätyöllistäjän työttömyysturvan kehittämiseksi

Selvityshenkilöt esittävät, että yrittäjänä ja palkansaajana tehtävän työn voisi vakuuttaa työttömyyden varalle yhdistelmävakuutuksella. Itsensätyöllistäjä voisi vakuuttaa kaiken palkkatyön ja toimeksiantotyön samassa työttömyyskassassa. Yhdistelmävakuutus parantaisi nykyisen työttömyysturvajärjestelmän ulkopuolelle jäävien itsensätyöllistäjien mahdollisuuksia päästä ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen piiriin. Samalla kannustettaisiin ansiotyön tekemiseen ja sen määrään lisäämiseen nykyistä moninaisemmissa tilanteissa. Uudistuksen kustannukset katettaisiin itsensätyllistäjiltä kerättävillä maksuilla kuten työttömyysturvassa nykyäänkin.

Yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuuden arviointi etuuden maksajalle

Jatkossa etuuden maksaja, eli työttömyyskassa tai KELA tekisi arvioinnin siitä, työllistyykö henkilö pää- vai sivutoimisesti yrittäjänä. Nykyinen kahden viranomaisen järjestelmä on kansalaisen näkökulmasta vaikea ja byrokraattinen, selvityshenkilöt toteavat. Tämänhetkisessä tilanteessa aloittavan yritystoiminnan tai keikkaluontoisen toiminnan osalta riski tulla tulkituksi päätoimiseksi yrittäjäksi on olemassa jopa silloin, kun yhtäkään toimeksiantoa ei ole vielä suoritettu, jos yrittäjäksi aikova on ilmoittanut suunnittelevansa työllistyvänsä toiminnassaan vähäistä suuremmassa määrin, selvityksessä todetaan. Kannusteet itsensä työllistämisen aloittamiseen ovat vähäiset, jos se voi johtaa toimeentulon merkittävään heikkenemiseen tai kokonaan päättymiseen. Työllistymisessä tapahtuvat muutokset myös yleensä katkaisevat etuuden maksatuksen siksi ajaksi, että työ- ja elinkeinotoimisto ehtii antaa asiakkaalle työvoimapoliittisen lausunnon. Tämä voi aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita työttömän henkilön arjessa ja viimesijaisen toimeentuloturvan tarvetta.

Selvityshenkilöt katsovat, että yritystoimintaa aloitettaessa tehtävää pää- ja sivutoimisuuden arviointiin liittyvää työvoimapoliittista harkintaa tulee vähentää ja kytkeä arviointi todennettavissa oleviin kriteereihin, jotta itsensä työllistäminen työttömyysaikana olisi mahdollisimman yksinkertaista ja kannustavaa. Tavoitteena tulee olla järjestelmä, joka on selkeä, yksinkertainen, ennustettava ja oikeudenmukainen, ja myös sellaiseksi koettu.
Selvityshenkilöt esittävät myös, että soviteltua päivärahaa saavan itsensätyöllistäjän yritystoiminnan tulojen sovittelun tulisi perustua toiminnasta saataviin todellisiin tuloihin. Tältä osin sovittelusäännöksiä tulisi kehittää siten, että tulojen reaaliaikainen arviointi on aloittavan yritystoiminnan osalta mahdollista kaikissa eri yritystoiminnan muodoissa.

Lue koko raportti täältä.

Pin It on Pinterest