Arkisto

Etusivu » Freelancereiden asema puhuttaa Virossa

Freelancereiden asema puhuttaa Virossa

Freelance-toimittaja Piret Mäeniit vaatii parannuksia virolaisten freelancereiden asemaan.

Freelance-toimittaja Piret Mäeniit vaatii parannuksia virolaisten freelancereiden asemaan.

Kuka on freelancer? Millainen on vapaan journalistin identiteetti? Tulisiko freelancereilla olla oma osasto Viron journalistiliitossa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Virossa, kertoo hanketta vetävä vapaa journalisti Piret Mäeniit Läänemaalta.
– Olemme kateellisia suomalaisille freelancereille. Heillä on liitossa joku, jonka puoleen kääntyä, kun tulee ongelmia, Mäeniit sanoo. Viron liitolla ei ole esimerkiksi juristia palveluksessaan.

Freelancereiden määrä on kasvussa. Viron journalistiliitossa on 300 jäsentä ja heistä jo 33 prosenttia on freelancereita. Jäsenistä vajaa neljännes työskentelee Viron yleisradioyhtiölle Eesti Rahvusringhäälingille (EER), toinen neljännes tekee töitä muille medioille ja loput tekevät muita kuin journalistisia töitä, esimerkiksi markkinointia ja PR-työtä.

Piret Mäeniit kertoo, että freelancereiden oma osasto tulisi perustaa, jotta freelancerius tulisi näkyväksi ja freelancereiden ammatti-identiteetti vahvistuisi. Vironkaan viranomaiset eivät aina tunnu ymmärtävän, että journalismia voi tehdä muutenkin kuin työsuhteessa. Mäeniit listaa lisäksi, että freelancereiden sosiaaliturvaa, terveydenhoito ja eläkkeitä tulisi parantaa.
– Freelancereille tulisi saada palkkiosuositukset tai tutkimustietoa maksettavista palkkioista, jotta he tietäisivät, minkä verran laskuttaa työstään, Mäeniit lisää. Yksi ongelma on myös se, että freelancerit joutuvat odottamaan palkkioiden ja tekijänoikeuskorvauksien maksamista aivan liian pitkään. Freelancereille tehdyn kyselyn mukaan vastaajat kokevatkin alan suurimmiksi ongelmiksi nimenomaan palkkioiden suuruuteen ja maksamiseen liittyvät ongelmat sekä sosiaali- ja eläketurvan puutteet. Lisäksi oman osaston tukea kaivattaisiin tekijänoikeuksien ja työn jatkokäytön valvontaan.

Viron journalistiliiton tuoreen jäsenkyselyn perusteella tiedetään, että 35 prosentille freelanceriuus on oma valinta. Osa freelancereista on kyselyn mukaan mustlancereita, eli toimii vapaana journalistina journalistisen palkkatyön puuttuessa. Jopa puolet freelancereista ilmoittaa, ettei vaihtaisi työsuhteiseen alan työpaikkaan. Suomeessa tätä mieltä on peräti 67 prosenttia freelancereista. Viron järjestelmä on ei ole yhteismitallinen Suomen kanssa, mutta freelancereiden ongelmat ovat hyvin samankaltaisia. Mikä sitten on virolaisten vapaiden journalistien mielestä freelanceriuden hyvä puoli? Kyselyn mukaan freelance-työssä on parasta se, että voi itse valita aiheet, joista haluaa kirjoittaa. Myös työaikojen valinnanvapaus mainitaan hyvänä puolena. Virolaisten freelancereiden tulotasosta tai palkkioista ei ole tietoa saatavilla.

Piret Mäeniit on toiminut 20 vuotta terveyslehtien päätoimittajana ja viisi vuotta freelancerina. Hän kantaa huolta journalismin tilasta. Viihteellistyminen valtaa tilaa laatujournalismilta myös Virossa. – Freelancereiden oma osasto vaalisi korkeatasoista ja eettistä journalismia Virossa. Yhdessä meillä olisi enemmän vaikutusvaltaa, Mäeniit toteaa.

Pin It on Pinterest