Suomen freelance-journalistit ry

STM on lähettänyt lausuttavaksi ehdotuksen yhdistelmävakuutuksen toteuttamisvaihtoehdoista. Muistiossa on arvio valitun mallin kustannus- ja muista vaikutuksista, ehdotus rahoitusta koskevaksi ratkaisuksi ja ehdotus muista tarvittavista lainmuutoksista. Yhdistelmävakuutuksessa työttömyysturvalakia muutettaisi niin, että työttömyyspäivärahan ns. työssäoloehtoa kerrytettäessä voisi yhdistää yritystoimintaa ja palkkatyötä. Uudistus helpottaisi erityisesti niiden henkilöiden turvaa, jotka tekevät sekä työsuhteista että yrittäjätyötä rinnakkain. Nykyään nämä henkilöt tippuvat työttömyysturvassa usein sekä yrittäjäkassan että palkansaajakassan ulkopuolelle, kun työssäoloehtoa ei kerry riittävästi palkansaajana ja/tai YEL on otettu liian pienille tuloille.

Journalistiliitossa freelancereita on yhteensä noin 2 000, joista yrittäjien ja itsensätyöllistäjien osuus on noin 1 500. On mahdollista, että jopa 1 000 Journalistiliiton freelanceria voisi hyötyä yhdistelmävakuutuksesta. Varsinkin lehdistölle työskentelevien itsensätyöllistävien freelancerien ansiot ovat jo pitkään laskeneet, ja moni freelancer tekee myös työsuhteista työtä osa-aikaisesti tai keikkaperusteisesti. Näiden “silppufreelancerien” kohdalla muodostuu nykyisellään todennäköisesti tilanteita, joissa he eivät pääse työntekijän tai yrittäjän työttömyysturvan piiriin. Ehdotettu aidon yhdistelmävakuutuksen malli myös mahdollisesti houkuttelisi vakuutuksen piiriin työsuhteisessa työssä olevia sivutoimisia freelancereita, jotka nykytilanteessa eivät voi vakuuttaa työntekijäkassan jäseninä itseään yrittäjäkassassa. Näiden henkilöiden kohdalla yhdistelmävakuutus parantaisi ansiopäivärahan tasoa.

Toteutuessaan yhdistelmävakuutus parantaisi vaihtelevasti palkansaajana ja yrittäjänä työskentelevien työttömyysturvaa. Se mahdollistaisi nykyistä useammalle ansiopäivärahan työssäoloehdon kertymisen, ja näin yhdistelmävakuutus voisi lieventää  työttömyydestä aiheutuvia riskejä.

Ehdotettu malli koskisi yritystoimintaa sen harjoittamisen oikeudellisesta muodosta riippumatta, jolloin se kattaisi työttömyysturvalain tarkoittamat yrittäjät eli sekä henkilöt, joita julkisessa keskustelussa usein kutsutaan itsensätyöllistäjiksi, että myös yrittäjät, jotka toimivat esimerkiksi osakeyhtiömuotoisesti. Malli kattaisi myös tieteellisen ja taiteellisen toiminnan silloin, kun sitä harjoitetaan työttömyysturvalain mukaisesti yrittäjänä.

STM:n muistiossa esitetty 15 kuukauden työssäoloehto eli yrittäjän työssäoloehtoon rinnasteinen aika muodostaa kuitenkin huomattavan kynnyksen työssäoloehdon täyttymiselle verrattuna palkansaajan 26 kalenteriviikon työssäoloehtoon. Tämä voi johtaa siihen, että vain pieni osa yhdistelmävakuutuksen piiriin tulevista henkilöistä kokee vakuutuksen ottamisen mielekkääksi.

Muistiossa esitetty malli lähtee siitä, että vakuutus rahoitetaan yksinomaan työttömyyskassan jäsenmaksuilla. Kalliit kassamaksut saattavat johtaa siihen, että vakuutuksen ottaminen ei ole pienillä tuloilla järkevää, jos vakuutus ei kerrytä riittävästi ansioturvaa, mutta nakertaa itsensätyöllistäjän ansioista ison osan. Toimiakseen malli vaatisi 65 000 vakuutuksen ottajaa. Jos malli on liian kallis, eikä vakuutuksen ottajia löydy, järjestelmä saattaa kaatua tähän. Kassamaksujen siirtäminen freelancerin laskutukseen tuskin onnistuu, vaan ne pienentäisivät käteen jäävää palkkiota.

Lausuntoaika päättyy 16.3.2018. Journalistiliiton hallitus käsittelee lausuntoa kokouksessaan 15.3.2018.