Käänsikö SJL selkänsä heikoimmassa asemassa oleville jäsenilleen? 8.12.2009
SJL:n liittovaltuusto korotti koeäänestyksen jälkeen freelancerjäsenmaksun nykyisestä 252 eurosta 264 euroon vuodessa. Se tarkoittaa, että yli puolet freejäsenistä maksaa suhteellisesti suurempaa jäsenmaksua kuin liiton työsuhteiset jäsenet, joiden valtakirjaperintään perustuva jäsenmaksu on 1,3 % palkasta.
Freejäsenmaksun perustana on laskentakaava, jossa tutkimuksin määritelty keskitulo suhteutetaan tuohon 1,3 %:iin niin, että siitä vähennetään työttömyyskassan osuus, koska freet eivät kuulu kassaan.
Freet tilittävät jäsenmaksun suoraan liittoon. Valtakirjaperinnästä liitto maksaa ”provikkaa” työnantajille 0,2 % - 2010 talousarvion mukaan 40 000 euroa.
Vielä tänä vuonna freejäsenmaksun laskennallinen peruste on ollut vuoden 2006 työmarkkinatutkimuksen osoittama 23 500 euron vuosikeskiansio. Vuoden 2008 tutkimus osoitti sen nousseen 25 000 euroon.
Keskiarvoa nostaa se, että freelancereissa on myös varsin hyvin ansaitsevia. Parhaiten ansaitsevan kymmenesosan keskimääräinen ansio oli 46 000 euroa. Sen sijaan vähiten ansaitsevan kymmeneksen ansiot olivat vain 8 000 euroa, kun ne vielä 2004 olivat 10 000 euroa. Tutkimus myöntää, että ”taloustilanteen heikkeneminen on johtanut eriarvoisuuden kasvuun.”
Tutkimus osoitti, että freejäsenten mediaanitulo – siis tulo, jonka alapuolella ja yläpuolella on yhtä paljon jäseniä – oli 23 000 euroa eli 500 euroa vähemmän kuin keskiarvo 2006.
Mediaanitulo olisi oikeudenmukaisempi peruste määrittää freejäsemaksu kuin keskiarvo. Etenkin kun yleinen periaate ay-liikkeessä on ollut heikommassa asemassa olevien puolustaminen.
SJL on myös väljentänyt jäsenyyden ehtoja. Jäseneksi pääsee nykyisin, kun on ollut alalla puoli vuotta ja ansaitsee puolet 2A palkkaluokan lähtötasosta (1 166 e/kk).
Valtuustolle esitetyn työmarkkinakatsauksen mukaan freelancerien asema on heikentynyt; toimeksiannot ovat vähentyneet ja palkkioita on leikattu. Kehityksestä ovat kärsineet jo ennestään heikommassa asemassa olevat.
Jäsenmaksun korotus on tässä valossa entistäkin epäoikeudenmukaisempi.
Valtuuston kantaan vaikuttivat puheenjohtaja Arto Niemisen ja tulevan edunvalvontajohtaja Petri Savolaisen käyttämät puheenvuorot. Nieminen väitti, että korotuksesta pidättäytyminen repisi rikki SJL:n talousarvion ja Savolainen kummeksui esiin nostettua oikeudenmukaisuus -näkökulmaa.
Korotuksen laskennallinen vaikutus SJL:n
budjetissa on 18 000 euroa. Laskelma perustuu oletukseen, että itsemaksavia freejäseniä olisi 1500. Heitä ei ole niin paljon, eikä lovi siten niin suuri.
SJL:n ensi vuoden talousarvion menot ovat reilut 4,1 miljoonaa. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä liiton oma pääoma oli 17,3 miljoonaa. Tase on siis vahva, eikä freejäsenmaksun pitäminen ennallaan olisi merkinnyt mitään katastrofia. Varsinkaan tulevaisuuden kannalta, koska valtuusto myös hyväksyi ponnen, mikä johtanee freejäsenmaksun nykyistä oikeudenmukaisemmaksi, siihen, että hyvin ansaitsevat maksavat enemmän, vähemmän ansaitsevat vastaavasti vähemmän.
Matti Ronkainen
freelancer, liittovaltuutettu
