Miten free ja pätkätyöläinen selviää turvattomuudesta 22.9.2004
Miten pätkätyöläinen tai freelancer sovittaa yhteen perheen, työn ja vapaa-ajan? Mitkä tekijät muodostuvat luottamuksen perustaksi henkilöiden elämänhallinnassa, ja miten yksilö luo turvallisuutta?
Tampereen yliopistossa alkaa joulukuussa tutkimushanke "Luottamuksen ja kunnioituksen perusta epätyypillisissä työsuhteissa", jossa keskitytään pankkikriisin aikana saneerattujen työntekijöiden ja freelancereiden elämään.
Tutkimuksen tavoitteena on auttaa ymmärtämään paremmin mekanismeja, jotka vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin ja elämänhallintaan.
Pätkä- ja freetyö vaatii joustoa
Hankeen tutkijana toimiva YTT Mervi Rouvinen väitteli vuonna 2003 pankkikriisin aikana saneerattujen työntekijöiden sopeutumisesta ja uudelleensijoittumisesta vapaille työmarkkinoille.
Merita-pankin fuusiossa, KOP:n ja SYP:n yhdistyessä, noin 7500 henkilöä poistui
organisaatiosta vuosina 1995-1998.
Väitöskirjahanke osoitti varsinkin monien pankkityönsä menettäneiden naisten
siirtymisen lyhytkestoisiin työsuhteisiin vapailla työmarkkinoilla.
Uusi tutkimus kysyy, miten pitkän työuran ja voimakkaan sitoutumisen organisaatioon kokeneet henkilöt sopeutuvat tilapäisiin työsuhteisiin ja miten työsuhteen epäjatkuvuus lisää työn kuormittavuutta ja työntekijöiden turvattomuuden kokemuksia?
"Pätkätyö on oleellinen työmarkkinoiden sopeutumismekanismi. Tilapäisten
työsuhteiden avulla turvataan yrityksille joustava työvoiman saanti. Pätkätyöt
asettavat vaatimuksia ja edellyttävät joustavuutta työntekijältä. Työntekijän
näkökulmasta tilannetta voidaan pitää hyvinvointivajeena, jos se ei ole
suunniteltua tai toivottaa. Se edellyttää uudentyyppisiä tapoja organisoida työ- ja arkielämää sekä uudelleenarviointien tekemistä mahdollisista luottamuksen lähteistä elämälle", tutkimussuunnitelmassa todetaan.
Tutkimusotokseen valitaan pankkialan rakennemuutoksen myötä työnsä menettäneitä
henkilöitä, jotka ovat tämän jälkeen sijoittuneet tilapäisiin työsuhteisiin.
Toisen osan otoksesta muodostavat freelancer-toimittajat, joiden lähes koko työura on saattanut muodostua tilapäisistä työtehtävistä. Freet ovat koko työuransa ajan toimineet ilman vakituista työsuhteen tuomia etuja ja turvallisuutta.
"Nämä henkilöt ovat useimmiten
erittäin sitoutuneita työhönsä ja omaavat vahvan ammatti-identiteetin", Rouvinen toteaa.
Journalistiliitto tukee lämpimästi tutkimuksen tekemistä ja on luvanneet tutkijalle kaiken mahdollisen tietoavun, materiaalin ja kontaktit
freelancereihin. Myös ammattiliitto Suoran kanssa neuvotellaan yhteistyöstä.
Rouvisen tarkoituksena on haastatella noin 40 henkilöä. Free-osaston jäsenistä etsitään haastateltavia, kun tutkimuksen rahoitus varmistuu.
Tutkimuksessa tullaan käyttämään laadullista lähestymistapaa, koska
tutkimusaiheesta - pätkätyön ja elämän hallinnan yhteyttä yksilön näkökulmasta
- ei ole juurikaan aiempaa tietoa.
Tutkimushankkeen ohjaajina toimivat työpolitiikan professori Pertti Koistinen sosiaalipolitiikan laitokselta sekä sosiaalipsykologian
professori Anja Riitta Lahikainen sosiaalipsykologian laitokselta.
Mervi Rouvinen uskoo, että tutkimus lisää tietoa yhteiskunnan muutoksista, tilapäisten työsuhteiden ongelmista, ja tuottaa kuvan pätkätyön vaikutuksista työntekijän työ- ja arkielämän näkökulmasta.
"Näin tuloksia voidaan hyödyntää työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista edistävässä toiminnassa ja työssä jaksamista edistävien
toimintamallien kehittämisessä, joilla voidaan pienentää nykypäivän työelämälle tyypillistä turvattomuutta ja työuupumista".
AK
