Mistä Sanoma-sopimuksissa on kysymys? 28.5.2009

Sanoma News on lähettänyt freelancereilleen kaksi versiota avustajasopimukseksi, ensimmäisen huhtikuun lopulla ja toisen toukokuun puolessa välissä. FreeOnline selvittää 12 kysymyksen avulla molempien sopimusehdotusten sisältöä, vaikuttimia ja vaikutusta.

Kysymyksiä ja vastauksia Sanoma-sopimuksista

1) Miksi Sanoma News lähetti nyt hieman muokatun uuden ehdotuksen?

Se on osa yhtiön taktiikkaa viivyttää asiaa ja hajottaa freelancereiden joukkoja. Ensinnäkin Sanoma Newsin toimitusjohtaja Pentikäinen ilmoitti, että sopimuksista on neuvoteltava yksittäisten lehtien kanssa, ei yhtiön johdon - joka laati sekä vanhan että uuden sopimusehdotuksen.

Toiseksi yhtiö toimi taktisista syistä tavanomaisesta hyvästä neuvottelutavasta poikkeavalla tavalla: se lähetti uudet, kosmeettisesti muutellut sopimusehdotukset juuri ennen yli 550 neuvotteluvaltakirjan antanutta freelanceria edustavan juristin tapaamista. Ensimmäisten sopimusehdotusten yksipuolinen menettely jatkui.


2) Mitä Sanoma News suostui muuttamaan uusissa sopimusehdotuksissaan?

Käytännössä vain sellaista, jonka yhtiö ymmärsi varmimmin kaatuvan siinä oikeudellisessa tarkastelussa, johon tekijäjärjestöt sopimusehdotukset harkitsevat vievänsä. Selkein niistä on Sanoma Newsin uusi kanta, että maksuaika ei olisikaan 21 päivää työn julkaisemisen jälkeen vaan 14 tai 21 päivää työn hyväksymisestä. Vaikka on hyvä, että Sanoma News joutui tunnustamaan vaateidensa epäasiallisuuden, ei tavanomaisen kauppatavan toteaminen sopimusehdotuksessa ole ratkaiseva asia.

Tähänkin "myönnytykseen" liittyy vielä mitä oleellisin lisäys: "Jollei muuta ole sovittu, julkaisupäivää pidetään hyväksymispäivänä." Siis: mikään ei muutu, ellei freelancer siitä erikseen esimiehen kanssa sovi. Koko manööveri päätyy samaan lopputulokseen, mutta toisin keinoin.

Toinen kohta, jonka yhtiö halusi muuttaa, on haastateltavan ja valokuvattavan oikeuksien tarkempi kirjaaminen. Sille yhtiö haluaa muodon, jolla freelancerin tulee asia hänelle selvittää ja kertoa rajoituksista kustantajalle. Tämän jälkeen seuraa samaa kappaletta jatkaen tuttu virke: " Mahdollisista oikeuksia ym. koskevista kolmannen vaatimista korvauksista ja tähän liittyvistä oikeudenkäyntikuluista sekä muista kustannuksista vastaa Avustaja." Nyt tämä "ym." ilmeisesti kattaa myös freelancerin vastuun haastateltavan, kuvattavan ja lehden informoimisesta ja leikkaa vastaavasti Sanoma-konsernin vastuuta.

Kolmas kohta koskee "rinnakkaisten kuvien" käyttöä. Siitä enemmän seuraavassa kysymyksessä.


3) Mitä tarkoittaa Sanoma Newsin kuvaajille myöntämä "rinnakkaisten kuvien" käyttö?

Tätä: Sanoma News ilmoittaa jalomielisesti, että se ei ota kaikkia oikeuksia niihin valokuviin, joita ei ole ostanut. Kun valokuvaaja tavallisesti toimittaa lehteen sarjan otoksia, joista jotkin julkaistaan, hän menettäisi vain hyväksyttyjen kuvien kaikki käyttöoikeudet Sanoma-konsernille, ei koko kuvasarjan.

Siksi valokuvaajien uusi sopimusehdotus kuuluu: "Palk¬kio¬ta vastaan Lehti ja Kustantaja saavat hyväksyttyihin valokuviin ensijulkaisuoikeuden ja yksinoikeudella kaikki nykyiset ja tulevat taloudelliset oikeudet mukaan lukien mm. valokuvien muuntelu-, muuttamis- ja edelleenluovutusoikeus." Virke sisältää siis sanat " hyväksyttyihin valokuviin", ei kaikkiin lehteen toimitettuihin valokuviin.

Jos Sanoma Newsille työskentelevä free-kuvaaja palkitaan esimerkiksi Vuoden lehtikuva -palkinnolla, julkaistun kuvan jatkokäytöstä hyötyisi edelleen vain ja ainoastaan Sanoma-konserni esimerkiksi kuvatoimisto Lehtikuvan avulla.

Kuvittajiin asti ei Sanoma Newsin uusi ritarillisuus ulotu: heidän sopimusehdotuksessaan Sanoma News ei ota kaikkia taloudellisia oikeuksia ainoastaan hyväksyttyihin kuviin vaan "kaikkiin kuvitukseen liittyviin kuviin". Kuvittajatkin toimittavat monesti eri versioita töistään; ne kuuluisivat uusienkin sopimusten mukaan vain ja ainoastaan Sanoma Newsille, myös heidän vapaaseen jälleenmyyntiinsä.


4) Mitä Sanoma News ei ollut itse valmis uusissa sopimusehdotuksissa muuttamaan?

Lista on valitettavan pitkä: kaikkien taloudellisten oikeuksien luovutus vailla määräaikaa, tekijälle ei sallittaisi rinnakkaiskäyttöä, teosten muuttamis- ja muunteluoikeudet, freelancerin laaja vahingonkorvausvastuu (joka jopa laajeni haastateltavien osalta), oikeus myydä freelancerin työtä ilman lisäkorvausta tai rojaltia...


5) Vastaavatko sopimusehdotuksen tekijänoikeusehdot alan tapaa?

Näin Sanoma News toistaa kaikissa medioissa, mutta se ei ole totta. Hassuinta asiassa on se, että yhtiön johto tietää sen itsekin, tällaisia sopimuksia ei käytetä edes omassa konsernissa.

Yhtiö laati huhtikuussa talonsa esimiehille valmiit vastaukset freelancereilta kenties tuleviin kysymyksiin. Siinä oli vastausohje myös konsernin omaan käytäntöön: "On mahdollista, että toimittajat esittävät kysymyksiä koskien SMF:n (Sanoma Magazines Finland) ja Hollannin free-tilannetta ja niiden eroja verrattuna Sanoma Newsin linjaukseen. Näihin kysymyksiin tulee välttää vastaamasta mikäli mahdollista." Viimeinen virke oli lihavoituna ja omana kappaleenaan.

Edelleen lihavoituna ja omana kappaleenaan: "Erityisesti kaikki Hollannin tilannetta koskevat kysymykset tulee ohjata Sanoma Oyj:n emoyhtiön lakiosastolle." Hollannissa Sanoman tekijänoikeusvaateet olivat nyt Suomessa tarjottuja suppeampia, ja silti se joutui niistä oikeuteen. Sanoma Magazines Finlandin sopimukset ovat kohtuullisempia kuin Sanoma Newsin.

Jokainen freelancer tietänee omasta kokemuksestaan, että ikuinen kaikkien taloudellisten oikeuksien luovutus ilman lisäkorvausta ei ole maan ja alan tapa. Näin kattavat sopimukset ovat poikkeuksia, ja jos niitä tehdään, laajoista oikeuksista maksetaan.

Sanoma Newsin sopimusehdotus on myös alan kauppatavaksi oikeudessakin todetun freelancer-tehtävien toimitus- ja myyntiehtojen vastainen. Tämä työnantaja- ja journalistiliiton sopimus on selkeä: laajempi käyttöoikeuksien luovutus näkyy palkkiossa.

Sanoma News antaa myös ymmärtää, että vastaavat oikeudet on hankittu kuukausipalkkaisilta journalisteilta. Näin on vain osin: Sanoma News ei ole ostanut talon vanhemmilta journalisteilta heidän kaikkia tekijänoikeuksiaan, vaikka niiden vastikkeeton luovutus on ollut jo vuosia uuden journalistin palkkauksen ehto.


6) Miksi Sanoma News haluaa kaikki tietämänsä ja myöhemmin keksittävät taloudelliset oikeudet?

Syyt ovat taloudellisia ja poliittisia. Taloudelliset syyt ovat helposti näkyvillä: hankkia freelancer-työ ilman lisäkorvausta käytettäväksi kaikkialla missä mahdollista ja ansaita sillä lisää rahaa myymällä edelleen tekstejä, kuvituksia, sarjakuvia ja valokuvia maksamatta mitään osuutta tekijöille.

Poliittiset syyt liittyvät tekijänoikeustalouden tasapainon kääntämiseen työnantajia ja suuria mediayrityksiä suosivaksi pienyrittäjien ja työsuhteisten journalistien kustannuksella. Maassa on valmistella työsuhdetekijänoikeudesta laki, joka siirtäisi työsuhteisten journalistienkin tekijänoikeudet työnantajalle. Sanoma Newsin ehdotuksen kaltaisilla sopimuksilla pyritään vastaavaan luovan työn pienyrittäjien osalta.

Todellisuudessa Sanoma News ei tarvitse näin laajoja taloudellisia oikeuksia, niiden hankinnan takana ovat muut tavoitteet. Yhtiön järkevän toiminnan ja freelancereiden toimeentulon turvaamisesta olisi neuvottelemalla löydettävissä mielekäs sopimus.

Esimerkki Sanomien poliittisista vaateista on se, että sen sopimusehdotus voisi laajasti alan tavaksi muuttuessaan saattaa vaaraan tekijöiden Kopiostolle antamat sopimuslisenssit kuten valokopiointikorvaukset. Nyt Kopiosto-korvaukset tilitetään tekijöille ja kustantajille. Tekijät saavat niistä apurahoja ja muun muassa tekijänoikeusneuvontaa. Nämä työnantaja haluaa näivettää ja heikentää siltäkin osin tekijöiden asemaa ja yhteistoimintaa. Samalla päätösvalta sopimuslisenssien alasta saattaisi siirtyä kustantajille.


7) Mitä tarkoittaa aineiston muuntelu- ja muuttamisoikeus?

Sitä, että Sanoma News saisi vapaasti muuttaa työn sisältöä muokatessaan sitä jälleenmyyntiin sopivaksi. Suomessa lainsäätäjä pitää tekijän oikeutta vaikuttaa työnsä sisältöön niin oleellisena, että lakimme ei salli teoksen muuttamista ilman tekijältä hankittua erillistä lupaa. Tämän Sanoma News nyt haluaa.

Asiaa on perusteltu toimituksellisen työn vaatimalla editoinnilla. Miten ihmeessä esimerkiksi Helsingin Sanomat on voinut ilmestyä tähän asti toistasataa vuotta, vaikka kustantajalla ei ole ollut muuttamisoikeutta? Perustelu on hatara, tavoite on jokin muu kuin taata juttujen editointi.

Mitä Sanoma News sitten voisi haluta? Voimme vain arvailla. Todennäköisesti muuttamisoikeutta tarvitaan aineiston jälleenmyynnin helpottamiseksi. Yhtiö voisi kierrättää ja myydä aineistoa helpommin, kun sitä voidaan hiukan muuttaa eri tarpeisiin - tekijältä kysymättä.

Näin esimerkiksi Sanoma Newsille tällaisilla sopimuksilla työskentelevä kuvittaja voi joutua kilpailemaan markkinoilla jatkossa omaa itseään vastaan. Erona on se, että kuvittajan kilpakumppani Sanoma News saisi myyntitavaransa ilmaiseksi mutta kuvittajan on ansaittava työllään elantonsa.

Kuvittajan menestymisen ydin on korkea luova profiili ja taso. Sanomien sopimusehdotuksen sisältämän muuttamisen sallimisen myötä markkinoille voi tulla hänen töitään muodossa, joka sumentaa tätä profiilia. Nämä oikeudet kattaisivat myös luvan julkaista teos jossain muussa ilmaisun lajissa, esimerkiksi tehdä sarjakuvasta animaatio.


8) Jäävätkö moraaliset oikeudet tekijälle?

Kyllä, ja tätä Sanoma Newskin on korostanut: se ei ole aikeissa ottaa tekijän moraalisia oikeuksia. Se on reilua, sillä lakimme kieltää sen selvästi muutoin kuin erikseen sovitussa teoksen rajoitetussa käyttämisessä.

Moraalisiin oikeuksiin kuuluvat oikeus tulla nimetyksi tekijänä hyvän tavan mukaisesti ja se, ettei teosta pidä muuttaa tekijän taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla tai julkaista tekijää loukkaavassa yhteydessä. Tämän ratkaisee käytännössä oikeusistuin.

Loukkaavan käytön ulkopuolelle jää kuitenkin iso määrä aineiston muuttamistapoja, jotka kaikki Sanoma News nyt haluaa. Käytännössä syntyisi jonkinasteinen uhka myös tekijän moraalisille oikeuksille.


9) Miksi avustajasopimukset uusitaan nyt?

Ruokahalu kasvaa syödessä. Sanoma-konserni on kasvanut yhdeksi Euroopan isoista mediakonserneista ja sen strategiat ovat maanosan laajuisia. Yhtiö tuntee itsensä ilmeisesti niin vahvaksi, että se kuvittelee voivansa sanella omat ehtonsa suomalaisille freelancereille.

Ajankohdan valintaan lienee syynä myös freelancereiden viime aikoina heikentynyt työllisyys; meidät arvioidaan nyt heikoiksi ja haavoittuviksi. On myös mahdollista, että Sanoma Newsin johto laski tähän aikaan käytävän kiivasta keskustelua työsuhdetekijänoikeuden sisältävästä laista. Se olisi peittänyt alleen keskustelun Sanoma Newsin freelancer-sopimuksista. Lakiesityksen piti tulla kevään lopulla, mutta ministeri Wallin siirsikin asian syksyyn.

Median murros, josta Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sopimusasiassa puhuu, on tietysti tosiasia. Uusia tuotteita on kehiteltävä ja kaikki niistä eivät välttämättä ole kannattavia. Tämän tietävät kokemuksesta sekä pienyrittäjä-freelancer että iso mediakonserni.

Yksi toimitusjohtaja Pentikäisen ratkaisu pulmaan on siirtää yrittäjäriski yhtiöltään freelancereille siinä määrin kuin mahdollista. Uusien tuotteiden freelancereilta tulevan sisällön hän haluaa ottaa ilmaiseksi. Jos uudet tuotteet ovat tappiollisia, osa riskistä on jo ulkoistettu freelancereille. Jos ne taas rouhivat rahaa, tuotto menee vain ja ainoastaan Sanoma Newsille. Mainio liikeidea, joka näkynee myönteisesti myös johdon bonuksissa.


10) Miksi Sanoma Newsin pitäisi antaa lisää rahaa freelancereille kun yhtiössä pyritään leikkaamaan työsuhteisten journalistien palkkakuluja?

Tämä on Sanoma Newsin johdon suosikkiargumentti, jolla on tarkoitus lyödä kiilaa työsuhteisten ja freelancer-journalistien väliin. Se on sikäli ontuva väite, että se kääntää koko asian nurinniskoin - yhtiö itsehän hamuaa entistä laajempia käyttöoikeuksia freelancereilta.

Olennaista on huomata, että Sanoma Newsin pyrkimysten toteutuminen heikentäisi sekä työsuhteisten että freelancereiden työllisyyttä ja toimeentuloa ja vastaavasti kasvattaisi yhtiön voittoa. Hankkimalla laajat oikeudet freelancereiden työhön ilman lisäkorvausta Sanoma News laskee tarvitsevansa nykyistä vähemmän työsuhteisia tekijöitä ja siten säästävänsä henkilöstökuluissa.

Yhdenkään journalistin työllisyyttä ei parantaisi yhtiön vaatima freelancer-työn ikuinen kierrättämismahdollisuus konsernin sadoissa lehdissä ilman lisäkorvausta.


11) Mitä tarkoittaa puhe näiden sopimusehdotusten vaikutuksista sananvapauteen?

Sananvapauden kaventuminen olisi Sanoma-sopimusten yksi vääjäämätön seuraus. Lakimme mukaan tekijällä on oikeus päättää teoksensa (esimerkiksi lehtijutun tai valokuvan) käytöstä. Nyt Sanoma News vaatii tätä oikeutta itselleen haluamalla poistaa freelancerilta mahdollisuuden käyttää ensijulkaisun jälkeen omaa Sanomille myytyä työtään käytännössä juuri missään.

Sanoma News on iso vallankäyttäjä Suomessa jo nyt. Jos se saisi ikuisen yksinoikeuden kaikkien hankkimiensa valokuvien, piirrosten, kolumnien, taidearvostelujen ja muiden lehtijuttujen käyttöön, voisi yksi mediayhtiö päättää kuka tätä kaikkea saa käyttää ja kuka ei, millä hinnalla sitä saa vai annetaanko mitään kenellekään enää koskaan.

Tällainen tilanne olisi epäterve ja uhka sananvapaudelle. Joidenkin maiden tekijänoikeuslaeissa on pykäliä, jotka kieltävät tällaiset Dead Man's Hand -järjestelyt, joilla yksi taho voi halutessaan piilottaa julkisuudelta laajoja aineistoja. Meilläkin on lakiin kirjattu tämän estävä menettely muun muassa kirjan kustantamisessa.


12) Ovatko freelancerit vaara Sanoma Newsille?

Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kirjoitti 12. toukokuuta 2009 yhtiön työntekijöille tarkoitetussa blogissaan: "Tarkoituksena ei ole rajoittaa aineiston sellaista käyttöä, joka ei kilpaile oman toimintamme kanssa, mutta meillä on säilyttävä myös jatkossa keino sen varmistamiseen, ettei avustaja myy samaa juttua tai kuvaa kilpailijallemme."

Tämä ajatus ennaltaehkäisevästä iskusta on freelancereista outo. Freelancer ei voi toimia ammatissaan kuin reilun pelin hengessä, muutoin hän on pian entinen freelancer. Ei Sanoma Newsinkään ole pakko ostaa mitään epäreilusti toimivalta freelancerilta.

Tiedossamme ei ole, että freelancereiden epäreilu kilpailu Sanoma Newsin kanssa olisi muuttunut yhtiön toiminnan perusteita uhkaavaksi kuten Pentikäinen antaa ymmärtää.

Freelancerit toimivat markkinoilla markkinoiden ehdoin ja rehellisin keinoin. Sanoma Newsin tavoite kaikkien yhtiölle myymämme työn kaiken jatkokäytön oikeuksien ilmaisesta pakko-otosta ei johdu epäeettisestä toiminnastamme. Pidämme väitettä raskaasti harhaan osuneena ja ammattikunniaamme väärin perustein väheksyvänä.

Pyydämme, että toimitusjohtaja Pentikäinen voisi antaa ajatuksensa tueksi esimerkkejä havaitsemastaan epäreilusta toiminnasta. Kaipaamme myös perusteluja sille, miksi rangaistuksen olisi kohdistuttava kollektiivisesti kaikkiin yhtiölle työskenteleviin freelancereihin. Eikö olisi oikeudenmukaisempaa ja helpompaa lopettaa yhteistyö moitittavasti toimineen ihmisen kanssa?