Budjetista vain murusia freelancereille 16.9.2004

Hallituksen budjettiesityksessä on useita yrittäjän asemaa koskevia lakimuutoksia. Freelancereiden elämään uudistuksilla on
kuitenkin vain vähän vaikutusta.

Hallitus esittää muutoksia työttömyysturvalakiin, työttömyyskassalakiin ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin. Myös starttirahan myöntämisen ehtoihin esitetään muutosta. Eniten
freelancereiden asemaan vaikuttanee kuitenkin arvonlisäverollisuuden alarajan
nostaminen vuoden 2005 alusta, mikä koskee suurimpina jäsenryhminä free-valokuvaajia ja graafikoita. Esitykset liittyvät valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2005.

Journalistiliiton freelancereiden ajamaa yrittäjäin sairauspäivärahan karenssin alentamista ei hallituksen esityksestä löydy. Journalistiliitto onkin lähestynyt uudelleen sosiaali- ja terveysministeri Mönkärettä, jotta tätäkin uudistusta saataisiin eteenpäin, kun yrittäjien sosiaaliturvaa pohtiva työryhmä saa työnsä valmiiksi marraskuun lopussa. Lobbaus karenssiajan pudottamisen osalta jatkuu.

"Kaikenkaikkiaan hallituksen yrittäjäpolitiikan uudistukset tähän asti ovat olleet freen kannalta hyvin vähäpätöisiä, vaikka maan hallituksen mukaan nimenomaan pienyrittäjien asemaa on pyritty parantamaan, sanoo Journalistiliiton työehtoasiamies Petri Savolainen. "Toimeksiantajastaan riippuvaisen, epäitsenäisen yrittäjän ja yksinyrittäjän arkeen hallituksen esittämät muutokset eivät juurikaan tuo lohtua."

Yrittäjäkassan ehtoihin ja jälkisuojaan muutoksia

Yrittäjästä palkansaajaksi siirtyvien työttömyysturvan jatkuvuutta halutaan parantaa. Hallitus esittää, että yrittäjillä olisi ensi vuoden alusta 32 kalenteriviikon pituinen jälkisuoja-aika silloin, kun yrittäjäkassaan kuuluva free siirtyy palkkatyöhön ja siirtyy yrittäjäkassasta palkansaajakassan jäseneksi. Samalla freellä olisi mahdollisuus täyttää jälkisuoja-aikana palkansaajan työssäoloehto palkansaajakassan jäsenenä.
Uudistuksen seurauksena henkilöllä on mahdollisuus katkeamattomaan ansioturvaan
siirtyessään yrittäjästä palkansaajaksi.

"Journalistiliiton freelancereiden asemaan tämä uudistus ei vaikuta käytännössä lainkaan", Savolainen kertoo. "Vain äärimmäisen harva free kuuluu yrittäjien työttömyyskassaan eikä sellaiseen ehtojen ja
etujen vuoksi edes kannata kuulua. Enemmistö freelancereista haluaa
työskennellä nimenomaan freelancerina eikä free-toimintaa ole perustettu sen varaan, että jossain vaiheessa free siirtyisi työsuhteiseen työhön."

Esitykseen sisältyy lisäksi muutosehdotuksia, joilla parannetaan yrittäjäksi ryhtyneen mahdollisuutta täyttää työssäoloehto.

Starttirahan saajien joukkoa laajennetaan

Työvoimatoimisto voi tällä hetkellä myöntää työllisyysmäärärahoista tukea yritystoiminnan käynnistysvaiheen ajaksi. Työvoimapalvelulakiin esitetään muutosta, jonka mukaan työttömien lisäksi myös työelämästä tai sen ulkopuolelta
yrittäjäksi siirtyvälle voitaisiin myöntää starttirahaa uuden yrityksen perustamiseen. Starttirahan laajennus toteutettaisiin kokeiluna.
"Tämä uudistus antaa mahdollisuuden tukeen myös niille työsuhteisille toimittajille, jotka aloittavat yrittäjätoimintansa ensi vuonna", sanoo Savolainen. "Tähän asti vain harva free on saanut starttirahaa yritystoiminnan alkuun."

Starttiraha voitaisiin myöntää, jos tuki
toimeentulokustannuksiin on tarpeen.
Starttiraha on noin 430 -770 euroa kuukaudessa. Starttirahaa myönnetään keskimäärin 650 euroa kuukaudelta. Enimmäiskesto henkilöä kohden on 10 kuukautta.

Starttiraha on yritystoiminnan aloittavan henkilön tukimuoto. Nykyisin noin viidennes uusista yrityksistä aloitetaan starttirahan
turvin. Vuonna 2003 niitä oli noin 3 800. Seurantatutkimuksen mukaan 80 prosenttia starttirahan saajista jatkaa toimintaansa viiden vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta. Vastaava osuus kaikista perustetuista yrityksistä on 57 prosenttia.

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan vuoden 2005 alusta. Kokeilu olisi voimassa siten, että työvoimatoimisto voisi tehdä päätöksiä tuen myöntämisestä vuoden 2006 loppuun. Tehtyjen tukipäätösten perusteella
starttirahaa voitaisiin kokeilussa maksaa enintään vuoden 2007 loppuun.

Koska kiinnostus oman yrityksen perustamiseen on Suomessa kansainvälisesti verrattuna huolestuttavan alhainen, esitys osaltaan tukee pyrkimyksiä lisätä uusien yrityksien määrää. Hallituksen yrittäjyysohjelman ohjelmajohtaja Raimo Luoma kertoi viikonlopun freelancer-seminaarissa, että uudistukseen on varattu niukalti rahaa, joten arvioilta vain noin tuhat uutta yrittäjää pääsisi nauttimaan starttirahan ehtojen uudistamisesta.

Hallituksen tarkoituksena on myöhemmin annettavalla asetuksella ehkäistä epäitsenäisen, niin kutsutun
pakkoyrittäjyyden tukeminen.

Täyden alvin alarajaa nostetaan jälleen

Täysmääräisen arvonlisävelvollisuuden alaraja on liukunut tämän vuoden alusta, ja nousee ensivuoden alusta 23.000 euroon.
"Freelancerin kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että alle tuon määrän liikevaihdolla alv on pienempi kuin yleinen alv-verokanta 22 %. Vuoden 2004 alussa otettiin käyttöön
verovelvollisuuden alarajaan liittyvä veronhuojennus. Huojennus pienenee asteittain liikevaihdon kasvaessa ja vero muuttuu tänä vuonna täysimääräiseksi 20 000 euron ja ensi vuonna 23 000 euron vuosiliikevaihdon kohdalla. Huojennus koskee kaikkia alv-velvollisia yritysmuodosta riippumatta", kertoo Savolainen.

Jos tilikauden liikevaihto on enintään 8 500 euroa, huojennuksen määrä on
tilitettävän veron määrä. Näin ollen "vähäistä alvillista toimintaa"
harjoittava ei maksa alvia lainkaan. Sama alaraja säilyy myös vuonna 2005.
Huojennus pienenee asteittain liikevaihdon kasvaessa ja vero muuttuu täysimääräiseksi 20 000 euron (23 000 v 2005) vuosiliikevaihdon kohdalla. Jos tilikauden liikevaihto on yli 8 500 euroa, huojennuksen määrä lasketaan
kaavalla:

vero - (liikevaihto - 8 500) x vero
------------------------------------
11 500

(vero = tilikaudelta tilitettävä vero).

"Huojennusta on haettava kolmen vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä. Vuonna
2004 päättyvien tilikausien tai niiden osien osalta huojennusta voidaan hakea
aikaisintaan 1.1.2005. Kokemuksia alv-huojennuksen toimivuudesta ei siten ole
tietoa vielä edes kuluvan vuoden osalta", päättää Savolainen.

Pajulahden freelancer-seminaarissa Raimo Luoma lupaili, että jatkossa rajaa tullaan nostamaan vielä tästäkin.
Luoman mukaan oikea taso voisi olla 50 000 euroa. Tämä tarkoittaisi sitä, että
jatkossa journalistien ei juurikaan tarvitsisi välittää alvistä.

AK