”Freelance-palkkiot polkevat paikallaan" 14.9.2004
- Freelance-toimittajien palkkiot suhteessa palkkatyöläisten palkkoihin ovat polkeneet paikoillaan. Hyvät freet tapaavat kuitenkin pitää puolensa myös palkkioasioissa, totesi Kauppalehti-extrojen tuottaja Kari Hänninen freelance-journalistien seminaarissa, joka pidettiin Nastolassa Pajulahden liikuntakeskuksessa 11.-12. syyskuuta.
Kari Hännisen mukaan palkkiotason pysyminen samana johtuu pitkälti siitä, etteivät freelancerit ole pyytäneetkään korotuksia työnsä hintaan.
Kauppalehden liitteet eli extrat ovat yksi tämän maan suurimpia free-työn ostajia. Enemmän tai vähemmän vakituisia avustajia on 20-30. Hänninen on toinen kahdesta tuottajasta. Extrat keskittyvät kerrallaan yhteen teemakokonaisuuteen kuten vaikkapa yritysautoihin.
Juju juttuun
Hännisen havainto ostajana on, että freelancerit tekevät yleensä luotettavaa jälkeä. Usein Hänninen kuitenkin törmää siihen, että jutusta puutuu juju. Ensimmäisestä kappaleesta ei heti selviä, miksi juttu on tehty. Muistiinpanot on vain purettu. Monesti kirjoittajan olisi hyvä pohtia, mikä on se kohderyhmä, jolle juttua kirjoitetaan.
Tuottajan ongelma on sekin, ettei haastateltavan kassa aina sovita, mikä on jutun tarkistamisen dead-line.
Freelancer-toimittaja ja kouluttaja Maija Töyry korosti, että laatutyötä tekevän toimittajan pitää jatkossa ymmärtää aikaisempaa pienempien kohderyhmien asioita. Painotyön digitalisoituminen johtaa siihen, että lehtiä tehdään yhä pienemmille asiakassegmenteille.
- Sanomalehdet muuttuvat aikakauslehdiksi, koska uutiset ja skoopit julkaistaan heti netissä. Toimituspäälliköt haluavat ostaa sopivaa ja hyvää luettavaa, joka on tuttua ja jossa faktat ovat paikallaan. Tämän lisäksi kirjoittamisen otteen täytyy olla persoonallista, Töyry ennustaa.
Töyry muistutti, että se kuuluisa Pihtiputaan mummo on kuollut. Koulutettu kansa haluaa lukea jotakin muuta kuin Jasmin Mäntylää
Freelancer Vesa Koivu esitti näkemyksenään, että parhaiten käy kaupaksi muulta lainattu tavara. Asian pitää olla sovinnaista, kliseemäistä ja tuttua sisäänostajalle. Koivun mukaan frelancereiden pitäisi päästä mukaan toimitukselliseen ideointiin, jotta he voisivat antaa oman panoksensa lehden kehittämiseen.
Luova luokka taylorisoidaan
Professori Juha Siltala pohti luovan luokan kohtaloa työelämän muutoksessa. Hänen mukaansa nyt on menossa henkisen työn taylorisointi: henkistä työtä tekevistä ihmisistä otetaan kaikki tehot irti samalla tapaa kuin aikaisemmin teollisuustyöntekijöistä.
- Haluttu toimittajatyyppi on sisältöformaatin tuottaja, jolta ei kysytä näkemystä. Hän on vaihdettavissa oleva teknikko, joka tuottaa sisällön formaatin näköiseksi. Sisällöllinen autonomia on kadonnut: pomo sanoo mitä ja miten pitää kirjoittaa. On siirrytty tuottamaan teollista tasalaatua myös henkisen työn alueella, Siltala pohtii.
USA:sa vapaisiin yrittäjiin kuuluvista henkiöistä vain noin kuusi prosenttia ansaitsee paremmin kuin vastaavaa työtä tekevät palkolliset. Suomessakin on tapauksia, että freelancereita merkitään työvuorolistoihin ikään kuin vakituisia työntekijöitä. Heillä on velvollisuus tulla töihin, mutta ei palkkatyöläisen oikeuksia.
Tiina Ruulio pohti, että ideointikyky toimituksissa on kadonnut, ja tämä on luonut markkinoita ideoiville toimittajille. Sisäänostajilla on kuitenkin ostokartelli: juttu ostetaan samalla hinnalla joka lehteen. Myyntikartellit ovat vastaavasti kiellettyjä.
MATTI VALLI
