Nuoret ja vanhat kokevat yrittäjyyden houkuttelevaksi 25.11.2008

Yrittäjyys on mahdollinen ja peräti houkuttelevakin valinta työuralla nuorten ja ikääntyneiden keskuudessa. Yrittäjänä toimivat ovat pääosin tyytyväisiä valintaansa.

Näin todetaan 25.11. julkaistussa Elisa Akolan, Jarna Heinosen, Anne Kovalaisen ja Katri Suvannon tutkimuksessa Yrittäjyys valintana työuran eri vaiheissa - tarkastelussa nuoret ja ikääntyneet.

Tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjyyttä yksilön työuran osana erityisesti nuorten (18-29-vuotiaat) ja ikääntyneiden (55 vuotta täyttäneet) keskuudessa. Yrittäjien osuus on suurin 30-54-vuotiaiden keskuudessa. Heistä lähes joka kymmenes toimii yrittäjänä. Yrittäjien osuus on alhaisin nuorten ikäryhmässä, josta noin kaksi prosenttia toimii yrittäjänä. Ikääntyneistä yrittäjien osuus on viisi prosenttia.

Yrittäjäksi siirrytään tyypillisesti yksityisen sektorin palkkatyöstä. Nuorista yli puolella on ennen yrittäjyyttä kokemusta palkkatyöstä, mutta noin joka kymmenes siirtyy yrittäjäksi opiskelun jälkeen. Ikääntyneiden keskuudessa yrittäjäksi siirtyminen julkisen sektorin palkkatyöstä kuntasektorilta on lisääntynyt. Työttömyys ei muodosta missään ikäryhmässä merkittävää reittiä yrittäjyyteen.

Osalle nuorista yrittäjyys toimii reittinä työelämään. On ammattiryhmiä, kuten kääntäjät, tulkit ja freelance-journalistit, joissa yrittäjyys nähdään alaan kuuluvana, yleisenä tapana työllistyä. Tässä joukossa yrittäjyys on usein suhteellisen organisoimatonta liiketoimintaa, jolla pyritään mahdollistamaan ammatinharjoittaminen alalla, johon oma koulutus on valmentanut.

Yrittäjyys muotoutuu tapauskohtaisesti riippuen esimerkiksi yksilön motiiveista, elämäntilanteesta ja kasvuhalusta. Tutkijoiden mukaan on tarvetta kehittää eläke-, työ- ja sosiaalipoliittisia järjestelmiä joustavammaksi, jotta ne tukevat paremmin erilaisia siirtymiä työuran molemmissa päissä.

- Järjestelmien tulisi tulevaisuudessa nykyistä paremmin tukea näitä siirtymiä työuran molemmissa päissä. Se on tärkeää työmarkkinoiden toimivuuden kannalta. Järjestelmät eivät nykyisellään tue esimerkiksi sivutoimista yrittäjyyttä. Aktiivinen sivutoiminen yrittäjyys tarjoaa yksilölle parhaiten joustavan keinon työmarkkinoilta poistumiseen, työministeri Tarja Cronberg totesi tutkimuksen julkistamistilaisuudessa.


Sivutoiminen yrittäjyys on hyvä vaihtoehto ikääntyville

Vanhemmalla iällä yrittäjäksi ryhdytään harkitummin, ja toiminta myös organisoidaan useammin perustamalla uusi yritys, ei ainoastaan myymällä palveluita yksityisesti, ammatinharjoittajana, kuten nuorten tapauksessa on asianlaita.

Ikääntyneille yrittäjyys voi tarjota tien asteittain pois työelämästä. Erityisesti sivutoiminen yrittäjyys antaa mahdollisuuden jatkaa työelämässä vielä siinäkin vaiheessa, kun kokopäiväinen työnteko ei enää houkuttele tai on käynyt liian raskaaksi. Henkisen jaksamisen näkökulmasta vaiheittainen työelämästä poistuminen voisi helpottaa joidenkin pitkän työuran tehneiden sopeutumista uuteen elämänvaiheeseen.

Tutkijoiden mukaan sivutoiminen yrittäjyys näyttäytyy erityisesti kokeneiden ja osaavien, usein juuri ikääntyneempien, mahdollisuutena. Lisäksi sivutoiminen yrittäjyys näyttäisi sopivan paremmin joihinkin ammatteihin, esimerkiksi asiantuntijatehtäviin. Joissakin ammattiryhmissä, esimerkiksi korkeasti koulutettujen sekä kääntäjien ja tulkkien keskuudessa sivutoiminen ammatinharjoittaminen voi olla luonteva tapa siirtyä sivutoimisesta päätoimiseen yrittäjyyteen.

Vain harva yrittäjä haluaisi vaihtaa yrittäjyyden kokonaan palkkatyöhön

Nuoret ja ikääntyneet yrittäjät ovat pääosin tyytyväisiä valintaansa. Vain harva haluaisi vaihtaa yrittäjyyden kokonaan palkkatyöhön. Useimmat yrittäjät näkevät myös tulevaisuutensa yrittäjänä. Ikääntyneistä valtaosa uskoo siirtyvänsä lähitulevaisuudessa eläkkeelle, mutta silti kohtuullisen suuri osuus ikääntyneistä näkee yrittäjyyden kuuluvan jollakin tavalla, esimerkiksi sivutoimisena, tulevaisuuteensa myös eläkeiässä.

Tutkimuksen aineisto koostuu useista, eri kohdejoukkoihin suunnatuista kyselytutkimusaineistoista sekä laajasta Tilastokeskuksen työssäkäynnin pitkittäistilastosta vuosilta 1992-2004. Tutkimus on luettavissa ministeriön verkkosivuilla.