Freekoulutukselle on kysyntää tarjontaa enemmän 2.9.2004

Aloittelevien freelancereiden koulutukselle on hurja tarve. Tämä tuli todistettua Journalistiliiton järjestämässä koulutuspäivässä perjantaina 20.
elokuuta.

Paikalle saapui ennakkoilmoittautuneiden lisäksi liuta "luvatta", ja tunnelma oli kuin saunassa. Lisäksi freeosaston sihteeri Anna Kähkönen joutui vielä aamulla vastaamaan lukuisiin puhelintiedusteluihin, että "tilaa ei ole". Valtaosa osallistujista oli nykytrendin mukaan naisia. Osa oli Journalistiliiton jäseniä. Osa ei ollut, johtuen lähinnä vasta uran alkuvaiheista. Osa yleisöstä oli ollut vapaana toimittajana jo vuosia, mutta
haki tietoa ja vahvistusta asialleen.

Jyväskyläläinen freelancer Irene Pakkanen kertoi omasta freeurastaan.
Ammatinvaihtajille, joita koulutuspäivään myös osallistui, Irenellä oli hyviä
uutisia, sillä hän oli itsekin aloittanut freeuran vähän yli kolmikymppisenä
päätettyään aloittaa alan opinnot kriittisen iän taitteessa.

Irene selvitti, miten hän on ratkaissut freeyrittäjänä toimimisen. Hän on
yleistoimittaja, joka kirjoittaa monista aiheista moniin lehtiin; lähinnä asiakkaat ovat pääkaupunkiseudulla konttoriaan pitävät lehdet. Irene myös kouluttaa alan opiskelijoita.

Tilaisuuden noviisifreelancereita Irene toppuutteli.
- Freen vapaus on päässä oleva illuusio.

Irene kertoi, että voisi kuvitella, että free tekee töitään varsin vapaasti,
mutta työ vaatii kuitenkin kurinalaisuutta.
- Jokaisella on oma työrytminsä, mutta säännöllisyys on rakentava juttu. Se
auttaa myös siihen, jos tekstiä ei tunnu syntyvän, evästi Irene.

Freen yksinäisyydestä Irene löysi myös hyviä puolia.
- Ei tarvitse kärsiä huonosta työyhteisöstä. Jos pomo ei miellytä, tarvitsee vain katsoa peiliin.
- Eikä tarvitse kärsiä vuorotyöstä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö freen kuuluisi saada epämukavat työajat huomioiduksi tehtävän palkkiossa.

Palkkioista
ja eläkkeistä

Päivän toinen freeluennoitsija oli Tiina Komi Nummelasta. Tiina kertoi
palkkioista ja siitä, miten neuvotella mahdollisimman suuret = asianmukaiset
palkkiot.

Päivän päätteeksi freeasiamies Petri Savolainen Journalistiliitosta
selvitteli freen juridisia velvollisuuksia kertoen eläkkeistä ja todeten samaa
mitä aina ennenkin: suurin osa freelancereista ottaa itselleen liian pienen yrittäjäeläkkeen.

Savolainen kertoi myös freen toimintamuotovaihtoehdoista. Savolainen nosti muiden mallien ohella esiin osuuskunnan, joka voisi olla monelle vapaalle toimittajalle hyvä toimintamalli. Freet eivät ole vielä hyödyntäneet osuuskunta-ajattelua kovinkaan laajasti.


"Freelancerin
työnkuva selkeni"

Iltapäivän osallistujista ainakin Sari Mattila oli tyytyväinen saamaansa
evästykseen. Mattila on ammatinvaihtaja. Hän opiskeli alaa jo 1980-luvun
lopulla, mutta on nyt vakavissaan suuntautumassa journalismin pariin.
- Parasta antia koko koulutuksessa oli mielestäni se, että sain todella
rautalangasta väännettyä tietoa free-toimittajan ammatista. Oma
jäsentelemättömäksi hahmoksi jäänyt freen työnkuva sai ikään kuin muodon, sanoi Sari Mattila.
- Mukava oli myös saada lakimiehen faktatietoa ammattiin liittyvästä
juridisesta puolesta.
- Lähdin koulutukseen, sillä kaipasin käytännön vinkkejä esimerkiksi uusien
asiakkaiden hankinnasta. Sitäkin sain, ymmärsin, että huolella työstetty
hyvä juttuidea poikii kyllä töitä!

Kari Kauppinen