Sanomalehdet ostavat freelance-työtä alle työehtosopimuksen minimitason 23.4.2008

Sanomalehtien toimitusten ulkopuolelta ostamaa freelance-työtä tehdään alle lehdistön työehtosopimusten vähimmäisehtojen. Tämä käy ilmi Journalistiliiton ja Suomen Freelance-journalistien tekemästä selvityksestä.

Journalistiliitto selvitti neljästä vakavaraisesta lehtiyhtiöstä todellisia freepalkkioita.

Useissa tapauksissa työehtosopimuksen vähimmäistaso alitettiin. Selvityksen kohteena olivat Aamulehti, Kaleva, Keskisuomalainen ja Turun Sanomat. Journalistiliitto on pyrkinyt neuvottelemaan asioiden parantamisesta sekä työnantajaliiton Viestinnän keskusliiton ja mainittujen lehtitalojen kanssa.

- Konkreettista lupausta sitoutua sopimusten vähimmäistasoon ei ole saatu, selvitti Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen SJL:n liittovaltuuston kokouksessa.

Laskelmien pohjana on lehdistön työsuhteisten journalistien vähimmäispalkka, jonka päälle on laskettu yrittäjätyön keskimääräiset sivukulut. Näin päästään laskennalliseen vähintään 200 euroon päivän työstä. Päästäkseen keskimääräisen työsuhteisen ansiotasoon freelancerin laskutus nousee jo lähelle 400 euroa.

- Positiivista oli kuitenkin havaita, että lehtitalot lupasivat tarkistaa freepalkkioitaan esimerkiksi vuosittain, mutta sitoutumista vähimmäistasoon ei saatu. Yksi lehtitalo (Aamulehti) ilmoitti, että tarkoitus ei ole alittaa alan sovittuja vähimmäispalkkoja, sanoi Nieminen.

- Kun tiedetään, että tilanne on pienemmissä lehdissä vielä huonompi kuin suurissa maakuntalehdissä, on tilanne hälyttävä. Freetyötä ei saa laittaa eri asemaan kuin vakituinen työ.

Lehdet perustelivat penseyttään sitoutua laskennalliseen vähimmäistasoon sillä, että usein freetyö ei vaadi koko päivän työtä ja että freetyö on suurissa lehdissä heterogeenistä ja perustuu lukuisiin avustajiin, joiden päätyö on jossakin muualla. Journalistiliitto on kuitenkin painottanut vain ammattifreelancereiden asemaa.

- Freelancereiden asema työmarkkinoilla on poikkeuksellinen. Vain harvalla freelance-jäsenellämme on todelliset mahdollisuudet oikeasti neuvotella työstä saatavasta palkkiosta. Moni on myös taloudellisesti täysin riippuvainen yhdestä toimeksiantajasta. Myös sosiaaliturvassa on edelleen aukkoja.

- Freetyö on työnteon muoto, joka on vakituisen työsuhteen ja puhtaan yrittäjätyön välissä. Freeongelmat eivät koske vain journalisteja, vaan ovat paljon laajempia ja pahempia kuin yleisesti kuvitellaan, sanoi Nieminen.

Juttu on julkaistu osoitteessa www.journalistiliitto.fi.