Yrittäjän työterveyshuolto on satsaus jatkuvuuteen 19.3.2008
Yrittäjä voi vähentää verotuksessa itselleen järjestämänsä työterveyshuollon kulut, mutta vasta harva pienyrittäjä on tehnyt itselleen työterveyshuoltosopimuksen. Tieto parin vuoden takaisesta lakiuudistuksesta ei ole vielä jalkautunut yrittäjäkenttään.
Tutkimusten mukaan vain noin kolmannes alle kymmenen työntekijää työllistävistä yrittäjistä on työterveyshuollon piirissä. Siitäkin huolimatta, että vuoden 2006 alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka mukaan yrittäjä voi järjestää itselleen työterveyshuollon kaikkine mausteineen eli ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi myös sairaanhoitoa koskevan huollon.
Yrittäjä voi vähentää yrityksensä verotuksessa työterveyshuollon kustannukset, joita Kela ei ole korvannut. Yrittäjän oman työterveyshuollon kustannukset ovat vähennyskelpoisia siltä osin, kun ne ovat kohtuullisia yrittäjän työpanokseen nähden.
Yrittäjän työterveyshuollon pitää perustua työterveyshuollosta tehtyyn sopimukseen. Verotuksessa vähennyskelpoista ovat sellaiset kustannukset, jotka kuuluvat Kelan korvaamaan työterveyshuoltoon. Verotuksessa yrittäjä voi vähentää sen osan työterveyshuoltokuluista, joita Kela ei ole korvannut.
Kunnan velvollisuus
Kunnallisilla terveyskeskuksilla on kansanterveyslain 14§:n perusteella velvollisuus järjestää kunnan alueella toimiville yrityksille ja muille omaa työtään tekeville työterveyshuolto.
Yleisesti tiedetään, että kaikilla kunnilla ei ole voimavaroja hoitaa lain normia. Mikroyrittäjille näytetään ovea: tee sopimus yksityisen työterveyspalveluja tuottavan lääkäriaseman kanssa. Pienillä paikkakunnilla ei välttämättä ole yksityistä lääkäriasemaa.
Kuin rahaa pankkiin
Yrittäjän tahto huolehtia omasta terveydestään on kuin rahaa panisi pankkiin. Pienyritys näivettyy, jos yrittäjän työkunto rapautuu.
Sairaanhoidon sisältävän työterveyshuollon bruttokustannukset ovat noin yhden prosentin luokkaa palkkakustannuksista, arvioidaan Suomen Terveystalosta, jonka siipien suojiin siirtyi viime syksynä suuri alan toimija Medivire Työterveyspalvelut Oy. Terveystalolla on toimipisteitä ympäri Suomea. Kattava työterveyshuolto on arviolta kolmella neljästä palkansaajista ja yrittäjistä.
Yrittäjälle itselleen edut ovat selkeät: tuttu työterveyshoitaja ja – lääkäri seuraavat yrittäjän työkykyä ja jaksamisesta, kansantautien riskit kartoitetaan ajoissa ja niihin puututaan.
Etenkin yksinyrittäjälle työterveyshoitaja on peili, joka aistii, jos stressi on menossa hallitsemattomaan suuntaan ja yrittäjä alkaa oirehtia esimerkiksi verenpaineen nousulla, kohonneilla kolesteroli- ja verensokeriarvoilla. Moni yrittäjä tekee töitä kiireessä ja yksin, eikä lääkäriin tule lähdettyä ennen kuin jokin sairaus on jo puhjennut.
Työterveyshuoltosopimukseen voi liittää kausittaiset terveystarkastukset, joihin työterveyshuolto kutsuu. Käytännön mukaan alle viisikymppiset käyvät määräaikaistarkastuksissa viiden vuoden, yli viisikymppiset kolmen vuoden välein.
Hintahaarukka leveä
Pikkuyritysten kirjanpitäjät ovat monesti avainasemassa. Hekään eivät tunne uudistunutta lainsäädäntöä, ja terveyspalveluihin käytetty summa kirjataan yksityisotoksi.
Nuoret yrittäjät eivät lähde heti liikkeelle huolehtimaan omasta jaksamisestaan. Aloittava yrittäjä minimoi usein yrittäjäeläkemaksun eikä näe todennäköisenä, että jokin sairaus piilisi nurkan takana. Vakava sairaus voi romahduttaa koko yritystoiminnan.
Työterveyshuollon hintahaarukka markkinoilla on leveä. Esimerkiksi Sipoon kunnassa työterveyshuollon yleismaksu vuodessa on 15 euroa, Terveystalossa 90 euroa per yrittäjä. Yleismaksuun sisältyy lähinnä asiakastietojen hallinnointi.
Työterveyshoitaja- ja lääkärimaksut ovat jo lähempänä toisiaan. Sipoo laskuttaa työterveyshoitajalla käynnistä parikymppiä, Terveystalo viisi euroa enemmän. Työterveyshoitajan käynti työpaikalla on molemmilla 60 euroa tunnilta. Lääkärin vastaanoton hinnat ovat samaa luokkaa kunnalla ja yksityisellä: 20 minuutin käynti maksaa noin 40 euroa.
Leena Seretin
Juttu on lyhennelmä Taloustaito-Yritys –lehden (2/2008) artikkelista.
