Oma yhdistys aloittaa 2005? 21.6.2004
SJL:n Freelancer-osaston aktivistit kokoontuivat 11. kesäkuuta Käpylän työväentalolle iltapäiväseminaariin pohtimaan joukolla oman yhdistyksen perustamisen käytännön marssijärjestystä.
Näillä näkymin oma itsenäinen freeyhdistys aloittaa jo vuonna 2005, koska liittokokousedustajiemme ja valtuutettujen luku määrätyy sen mukaan, mikä on jäsenmäärämme 31.12.2005.
Oman yhdistyksen perustaminen tuntui kiinnostavan ”sisäpiiriläisiä”, sillä kevätseminaariin Kottbyn työkkärille saapui kutsuttuna noin 30 henkilöä freehallituksesta, SJL:n liittohallituksesta ja –valtuustosta, toimikunnista ja liiton toimistosta. Mukana oli myös monia edustajia maakunnista ja SJL:n alueellista yhdistyksistä.
Kun yhdistystielle on päädytty jäsenäänestyksen ja vuosikokouksen koeäänestyksen selkeillä päätöksillä, niin nyt kortit halutaan katsoa loppuun asti.
Journalistiliiton pääsihteeri Eila Hyppönen suhtautui myötämielisesti perusteilla olevaan freeyhdistykseen ja esitteli aikataulun, jonka mukaan pitäisi toimia. Uudet säännöt täytyy saada ennakkotarkastuksen yhdistysrekisteriin viimeistään lokakuussa 2004. Helmikuussa 2005 pidettävässä freelancereiden vuosikokouksessa ne hyväksyttäisiin.
Sen jälkeen jäsenhakemus on tehtävä kirjallisesti SJL:lle kaksi kuukautta ennen liittovaltuuston kevätkokousta huhtikuussa 2005. Sitä ennen vielä liittohallitus valmistelee asiaa ja kuulee asianosaisia (SAL, HSY ja maakuntien sanomalehtiyhdistyksiä).
Syksyn liittovaltuustossa on ehdoton takaraja, jotta uusi freeyhdistys saisi omat edustajansa vuonna 2006 pidettävään liittokokoukseen.
Lopullisesti ratkaisematta on vielä joitain isoja kysymyksiä. Nykyisen freejäsenten pitäisi liittyä uuteen yhdistykseen, mutta uudet ohjattaisiin sinne suoraan. Kaikki jäsenet eivät kuitenkaan heti liittyisi, vaan jäisivät omiin yhdistyksiinsä SJL:n piirissä. Sekin on mahdollista, mutta he jäisivät ilman freeyhdistyksen palveluja, kuten koulusta, apurahoja ja freeluetteloa. Sinne saa oman pärstänsä ja esittelynsä vain uuden yhdistyksen jäsenet. Ulkopuolelle jääneet joutuvat ostamaan ilmoitustilaa.
Toinen suuri kysymys on, miten yhteistyö paikallisella tasolla voitaisiin järjestää. Alustavasti on kaavailtu A- ja B-jäsenyyttä, jotta freet pääsisivät mukaan alueellisiin tilaisuuksiin, mutteivät päättäviin elimiin. Todennäköisempää on, että yhteistyötä uuden freeyhdistyksen ja maakunnallisten yhditysten välillä syntyy siten, että niillä on molemminpuolisia intressejä järjestää yhteistä toimintaa.
Liittohallitus on asettanut työryhmän pohtimaan koko liiton organisaation tulevaisuutta. Onko tarkoituksenmukaista, että maassa on 16 sanomalehtimiesyhdistystä ja kaksi valtakunnallista yhdistystä? Miten resurssit käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti?
Journalistiliiton organisaatiota uudistava työryhmä kaavailee, että valtakunnallisia yhdistyksiä olisivat edelleen RTTL, SAL ja uutena freelancerit. Maakunnallista yhteistoimintaa kehitettäisiin viidessä suureessa alueessa, mutta paikalliset yhdistykset toimisivat edelleen itsenäisesti.
Freestrategiasta työkalu
Miten freestrategia muutetaan käytännön työksi? Tätä kysymystä selvitteli seminaarissa friikkujen liittohallituksen jäsen Matti Ronkainen, jonka mukaan keväällä SJL:n liittovaltuustossa hyväksytty freestrategia on yhtä tärkeä kuin työehtosopimukset. Huolella valmisteltu paperi ei saa jäädä pölyttymään mappeihin, vaan siitä on tehtävä käytännön työkalu.
Asia kaipaa tiedotusta, freeosaston toiminta on reivattava linjaan strategian kanssa, freenäkökulma on tuotava esiin SJL:n valiokuntatyöskentelyssä, lainsäädäntöön on vaikutettava ja sähköpuolen erilliskysymykset pitää huomioida, sillä monitekeminen lisääntyy freekentässä.
Tärkeimpänä tavoitteena on saada freeasiat neuvottelupöydälle työehtosopimusvalmisteluissa. Ronkainen tähdensi, että meidän pitäisi löytää joku konkreettinen asia, jota yritetään saada SJL:n tavoitelistalle. Yksi vaatimus voisi olla, että mediatalojen luottamusmiehet saisivat oikeuden edustaa myös friikkuja. Silloin he saisivat tietoja lehtien freebudjeteista ja voisivat valvoa työehtosopimusten yleiskorotusten näkymistä myös freepalkkioissa. Asiamies Petri Savolaisen mukaan työnantajat ovat kuitenkin kategorisesti kieltäytyneet luottamusmiesten toimenkuvien laajentamisesta freelancereiden suuntaan.
Markku Niiniluoto
