Aivot – tärkein työkalumme 6.9.2007
Aivot ovat ihmisen – ja freen, tärkein työkalu. Ja hyvät ovatkin, kunhan niistä pitää huolen. Aivoilta myös vaaditaan yhä enemmän. Seuraavan sadan vuoden aikana meidän kannattaa panostaa aivoihimme, sillä tietojenkäsittely tulee olemaan yhä keskeisessä asemassa maailmassa ja yhteiskunnassa.
Aikanamme me ikäännymme, ja saatamme alkaa kärsiä lisääntyvistä stressisairauksista.
Tähän suuntaan, mikäli muistan oikein, kertoi freeseminaarissa Siuntiossa 26.8. Juhani Juntunen, päätoiminen vakuutuslääkäri eläkevakuutusyhtiö Eterasta ja neurologi, joka tutkii aivojen sairauksia. Hänen aiheenaan oli "Aivot ja tulevaisuuden työelämä".
– Kaikki ikääntyvät samalla tavalla, mutta vanhenemme yksilöllisesti, Juntunen sanoi.
Hän tarkoitti sitä, että kaikki viisikymppiset ovat viisikymppisiä ikävuosiltaan, mutta eivät kunnoltaan ja henkiseltä tasoltaan. Vuodet kohtelevat meitä epädemokraattisesti. Eivätkä kaikki kohtele aivojaan samalla tavoin. On nimittäin huonoja ja hyviä tapoja hoitaa tärkeimpiä työkalujaan.
Aivotutkimus harpponut
Juntunen kertoi, että 1990-luku oli aivojen vuosikymmen. Niiden tutkimus harppoi eteenpäin aivan mahdottomia loikkia. Eikä vauhti ole pysähtynyt.
– Pystymme näkemään, miten ajatus aivoissa kulkee, hän sanoi.
Ehkä piankin voidaan sitten nähdä, millaisia ajatuksia päässämme pyörii. Mutta ennen kuin niin pitkälle päästään, vaadittanee muutama pitkä tutkimuksellinen loikka ja eettisen lautakunnan ratkaisu.
Juntunen luetteli joitakin keskeisiä 1990-luvun aivotutkimuksen tärkeitä löydöksiä: Dementian haittoihin voidaan vaikuttaa. Aivojen merkitys monissa ei-neurologisissa sairauksissa on huomattava. Alkoholi-, lääkeaine- ja huumeriippuvuuden perusta on aivoissa. Aivojen toiminnan tutkimusmenetelmät ovat lähes rajattomat.
Aivojahan eivät rajoita muut kuin kallon luut. Ja tutkimusta riittää, sillä aivoissa on sata miljardia hermosolua eli neuronia. Jokaisella hermosolulla on tuhansia yhteyksiä toisiin hermosoluihin. Ja useat kymmenet (tunnistetut) välittäjäaineet välittävät hermosolujen keskinäistä kommunikaatiota. Joten tutkittavaa riittää.
Aivot ovat sellainen koneisto, että normaalissa tilanteessa pystymme käsittelemään kaiken aivoihin tunkevan aineiston.
Älä väsytä aivojasi
Normaalisti aivoissa siis käy hurja vilske ja mäiske, mutta homma pysyy hallinnassa. Evoluutio on hoitanut asian niin, että aivoissa on kapasiteettia vaikka mihin, vaikka ne eivät elämän aikana koskaan ole kokonaan poissa päältä. Eivätkä ne kulu käytössä, päinvastoin. Aivojesi toiminta paranee, kun harrastat kohtuullista liikuntaa, syöt ja lepäät hyvin sekä ajattelet, pohdit ja opettelet uutta. Mutta lepoa aivotkin tarvitsevat. Parasta lepoa niille ovat riittävät yöunet, eikä lyhyestä iltapäivätorkustakaan haittaa ole.
– Aivojen arkistonhoitajille pitää antaa työaikaa. Hyvin nukutun yön aikana asiat järjestyvät oikeille paikoilleen, mistä ne sitten aamulla löytyvät.
Professori Juhani Juntunen kehotti meitä kuulijoitaan säästämään aivojamme tupakalta, alkoholilta ja huumeilta. Päivittäinen lasillinen viiniä tai pullo olutta saattavat olla hyväksi aivoille suun kautta nautittuna. Ongelma on siinä, että kohtuuden säilyttäminen voi olla kohtuuttoman vaikeata. Jos viikon pysytteleekin kohtuudessa ja sen kunnaiksi nauttii perjantaipullollisen väkeviä, tekee todella pahaa aivoilleen. Kaikkinainen kohtuus on hyväksi.
Vanhat aivot – hyviksi todetut
Nuorten aivoilla on hyvä tilanne siinä mielessä, että ne voivat joskus tulla vanhoiksi. Hyvin käytetyt, vanhat aivot ovat monessa asiassa paremmat kuin nuoret.
Parhaimmillaan aivot ikääntyessään ovat kerryttäneet muistipaikkoihinsa hiljaista tietoa, kasanneet pitkäaikaista muistipääomaa, niistä löytyy kiteytynyttä älyllisyyttä ja sitä kautta ikääntyneen ihmisen verbaalisetkin kyvyt ovat kehittyneet, samoin looginen ajattelu ja monimutkaisten kokonaisuuksien hahmottaminen. Tämä kaikki muun muassa siksi, että kokemuksen kautta aivot pystyvät ratkomaan myös uusia ongelmia, yhdistelemään erilaisia tietoja uusiksi kokonaisuuksiksi.
– Stressi on normaali fysiologinen ilmiö. Stressitöntä elämää ei ole. Mutta liika stressi on pahasta. Se vaikuttaa aivoihimme ja aivojen kautta muuhun elimistöömme, josta se palautuu erilaisina haittavaikutuksina takaisin aivoihimme, Juntunen kertoi.
Professori Juntusen reseptin mukaan, se mikä tekee hyvää aivoille, myös pitää stressin hallinnassa, kuten riittävä lepo ja mieluisat harrastukset. Ja silloin, kuten Juntunen korosti ja alleviivasi:
– Elämä on hallinnassa, kun aivot ovat kunnossa.
JORMA HYVÖNEN
