Freelancereiden tulot junnaavat paikallaan 2.9.2007

Freelancereiden työmarkkinatutkimuksen tulokset kertovat laskutuksen ja ansioiden polkevan paikallaan jo neljättä vuotta.

Yksi selvittävä tekijä on keskimääräisen viikkotyöajan lasku. Kuitenkin tyytyväisyys työhön on edelleen kasvussa. Samoin tyytyväisyys liiton toimiin free-edunvalvonnassa.

Tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkistettiin liiton freeseminaarissa Siuntiossa viikko sitten. Tutkimuslomake lähettettiin keväällä liiton jokaiselle freelance-jäsenelle sekä lehdistössä että sähköisessä mediassa, siis noin 1 800:lle. Tutkimukseen vastasi vain 244 freelanceria. Eri kysymysten vastaajajoukkojen perusteella voi kuitenkin sanoa, että tutkimus on edelleen edustava. Tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran pääasiassa verkkokyselynä. Uusina kysyttiin freelancereiden alityöllisyydestä ja tasa-arvosta journalistisessa työssä. Tutkimuksen osana toteutettiin myös työterveyslaitoksen kysely työkyvystä.

Ansiot polkevat paikallaan ja tuloerot kasvavat

Tutkimuksen mukaan freelancereiden keskimääräinen laskutus oli viime vuonna 34 200 euroa ja verotettava tulo 23 500 euroa. Laskutus oli laskenut edellisestä tutkimuksesta, jossa kysyttiin vuoden 2004 ansioita, 300 eurolla vuodessa. Verotettavat ansiot taas olivat nousseet saman määrän.

Freelancereiden tuloerot ovat kasvussa. Vastaava trendi on havaittavissa suomalaisilla työmarkkinoilla yleensäkin. Vähiten ansaitsevan kymmenenneksen laskutus oli tippunut 15 200 eurosta 12 000 euroon kahden vuoden aikana. Sama kehitys oli verotettavissa tuloissa; 10 000 eurosta pudotus 7 800 euroon. Eniten ansaitseva kymmenes taas laskutti 62 700 euroa vuodessa (55 900 € v. 04) ja sai verotettavaa tuloa 42 000 euroa (v. 38 600 € v. 04).

Naiset ovat ohittaneet miehet ansioissa

Freenaisten keskimääräinen verotettava tulo oli viime vuonna 23 600 euroa. Miehillä ansiot jäivät tästä jälkeen 100 euroa. Naisen euro oli siten freemiehellä 99,6 senttiä. Edellisessä vuoden 2004 tutkimuksessa punnukset olivat selvästi toisin päin: miehen euro oli naisen 93 senttiä. Tuolloin etsittiin voimakkaasti syitä ansioiden eroon, vaikkei freelancereiden kesken ole esimies-alaisasetelmaa eikä viikonloppu- ja iltatöistä usein saa korkeampaa korvausta, joita työsuhteisella puolella on pidetty merkittävinä tekijöinä sukupuolten palkkaeroihin. Vanhemmat sukupolvet kun ovat miesenemmistöisiä ja siten esimiesporraskin on miehisempää. Lisäksi miehet ovat perinteisesti tehneet enempi ilta- ja viikonlopputyötä, joista työehtosopimuksissa on sovittu lisäkorvauksia.

Journalistisen työn osuus freen verotettavista tuloista oli keskimäärin 73 %. Naisilla prosenttiosuus oli 72 ja miehillä 76.

Jäsenmaksu säilynee ennallaan

Työmarkkinatutkimus määrittää myös lehdistön itsemaksavien freelancereiden euromääräisen jäsenmaksun. Laskupohjana ovat lehdistön freelancereiden ansiot, jotka keskimäärin olivat 22 700 euroa v. 2006. Tämä jaetaan luvulla 12. Näin saatu kuukausiansio 1891,66 euroa kerrotaan liiton jäsenmaksuprosentilla, josta on vähennetty työttömyyskassan maksuosuus (1,3 - 0,17), 1,13 %. Laskutoimituksessa jäsenmaksun määräksi tulee 21 euroa kuukaudessa. Muuttuvana tekijänä on työttömyyskassan osuus, joka tuskin ainakaan laskee. Näin ollen voi vahvasti ennustaa jäsenmaksun pysymistä ennallaan. Liittovaltuusto vahvistaa freelancereiden jäsenmaksun ensi vuodeksi kokouksessaan marraskuussa.

Täys- ja ylityöllisten osuus on kasvussa

Vaikka yhä useampi free ilmoitti olevansa täys- tai ylityöllinen, alityöllisten määrä on noin kolmannes freelancereista. Ansioiden polkemista paikallaan selittää ainakin osaltaan se, että keskimääräinen viikkotyöaika on ollut laskussa. Vielä vuonna 2002 viikkotyöaika oli keskimäärin 40 tuntia, kaksi vuotta sitten 36 tuntia ja viime vuonna enää 34 tuntia.

Kokonaisten työviikkojen määrä on säilynyt ennallaan 40 viikossa. Samoin lomat, joita freet pitävät keskimäärin 4,2 viikkoa.

Korkealla ollut työtyytyväisyys on edelleen noussut. 78 % vastaajista antoi henkiselle hyvinvoinnille hyvän tai erittäin hyvän arvion (74 % v. 04), ja vastaavasti aineelliseen hyvinvointiin 69 %. Työn jatkuvuuteen antoi positiivisen arvion 69 % (57 % v. 04).

Alityöllisyys näkyy luonnollisesti tyytymättömyytenä aineelliseen hyvinvointiin.

Ryhminä nousevat esiin; ikää 55+, toimii ennakkoperintärekisterissä ilman yritysmuotoa, työskentelee ulkomailla tai on ollut freenä yli 20 vuotta. Edunvalvontatoimia kohdistetaan siten, että alityöllisyyttä saataisiin vähennettyä. Liiton free- ja pätkätyövaliokunnassa alityöllisyys on yksi keskeinen teema. Valiokunta pohtii parhaillaan konkreettisia keinoja alityöllisyyden lieventämiseksi. Keskeisiä ovat vaikuttaminen alan koulutukseen ja alalle tulevien määrään sekä ylitöiden tekemiseen.

Liitto jäsenten asialla

Freelancerit antavat liitolle entistä positiivisemman arvion free-edunvalvonnan onnistumisessa. Plussaa liitolle antoi 53 % vastaajista (40 % v. 05) ja miinusta 21 % (34 % v. 05). Arvatenkin yksi keskeinen tekijä tähän on lehdistön freelancereiden oma yhdistys SFJ, joka aloitti toimintansa pari vuotta sitten.

Tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa vahvistettavia osaamistekijöitä, jotta voisi parantaa tai ylläpitää työllisyyttä asiallisin työehdoin. Esiin nousivat kontaktien solmiminen ja ylläpitäminen ostajiin, ideioiden markkinointi, teknisten välineiden hallinta ja ostajien tarpeiden ymmärtäminen.

Liiolle viesti on selvä; ostajien ja freelancereiden kohtaamista ja yhteisiä koulutuksia tarvitaan lisää. Keskustelua on jo käyty Aikakauslehtien liiton kanssa erityisesti asiakaslehtien osalta. Koulutusteemassa AL onkin luonteva yhteistyökumppani, sillä lehdistön freelancereiden tärkeimpiä toimeksiantajia ovat tutkimuksen mukaan viestintätoimistot ja asiakaslehdet sekä isot aikakauslehtitalot.

Lopuksi muutamia hajatuloksia. Työsyrjintää oli kohdannut tai havainnut lähes puolet freelancereista. Useimmiten kyse oli ollut iän perusteella tapahtuneesta syrjinnästä; joko siitä, että on liian vanha (59 % syrjintää kokoneista) tai liian nuori (15 % syrjintää kokeneista). 29 % syrjintää kokeineista mainitsi syrjinnän perusteeksi sukupuolen. Mitä iäkkäämpi vastaaja oli, sitä useammin syrjintää oli kohdannut. Yli 55 vuotiaista jopa joka toinen!

Oma työkyky arvioitiin (asteikolla 1-10) hyvin korkealle; 8,6.een.

Joka kolmannella ei ollut ollut työnteon estäviä sairaspäiviä. Terveyden puolesta freenä ilmoitti voivansa työskennellä kahden vuoden päästä 93 %.

Ensi vuonna liitto tekee työsuhteisten työmarkkinatutkimuksen, jossa pääpaino on selvemmin ansioiden selvittämisessä. Freelancereiden tutkimus on tarkoitus tehdä jälleen keväällä 2009.


Petri Savolainen
työehtoasiamies
SJL
2.9.2007