Viestintätoimistot ja asiakaslehdet lehdistöfreen suurin toimeksiantaja 29.8.2007
Siuntion free-seminaarissa 25-26. elokuuta kerrottiin merkittävä ennakkotieto Journalistiliiton edunvalvonnan kannalta. TNS Gallupin työmarkkinatutkimuksessa lehdistön freelancereiden suurimmaksi toimeksiantajaksi ovat nousseet 43 prosentilla viestintätoimistot ja asiakaslehdet.
Viestintätoimistojen ja asiakaslehtien jälkeen jäävät suuret mediatalot. Toisena on Sanoma Magazines 38 prosentilla ja kolmantena Sanoma Oy 29 prosentilla. Seuraaviksi tulevat Yhtyneet Kuvalehdet ja A-lehdet. Ay-lehdet ja ministeriöiden julkaisut ovat kuudennella sijalla 19 prosentilla ennen Aamulehteä, Formaa, Ilta-Sanomia ja Bonnieria.
Markkinointiviestintää vai yritysjournalismia?
Freeseminaarin suunnitteluryhmä oli ennakoinut tämän ajankohtaisen aiheen otsikolla Markkinat ja/vai moraali? –paneelikeskustelu freejournalismista muuttuvilla markkinoilla. Mukana olivat Suomen suurimman asiakaslehtitalon, Kynämiehen liiketoiminnan johtaja Hannu Lindell, jyväskyläläisen viestintätoimiston, Medita Communication Oy:n toimitusjohtaja Tiinu Wuolio ja Freet-lehden päätoimittaja Kalervo Peltonen.
Aluksi selvitettiin Kynämiehen asiakaslehdistä lanseeraamaa käsitettä yritysjournalismi runsaalle yleisölle. ”Yritysjournalismi on markkinoinnin keino, jonka tavoite on kasvattaa yrityksen liiketoimintaa ja vaikuttaa ihmisten mielikuviin tuottamalla heille tietoa, jonka he kokevat arvokkaaksi.”
Wikipedian mukaan esimerkkejä yritysjournalismista ovat mm. asiakas-, jäsen- ja henkilöstölehdet, verkkopalvelut sekä yritysten blogit. Hyvään journalistiseen tapaa kuuluu viestin lähettäjän ja hänen tarkoitusperiensä selkeä esiintuonti sekä viestin vastaanottajan mahdollisuus kieltäytyä vastaanottamasta viestiä.
- Yritysjournalismi ei ole markkinoinnin ja mainonnan kieltä, vaan se kestää vertailun minkä tahansa journalismin kanssa. Lukijaa pitää kunnioittaa, Hannu Lindell tähdensi. Hän kuitenkin myönsi, että taso on kirjava ja haitari leveä, sillä Suomessa on kaikkiaan noin 5000 asiakaslehteä. Lindellin mukaan suuntaus on kohti aikakauslehtimäisempiä juttuja, jolloin yleisöltä tuli kommentti: ”Pirkkaa lukuun ottamatta”.
Vanhempi suunnittelija Tiinu Wuolio kertoi, ettei Medita tee journalismia, vaan yhteisö- ja sidosryhmäviestintää. Viestintätoimisto ei halua toimia kahdessa roolissa. Sisältöä mediataloille ei tehdä. Meditan erityisosaamista ovat strateginen sidosryhmäviestintä, kuten hanke- ja verkostoviestintä sekä mediasuhteet. Viestintätoimisto tuottaa julkaisuja, tausta- ja uutisaineistoa sekä tiedotteita. Yrityksellä on Viestintätoimistojen Liiton standardit täyttävä laatujärjestelmä.
Kipukohtia freen näkökulmasta
Kalervo Peltonen pohti käytännönläheisesti ja monipuolisesti freejournalismin moraalisia ja ammatillisia paineita asiakaslehtien tuotannossa.
- Moraalisia ongelmia tuottaa, kun toimeksiantaja haluaa jutusta kaupallisemman ja free pakotetaan kirjoittamaan suorastaan muunneltua totuutta. Jutussa voidaan jopa haluta toisteltavan yritysten mainonnan teemoja ja käyttämään valmiita sloganeita. Kun tekijältä kielletään oma ajattelu ja käsiala, niin voi syntyä mielikuva huoraamisesta, Peltonen tykitti
Palkkion suuruus riippuu yhteistyön säännöllisyydestä ja juttujen määrästä. Asiaan vaikuttaa myös kuuluuko free lehden vakiotekijöihin vai toimiiko hätävarana tai erikoisaiheiden keikkamiehenä. Myös lehden tuottaminen eri välineisiin vaikuttaa palkkioon, sillä printin lisäksi voidaan tehdä nettiversio.
Kalervo Peltonen toivoi tekijöiden yhteispalavereja, joissa asiakaslehden linja ja työnjako tarkennetaan. Selvyyttä hän kaipasi myös toimeksiantajien omaan suhtautumiseen asiakaslehteen: onko se käyntikortti vai pakkopulla. Asiakaslehtien kirjohan vaihtelee tuoteluettelosta yleisaikakauslehtiin.
Markku Niiniluoto
