Freelance-journalistit yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnalla 21.8.2007

Freelance-journalistit ovat tyytyväisiä työhönsä, mutta työmarkkina-asemassa ja lainsäädännössä on parantamisen varaa, kirjoittaa tutkija Johanna Österberg Turun Kauppakorkeakoulusta. Freelance-journalisteja tutkittiin juuri valmistuneessa "Palkkatyön ja yrittäjyyden rajapinnalla? Työn ja toimeentulon rakentuminen eri ammateissa 2000-luvun Suomessa"- tutkimuksessa.

Perinteisesti palkkatyötä ja yrittäjyyttä on pidetty eriävinä uravaihtoehtoina ja työllistymisen muotoina. Muutokset työmarkkinoilla ja talouden murros ovat johtaneet yrittäjyyden ja palkkatyön rajojen hämärtymiseen. Palkkatyön ja yrittäjyyden rajapinnalla toimittaessa on yksilön kohdalla kyse työskentelystä oman toimeentulon varmistamiseksi, jolloin yrittäjyyden merkitys vaihtelee. Yrittäjyys näyttäytyy joko mahdollisuutena, joustavana vaihtoehtona tai toiminnan edellytyksenä.

Työministeriön Työpoliittisen tutkimusohjelman puitteissa valmistui juuri Turun Kauppakorkeakoulussa tehty tutkimus: ”Palkkatyön ja yrittäjyyden rajapinnalla? Työn ja toimeentulon rakentuminen eri ammateissa 2000-luvun Suomessa”. Tutkimuksessa keskityttiin ammattiryhmiin jotka toimivat koulutuksensa, toimialan luonteen tai työmarkkinoiden rakenteiden vuoksi yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnalla.

Tutkimuksen kohteeksi valittiin freelance-journalistien, kääntäjien ja tulkkien sekä kuvataiteilijoiden työn ja toimeentulon rakentuminen. Tutkituissa ammattiryhmissä palkkatyö ja yrittäjyys ovat molemmat läsnä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sivutoimista ja toistuvaa yrittäjyyttä.

Tutkimuksen puitteissa freelance-journalisteille, tulkeille ja kääntäjille sekä kuvataiteilijoille kohdistettuihin kyselytutkimuksiin vastasi yhteensä noin 1000 ammatinharjoittajaa, yrittäjää tai freelanceria. Tässä artikkelissa tarkastelemme erityisesti freelance-journalistien toimimista yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnalla.

Houkutteleva tai joustava vaihtoehto

Tutkimukseen osallistuneiden freelance-journalistien koulutustaustan perusteella syntyy kuva vahvaan ammattiosaamiseen perustuvasta yrittäjyydestä.

Freelance-journalistit näkivät yrittäjäksi, ammatinharjoittajaksi tai freelanceriksi ryhtymisen useimmiten houkuttelevana mahdollisuutena. Asia oli esimerkiksi ollut heillä mielessä jo pidempään ja toimintaan ryhdyttiin sopivan tilaisuuden tullen. Usein ryhtymisen koettiin olevan luonnollinen askel urakehitykselle.

Työllisyys- tai työtilanteeseen liittyvät syyt, kuten myös elämäntilanteeseen liittyvät syyt vaikuttivat ryhtymispäätökseen. Freelance-journalistiksi ryhtymisestä muodostui näissä tilanteissa joustava työllistymisen mahdollisuus.

Freelance-journalisteista suurin osa aloitti toimintansa suoraan päätoimisesti. Joka neljäs aloitti toimintansa ensin sivutoimisesti, mutta tutkimushetkellä yli 90 prosenttia vastanneista toimi päätoimisina freelance-journalisteina. Aloittaessaan heillä oli aikaisempaa journalistista kokemusta, joko aikaisemman palkkatyön, opiskelun tai molempien kautta. Joka neljäs heistä oli kokeillut ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai freelancerina toimimista myös aikaisemmin.

Freelance-journalistit ovat tyytyväisiä työhönsä tosin kysynnän ja taloudellisen tilanteen suhteen löytyisi parantamisen varaa. Pääosa freelance-journalisteista koki toimeentulonsa tyydyttäväksi tai hyväksi, mutta vuosittain jonkin verran vaihtelevaksi. Lähes joka neljäs koki toimeentulonsa välttäväksi tai heikoksi. Työ koetaan sisällöllisesti ja henkisesti palkitsevaksi, mutta melkein puolet kokee työn olevan sitovaa. Silti ainoastaan 15 prosenttia vastanneista työskentelisi mieluummin kokonaan palkkatyössä, mikäli se olisi mahdollista.

Koulutuksesta ja palkkatyökokemuksesta arvioidaan olleen hyötyä ammatinharjoittajana, yrittäjänä ja freelancerina toimittaessa.

Koulutuksen hyödyt liittyvät ammattitaitoon ja oman alan osaamiseen. Koulutus toimii ammattiosaamisen pohjana ja sen hyötynä ovat etenkin yleissivistävä vaikutus sekä esimerkiksi tiedon keruun ja analysoinnin oppiminen. Palkkatyökokemus on valmistanut käytännön työntekoon, sen kautta ammattitaito on kehittynyt ja osaaminen karttunut. Freelance-journalistina on hyötyä siitä että tuntee alan, työympäristön, toimintatavat ja rutiinit.

Tutkimukseen osallistuneista freelance-journalisteista suurin osa arvioi toimivansa myös kymmenen vuoden kuluttua päätoimisena ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai freelancerina. Tulevaisuuden osaamistarpeet liittyvät oman ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen, tietotekniikan hallintaan ja yrittäjyysosaamiseen.
Osaamistarpeet kiteytyvät monipuoliseen käytännön osaamiseen, mutta samalla myös oman erikoisalan entistä parempaan hallintaan.

Freelance-journalistit toivovat työmarkkina-asemansa paranevan niin, että se vastaisi palkkatyössä olevien asemaa. Parantamistarpeet ja käytäntöjen selkiyttämistarpeet liittyvät esimerkiksi verotukseen, sosiaaliturvaan, sairaslomakäytäntöihin, eläke- ja työttömyysturvaan, palkkiotasoon sekä asemaan työyhteisössä. Myös selkeää neuvontaa ja apua ongelmatilanteissa kaivattiin.

Rajapinnalla toimiminen joustavaksi

Tutkimuksen perusteella yrittäjyyden merkitys toimeentulon hankinnan keinona freelance-journalistien, tulkkien ja kääntäjien sekä kuvataiteilijoiden kohdalla vaihtelee, sillä osalle yrittäjyys on selkeästi ammattimaista toimintaa ja pääasiallinen toimeentulon lähde ja toisille puolestaan yrittäjyys merkitsee mahdollisuutta lisäansioihin. Yrittäjyys voi olla esimerkiksi sivutoimista tai aika-ajoin toistuvaa. Työtä tehdään usein yksin, pienillä investoinneilla. Toiminta ei välttämättä ole organisoitunut yritysmuotoisesti tai liiketoimintamaisesti, mutta toiminnan sisällöstä löytyy yrittäjämäisiä piirteitä.

Palkkatyön ja yrittäjyyden rajapinnalla toimittaessa yrittäjyys näyttäytyy houkuttelevana mahdollisuutena, joustavana vaihtoehtona tai toimimisen edellytyksenä. Tutkitut ammattiryhmät sijoittuvat yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnalle, mutta lähtökohdat yrittäjyyteen sekä yksilön näkemys omasta yrittäjyydestä vaihtelevat.

Enemmistö toimijoista samaistuu ammattinsa edustajiksi ja yritystoiminnan perustana on vahva koulutuksen kautta hankittu ammattiosaaminen, jonka lisänä monella on alan palkkatyökokemusta. Osa samaistuu myös yrittäjän rooliin, jolloin työn sisältö perustuu ammattiosaamiseen, mutta toiminnan organisointi ja käytännöt ovat yrittäjyyttä.

Palkkatyö ja yrittäjyys on perinteisesti nähty erillisinä toisilleen vastakkaisina vaihtoehtoina, mutta käsitykset työnteon tavoista ovat murroksessa ja yhä useampi työllistyy palkkatyön ja yrittäjyyden rajapinnalla. Kehitys haastaa koulutus-, työmarkkina-, verotus- ja sosiaaliturvajärjestelmää tukemaan joustavammin erilaisten toimeentulomuotojen yhdistelemistä. Tutkimuksen tulosten perusteella palkkatyön ja yrittäjyyden rajapinnan läpäisyn tulisi järjestelmätasolla olla joustavampaa sekä yksilöiden että talouden tehokkuuden näkökulmasta.

Artikkeli perustuu tutkimukseen: Elisa Akola, Jarna Heinonen, Anne Kovalainen, Tommi Pukkinen, Johanna Österberg: Yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnalla? Työn ja toimeentulon rakentuminen eri ammateissa 2000-luvun Suomessa. Työpoliittinen tutkimus 326, Työministeriö: Helsinki 2007. Tutkimus on julkaistu internetissä osoitteessa www.mol.fi/julkaisut.

Johanna Österberg
Turun kauppakorkeakoulu