Freelancereiden käytössä ei suuria muutoksia 27.7.2007
Journalistiliitto kysyi lehdistön touko-kesäkuussa luottamusmiehiltä
freelancereiden käytöstä lehtitaloissa vuonna 2006. Kysely oli sarjassaan
toinen. Ensimmäinen kysely tehtiin viime vuoden keväällä, jolloin tietoa
kerättiin vuodelta 2005.
Kyselyiden taustalla on lehdistön työehtosopimuksen uusi kirjaus, jonka mukaan
pääluottamusmiehelle annetaan kerran vuodessa yleisluonteinen katsaus
freelancereiden käytön pääperiaatteista.
Kyselyn vastausaktiivisuus laski tuntuvasti, sillä tällä kertaa kyselyyn
vastasi vain 22 luottamusmiestä - viimeksi vastaajia oli 52. Tästä syystä
tuloksiin kannattaa suhtautua pienellä varauksella. Kuitenkaan suuria muutoksia
freelancereiden käytössä ei näyttäisi tapahtuneen. Vastaajien joukossa isommat
ryhmät tulivat paikallis- ja kaupunkilehdistä, maakunnallisista sanomalehdistä sekä järjestö- ja ammattilehdistä.
Puolet käytetyistä freelancereista päätoimisia
Säännöllisesti käytettyjen freelancereiden määrä on useimmiten 3-5. Toiseksi
eniten vastattiin 16-30. Freelancereiden käyttö on pysynyt suunnilleen ennallaan. Näin vastasi yli puolet vastaajista. Kahdessa lehdessä freelancereiden käyttö oli kasvanut merkittävästi ja yhdessä vähentynyt samaten.
Neljä lehteä kymmenestä käyttää etupäässä sivutoimisesti freetyötä tekeviä eli
avustajia. Yksittäisiä mainintoja saivat myös eläkeläiset ja opiskelijat.
Reilu neljännes vastaajista ilmoitti käyttävänsä eri freelance-ammattiryhmistä
vain kirjoittavia toimittajia. Kaikki vastaajat käyttävät kirjoittavia
toimittajia. Valokuvaajien, kuvittajien ja taittajien osuus on yleisimmin 25 %
silloin, kun näitä ammattiryhmiä on käytetty.
Freebudjetit ennallaan ja osin salassa
Yli kolmannes vastanneista kertoi, että freebudjetti on enintään 20 000 euroa
vuodessa. Useamman maininnan saivat myös 20 000-50 000 euroa ja 100 000-500 000
euroa. Peräti kuusi vastaajaa (joka neljäs) ilmoitti, ettei ollut saanut tietoa
freebudjetista!
Freetyön osuus työvoimakuluista on yhdeksän luottamusmiehen lehdissä alle 5 %.
Kaikkiaan kuusi vastaajaa sanoi osuuden olevan joko 5-10 & tai 11-20 %.
Suulliset sopimukset jyräävät edelleen
Kirjallisia toimeksiantosopimuksia ei tehdä peräti 45 %:ssa vastanneista lehdistä. Joka neljännessä näitä tehdään vain vakituisten freelancereiden kanssa. Kolmessa näin toimitaan kaikkien freelancereiden kanssa. Sähköpostilla suullisesti sovittu varmennetaan niinikään kolmessa lehdessä.
Ehkä hieman yllättäinkin yli 40 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä
tekijänoikeusehtona ensi- ja kertajulkaisuoikeutta, mahdollisesti täydennettynä verkkokäytöllä. Tämän jälkeen alle 20 %:n osuudella tulevat kaikki oikeudet. Jatkuvalla käyttöoikeudella sovitaan joka kymmenennessä lehdessä.
Free pääsee päättämään tekijänoikeusehdosta entistä useammin
Freelancer ja toimeksiantaja päättävät tekijänoikeusehdosta yhdessä edelleen 60
%:ssa tapauksista. Toimeksiantajan yksin päättäminen on kuitenkin vähentynyt 33
%:sta 18 %:iin! Samaan aikaan freelancer yksin päättämässä tekijänoikeusehdosta
on kasvanut nollasta yhdeksään prosenttiin.
Työehtosopimuksen pykälä toimii edelleen hyvin, sillä tälläkin kertaa vain yksi
luottamusmies ilmoitti, ettei lainkaan saanut pyytämiään tietoja. Kuusi kymmenestä sai yleisluontoista katsausta laajemmat tiedot.
Kyselyn tuloksista informoidaan Viestinnän Keskusliittoa. Vastaavalla kyselyllä
on jatkossakin tarkoitus selvittää luottamusmiesten tiedonsaantioikeutta
freeasioissa.
Petri Savolainen
työehtoasiamies
SJL
27.7.2007
