Freepalkkiot vaihtelevat - hyvälle ostajalle tehdään halvemmallakin 27.4.2007

Kun free tienaa nettona keskimäärin 2000 euroa kuukaudessa, saa vakitoimittaja palkkapussiinsa helpostikin tuhat euroa enemmän.

Freelancerin keskimääräinen kokonaislaskutus vuonna 2004 oli 34.500 euroa ja verotettava tulo 23.200 euroa - 1.930 euroa kuukaudessa, joka vastaa lähihoitajan kuukausipalkkaa lisineen.

Freelancereiden työmarkkinatutkimuksesta paljastuneilla palkkioilla freet ideoivat ja markkinoivat juttujaan ja kuviaan, kirjoittavat tekstiä ja hoitavat kuvausjärjestelyjä – ja käyvät usein vielä palavereissakin. Ilta- ja viikonlopputyöstä ei juuri makseta ekstraa.

Journalistiliiton mukaan vakituisen lehdessä töitä tekevän toimittajan palkka oli vuoden 2006 huhtikuussa keskimäärin 3.077 euroa kuukaudessa. Toisaalta freelancereiden tuloerot ovat kovat, sillä pääkaupunkiseudulla töitä tekevä vapaa toimittaja tai kuvaaja pääsee hyvinkin 40.000 euron vuosilaskutukseen samalla kun iso osa freelancereista tienaa tästä vain murto-osan.

On mahdotonta sanoa, kuinka suuri siivu tuloeroista selittyy puhtaalla osaamisella. Se tiedetään, että sanomalehdet maksavat huonommin kuin aikakaus- tai erikoislehdet. Samalla pääkaupunkiseudun media on hyväksynyt isompia laskuja kuin mitä muualla on tehty.

Luotettavuus nostaa palkkioita

Vakituisen aseman freemarkkinoilla saavuttaneet luotettavat tekijät pystyvät laskuttamaan enemmän kuin alan untuvikot tai aikatauluissa myöhästelevät kollegansa.
Suurin osa freelancereista tuntee tekevänsä enemmän töitä kuin vakitoimittajat. Vastaavasti ostavat toimittajat ovat sitä mieltä, että töitä tehdään yhtä paljon toimituksissa ja vapailla markkinoilla.

Freelancer 2006 - palkkiokyselyn mukaan 1- 2 työpäivän jutusta maksetaan suomalaisessa mediassa huonoimmillaan 150 euroa ja parhaimmillaan 600 euroa. Puolen päivän työn palkkiohaitari on 100 – 300 euroon. Paikallislehdissä ja useissa maakuntalehdissä palkkiotaso on usein tätäkin vaatimattomampi.

Ostajapuolen palkkiokyselyn mukaan matalia palkkioita ei makseta ilkeydestä, vaan moni free-työn ostaja maksaisi enemmän, jos lehtien free-budjetit sen suinkin sallisivat.

Palkkiot ovat kaikkiaan nousseet hyvin nihkeästi viime vuosina, jonka takia monen freelancerin reaaliansiotaso on itse asiassa laskenut.

Digi-ajan ilmiöihin kuuluu myös free-työn sähköistyminen. Kerran julkaistuja juttuja ja kuvia viedään surutta internetiin, mutta niistä ei haluta maksaa.

Kaksi mielipidettä palkkioista

Talous- ja it-alan freelancer Maija-Liisa Ihanus on tehnyt freelancer-toimittajan töitä vuodesta 1998.
– Toiset maksavat paremmin, toiset huonommin. Hankalimpia ovat ei-ammattimaisin voimin tehtävät asiakaslehdet, joissa toimitussihteerin työtkin lykätään mieluusti freetoimittajalle, mutta sitä ei haluttaisi ottaa palkkiossa huomioon.

Ihanuksen mukaan vaivannäkö juttujen eteen kannattaa myös taloudellisessa mielessä. – Etua tulee ammattimaisesta toiminnasta – että tekee jutut määräajassa ja briiffin mukaisesti, mieluusti vähän nopeammin ja vähän enemmän kuin briiffissä on vaadittu

Hang Up – skeittilehden päätoimittaja sekä nuoriso- ja populaarikulttuurista kirjoittava Valtteri Väkevä ryhtyi päätoimiseksi freeksi viime syksynä. Hän on tällä hetkellä kohtuullisen tyytyväinen palkkiotasoonsa.
– Palkkiohaarukka on erittäin suuri, mutta pienipalkkaisimmissa hommissa on mukana usein muista kompensoivia tekijöitä, joiden takia niitä tulee tehtyä.

Valtteri Väkevä kertoo, että hän on huono neuvottelemaan raha-asioista toimeksiantajien kanssa.
– Otan vastaan, mitä maksetaan, mutta toisaalta olen ollut palkkioihin pääasiallisesti tyytyväinen.
Hän sanoo ottavansa vastaan myös toimeksiantoja, joista ei makseta kunnolla.
– Näissä tapauksissa merkitsee pitkä avustaja- ja ystävyyssuhde. Samalla itsensä toteuttamisen mahdollisuus paina vaakakupissa enemmän kuin työstä saatava rahamäärä.

Tiina Ruulio


Juttu on julkaistu aiemmin Freet-lehdessä 1/2007.