Citius, altius, fortius 25.4.2007
Olympia-liikkeen motto on suomennettu "nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin".
Vaativat lukijat esittävät saman vaatimuslistan nyt journalisteille.
Talouslehtien näkökulmasta tämä aika on kummallista. Taloussanomat, Talentum ja Kauppalehti ovat kaikki käyneet viime kuukausina synkkää yt-painia. Bisnes.fi haudattiin vaatimattomin menoin. Monen journalistin mieli on mustunut, vaikkei kenkää olisi tullutkaan.
Meille on tuputettu ajatusta taloustiedon välttämättömyydestä yhteiskunnassa, jossa taloudelliset vaikuttajat, globaalit yritykset ja pörssin liikkeet tahdittavat elämäämme. Toisaalta meitä on koko kevättalvi patistettu käyttämään päätösvaltaamme politiikassa. Onneksi väistämätön maapalloistuminen pitää valitsemamme siltarumpujen suhmuroitsijat loitolla isojen taloudellisten asioiden päätöksenteosta.
Päivittäisten talousuutisoinnin muka-tärkeyden ovat huomanneet tv-kanavatkin. Maikkarilla ja Nelosella on huomisia lehtiä puffaavat talousuutisensa illan suussa. Ylekin on iskenyt talousuutisiin kiinni erikoisohjelmillaan ja Kuuden taloudella Kakkosella. Nämä kun on katsonut, aamuiset talouspäivälehdet ja Hesarin taloussivut tuntuvat edellisillan tv-ohjelmien kertaukselta. Painettujen lehtien kuvissa näkyvät sähköisten medioiden mikrofonit, joten kaikki tekevät uutisensa samojen tiedotustilaisuuksien annista.
Uutistoimitukset näyttävät keskittyvän Suomessa. Väli-Suomen sanomalehdet ja Turun Sanomat ovat yhdistäneet voimansa ja Alma Median lehdille syntyy uusi yhteinen Helsingin-toimitus. Toivottavasti uutisten tuoreus ja laatu paranevat nykyisestä. Uusia ediointikeskuksia emme tarvitse.
Aamupäivällä jaettava Kauppalehti kertoo edellisen päivän pörssikurssit, jotka nähtiin jo illalla Kauppalehden Talousuutisissa. Jos kävisin pörssikauppaa ammattimaisesti, en tekisi näin vanhalla tiedolla mitään. Eivät oikeat pörssihait kursseja talouspäivälehdistä seuraakaan, vaan tämän päivän online-medioista. En tiedä, kenelle ne painetussa lehdessä paljon tilaa syövät pörssilistat oikein tehdään. Ammattilaisia ne eivät palvele ja amatöörejä ne eivät kiinnosta.
Suomalaiset ovat talouslehtien osalta ylipalveltuja. Kaikkien arvonsa tuntevien henkilöyhdistysten ja -liittojen jäsenmaksuun sisältyy jokin lehti tai jopa useampia. Esimerkiksi Talentumin lehdistä Talouselämän 78 000 kappaleen levikistä vain 23 000 on tilauksia, jotka eivät ole sidoksissa mihinkään jäsenyyteen. Markkinointi & Mainonnan 10 200 kappaleesta noin 4 000 on joukkotilauksia. Tekniikka & Talouden 95 000 kappaleen levikistä 90 000 menee jäsenmaksuetuutena insinööreille.
Suomen Markkinointiliiton MARKin jäsenenä saan kerran viikossa ilmestyvän M & M:n lisäksi myös Taloussanomia keskiviikkoisin.
On melko mahdotonta etsiä yhtään talousuutisoinnista aidosti kiinnostunutta suomalaista, joka ei saisi jäsenetuna ainakin yhtä näistä lehdistä. Itselleni mainituista tulee kolme tilaamatta, "itsestään". Markkinoilta revittyyn tilauslevikkiin perustuvan Kauppalehdenkin kivijalka on osoittautunut lopulta murenevaksi. Lukija- ja samalla ilmoitusmäärät ovat alentuneet ja 18 kokeneimman pään toimittajaa sai lähteä. Ehkäpä lehden tulisi tehdä jotakin sille, että monesti torstai-iltana kuulemani ja näkemäni talousalan uutiset löytyvät seuraavan maanantain Kauppalehdestä näyttävästi otsikoituina. Näyttävästi uutisoidut, lehden omaa uutishankintaa edustavat tutkimukset ovat usein tuloksiltaan täysin ennalta arvattavia tai koko tutkimuksen aihe on epärelevantti.
Talouslehtien päälliköt ja uutisvastuulliset ovat mielestäni juuttuneet vanhoihin uutiskriteereihin. Suuret uutiset ovat suuria ja komeita - ja painettuina vanhoja. Tässä tulee siis se nopeuden vaatimus, citius. Rutiinin tuoksuinen ulkoa ostettujen uutisten editointi osoittaa matalaa kunnianhimoa ja ammattiylpeyttä. Altius, pitäisi hypätä korkeammalle.
Kaukoputkella ei näe hyvin lähelle. Pienyrittäjät ovat ymmärtääkseni tiedonhaluisin ja eniten tietoa tarvitseva lukijaryhmä. Heille eivät talousuutisoijat paljon tarjoa. Suuryhtiöiden taseanalyysit ovat heille etäistä helinää. Fortius merkitsee voimakkuuden lisäämistä. Sitä tarvittaisiin erityisesti tunnetasolla ja näkökulman valinnassa. Nämä lukijoiden kolme tiukkaa vaatimusta avaavat luovalle freelancereille uusia, huikeita mahdollisuuksia.
Kalervo Peltonen
Juttu on aiemmin julkaistu Freet-lehdessä 1/2007.