Viestintätoimistot yhä useammin freelancereiden toimeksiantajina 25.4.2007

Lehtiyhtiöiden kanssa toimimaan tottuneille freelancereille viestintätoimistot ovat suhteellisen uusia yhteistyökumppaneita.
- Vakiintunut free-suhde helpottaa briiffausta. Ja sehän on aina työn kriittisin vaihe, kertoo Omnipressin toimitusjohtaja Jukka Reinikainen.

Yhä useampi asiakaslehti ulkoistetaan lehtitalojen ja viestintätoimistojen teetettäväksi. Kokemukset vaihtelevat laidasta laitaan. Puolin ja toisin. Asiakaslehtiin erikoistuneen viestintätoimiston näkökulmaa valottaa Omnipress Oy:n toimitusjohtaja Jukka Reinikainen:
- Tuotantomme perustuu pitkälti free-työhön ja varsin vakiintuneisiin suhteisiin.

Viiden henkilön Omnipress on siitä mielenkiintoinen asiakaslehtiyritys, että samoissa tiloissa toimii myös seitsemän freen työyhteisö. Hieman modernin osuuskunnan tavoin tämä viestintätoimisto työllistää vuokralaisinaan olevia freelancereita, joilla on myös omia asiakkaita.
- Ostamme palveluja tiloissamme toimivilta freelance-toimittajilta, graafisen suunnittelun yritykseltä ja valokuvaajalta, jotka toimivat verokortin, toiminimen tai osakeyhtiön puitteissa.

Omnipress toimii yritysmäisesti valvomalla laatua, tähdentää toimitusjohtaja Jukka Reinikainen, jolla on asiakaslehtien lisäksi kokemusta ”oikeistakin” lehdistä toimituspäällikkönä Kauppalehdessä.

Omnipress tekee asiakaslehtiä ja viestintäprojekteja Paikallisosuuspankeille ja Kiviteollisuudelle. Painoksiltaan suurimmat lehdet ovat kuitenkin muita kuin asiakaslehtiä: vammaisalan aikakauslehti IT Invalidityö ja Meidän Suomi, jonka toimitustyön Valitut Palat on ulkoistanut Omnipressille.

Yleislehti Meidän Suomen yhteen numeroon kirjoittaa noin 15 toimittajaa. Aikamoista toimitusorganisaatiota kustantajalta edellyttäisi saada toistasataasivuinen A4-kokoinen valtakunnallinen aikakauslehti aikaan.
- Käytämme paljon myös Omnipress-yhteisön ulkopuolisia freelancereita, jotka useimmiten ovat urheilun, puutarhan ym. erikoisalojen toimittajia. Kaikista jutuista kolmannes tulee omasta talosta ja kaksi kolmannes ostetaan ulkopuolelta, Reinikainen laskee.

Alihankintaketju on kahden kauppa

Jotkut freet pitävät viestintätoimistoa turhana väliportaana, jonka rattaisiin jää hiekkaa. hänen kannaltaan siis rahaa. Alihankintaketjun kasvaessa juttupalkkiot vain pienenevät.

Yritykset kuitenkin kilpailuttavat viestintätoimistoja ulkoistaessaan asiakaslehtiä. Niinpä ne joutuvat puristamaan katettaan, jotta projekti saataisiin. Julkisen vallan lehtihankkeista kilpailtaessa hinta on Reinikaisen mukaan keskeisessä asemassa. Valistuneimmissa hankkeissa hinnan merkitys on pienempi ja laadullakin on merkitystä.
- Freelancerien palkkiopolitiikassa pidämme Journalistiliiton suosituksia aika hyvänä ohjenuorana ja tiettynä raamina, jonka puitteissa keskustelemme. Viestintätoimistollahan ei ole mitään virallista pakkoa sitoutua freelancerien palkkiosuosituksiin.
- Kyseessä ei ole työehtosopimus, vaan se on kahden kauppa. Kyllä me yleensä olemme päässeet yhteisymmärrykseen palkkioista, Reinikainen toteaa.

Omnipress ostaa freeltä periaatteessa sisällöntuotannon koko paketin tekijänoikeuksineen, mikä noteerataan hintakeskusteluissa. Näin siksi, että viestintätoimisto myy asiakkaalleen palvelun ja oikeudet materiaaliin. Yritykset eivät enää halua lähteä neuvottelemaan erikseen tekstin tai valokuvien panemisesta nettisivuilleen, vuosikertomukseen tai henkilöstölehteen.
- Itse emme hyödynnä kaupallisesti valokuvia perustamalla kuvapankkia, josta myisimme niitä ulos. Sellainen mahdollisuus viestintätoimistolla kuitenkin pitää olla, että samasta sarjasta voimme ottaa eri kuvan toiseen omaan juttuun.

Journalismia vai markkinointiviestintää?

Kaupan alan kuluttajalehdistä K-ryhmän Pirkka ja S-ryhmän Yhteishyvä ovat jo ulkoistettu, mutta Tradekan Me-lehteä ei vielä. Isopainoksiset asiakaslehdet alkavat monen mielestä muistuttaa kuvastoja, jotka ovat puhdasta markkinointiviestintää. Viestintätoimistojen asiakaslehdissä on paljon b-t-b –lehtiä, jotka on suunnattu yritykseltä yritykselle. Niiden tyylilaji on toinen, asiantuntevampi.

Freen edellytetään kirjoittavan yrityksen toiveiden mukaista, kaupallista tekstiä. Raja markkinointiviestinnän ja journalismin välillä on viestintätoimiston mielestä kuin se kuuluisa veteen piirretty viiva. Reinikainen pitää tärkeänä, etteivät asiakaslehtijutut kuitenkaan ole mainosmaisia, vaan hyvin tehtyjä ja journalistisesti rakennettuja. Esimerkiksi pankin markkinoille tuomasta hypoteekkilainasta on kirjoitettava informatiivisella, mutta kiinnostavalla tavalla.
- Jutun briiffaus on free-työn kannalta kipeimpiä kohtia. Siinä on usein toivomisen varaa. Ja niinhän siinä yleensä käy, että sitä saa mitä tilaa, Reinikainen myöntää. Freen puolestaan pitää tietää, mihin ja minkälaiseen lehteen juttu tulee. Siksi Omnipressissä käytetään vakiintuneita free-suhteita. Työyhteisö toimii toimituksen tavoin aamupalavereineen, taittoineen ja tsekkauksineen.
- Hyvän freelance-toimittajan pitäisi tekstin ja otsikon ohella miettiä etukäteen myös kuvitusta ja nähdä silmissään juttu kokonaisuudessaan. Kahdeksan sivuun tulee neljä sivua tekstiä, mutta myös neljä sivua kuvia, vinkkaa Jukka Reinikainen Omnipressistä.

Teksti: Markku Niiniluoto

Juttu on aiemmin julkaistu Freet 1/2007 -lehdessä.