”Tää on ihanaa, tää on ihan kamalaa!” TOIMITTAJA RADIODRAAMAKURSSILLA 31.5.2004

Lähdin matkalle, joka kesti yhdeksän iltaa, 36 tuntia ja hamstrasi kolmeksi viikoksi kaiken huomioni. Näiden viikkojen päätyttyä en ollut entiseni. Osallistuin Freelancer-osaston apurahan turvin Adultan Radio- ja televisio-opiston Radiodraama-kurssille.

Halusin oppia. Halusin haastaa itseni. Yrittää ja oivaltaa. Maksamalla 800 euroa, olin oikeutettu vapautumaan roolistani toimittajana, ammattikirjoittajana. Kuka tahansa, joka maksoi opetuksesta, oli oikeutettu osallistumaan tälle kurssille. Kyse oli nimen omaa informatiivisesta kurssista. Meistä ei oltukaan takomassa käsikirjoittajia.

Kouluttajina toimivat Kotikatua viime vuodet ohjannut Pekka Ruohoranta ja Yleisradion päädramaturgi Mauri Ahola. Mukana oli kolme free-toimittajaa, yrittäjä, media-assistentti ja Ylen toimittaja.

Olen arvioinut Yleisradion draamatuotantoa sanomalehti Kalevalle parinkymmenen vuoden ajan. Minulla siis on kattava mielikuva siitä, millaista draamaa Yleisradiossa tuotetaan. Työvälineeni olen saanut Helsingin yliopiston kirjallisuuden tutkimuksen ja teatteritieteen opinnoista, ja juuri siksi huomasin olevani kurssilla tosi jumissa. Kuunnelman tulkinta, analyysi ja kokonaisuuden sijoittaminen aikaansa kuuluu kriitikolle.

Nyt painittiin rakenteiden parissa. Aloin tajuta Aristotelen ajatusmaailmaa. Hän loi 2000 vuotta kantaneen draaman rakenteen tulkinnan ja teorian käsikirjan, mutta ei ainuttakaan draamaa. Hän tajusi draaman paremmin kuin kukaan häntä ennen, muttei kyennyt luomaan sitä. Kuunnelma, lempilapseni, kuinka vaikeaksi sinä osoittauduitkaan!

Pekka Ruohorannan ote oli symppaava ja kokeilemaan kannustava. Hänen luotsattavakseen oli laitettu kaksi viikkoa kolmesta. Havainto, aihe, toiminta, dialogi. Siinä teorian ja harjoitusten aiheet lyhykäisyydessään. Toimittaja ja kriitikko voivat kirjoittaa esittelyssään, että kuunnelman päähenkilö oli varsin susimainen mies, mutta draamantekijä ei.

Käsikirjoittajan on kirjoitettava tekoja, eleitä ja sanoja, joiden takia katsoja/kuulija alkaa pitää miestä susimaisena. Hänen on ensin tehtävä havainto susimaisesta. Kirjoittaminen vieraalla aihealueella on itsensä haastamista. Se on tolkuttoman ihanaa ja tolkuttoman turhauttavaa!

Mutta tajuttuaan, miten kohtaus tehdään, havainnosta tulee kokonaan uusi tapa nähdä. Ja se on enemmän arvoista kuin 800 euroa. Pekka Ruohorannan rimakauhu opetussisällön suhteen liittyi juuri kurssin hintaan. Ja kalliina sitä pitivät kaikki.

Ylen päädramaturgin Mauri Aholan kolmen illan kokonaisuus käsitti kansainvälisen, aikaa kestävän draaman syvärakenteet. Miehen suvereniteetti oli huikea. Hän käsitteli yksin omaa huipputeoksia. Tarkasti, osaavasti ja ammattitaidolla. Hänen viehättävin ominaispiirteensä opettajana oli ankaruus. Sellaista kohtaa enää harvoin. Hyvä kun on parhaan ok-kaveri yhä useammin.

RAILI MYKKÄNEN