Marjaana Toiminen: "Kaikki taistelevat hyvistä freelancereista" 30.10.2006

Bonnier tuo lähivuosina Suomen markkinoille uusia aikakauslehtiä, joiden menestys rakentuu pitkälle freelancereiden varaan.

Bonnierin Publications Oy on liikevaihdoltaan Suomen viidenneksi suurin aikakauslehtitalo, mutta käytännössä tähän asti sen toiminta on ollut Tanskan tukitoimintaa palvelukonttorina. Esimerkiksi Tieteen Kuvalehdellä on yli 400 000 lukijaa, mutta omaa toimitusta sillä ei Suomessa ole. Nyt talo on tulossa markkinoille kustantajana.

Uudet lehdet on pidetty uteluista huolimatta salassa, mutta kesällä palkattu ideointityöryhmä on konseptoinut ja tuottanut uusia lehtiä, joista Bonnier kertoo lisää lähiaikoina.

Ei isoja toimituksia

Bonnierin lehtiin perustetaan editoivat ydintoimitukset, ja suurin osa jutuista sekä kuvista ostetaan freelancereilta.

Toimitusjohtaja Marjaana Toiminen kertoo Bonnierin etsivän hyviä freelancereita, ihmeidentekijöitä. "Kaikki kustannustalot etsivät hyviä freelancereita. Ostajat tarkkailevat kilpailijoiden lehtiä ja kyselevät kollegoilta uusia kuvaajia ja kirjoittajia", hän sanoo.

Kustannustalojen sisällä toivotaan läheisiä, kiinteitä suhteita freelancereihin ja koetaan, ettei hyviä juttuja ja ideoita ole koskaan tarpeeksi.

Asenne ratkaisee

Millainen on siis hyvä freelancer, mitä lehdet etsivät? Ensinnäkin freen täytyy tuntea hyvin lehden konsepti ja kohderyhmä. Hyvä toimittaja tekee ideastaan konseptikuvauksen ennen jutun kirjoittamista. Hän erottaa toisistaan idean ja näkökulman ja pitää toimituksen mukana kirjoittamisprosessissa. Kun mikään ei kuitenkaan mene niin kuin alunperin kuvitellaan, free informoi toimitusta siitä, miten sovittu juttu muuttuu matkan varrella.

Toiminen uskoo, että tarkempi konseptointi on vasta rantautumassa Suomeen. Myös editoinnin taso on kovassa nousussa. Monesta lehdestä puuttuu yhä tyylikirja tai manuaali, kuvaus lehden konseptista. Freelancer ei tällä hetkellä saa sitä joka paikassa edes nähtäväkseen, jos sellainen on olemassa. Brändikäsikirjan pelätään valuvan ulkopuolisten silmiin. "Turha pelko", sanoo Toiminen. Lehden konsepti on kuitenkin lehdestä luettavissa.

Hyvä free suhtautuu editointiin avoimesti. Kirjoittaminen on prosessi, jossa editori ja toimittaja avoimesti keskustelevat siitä, miten juttu etenee.

Hyvä toimittaja tekee työnsä ajoissa ja suhtautuu kirjoittamiseen kunnianhimoisesti. Uran pituus tai ikä ei ratkaise. Tärkeää on, että kirjoittaja näkee olevansa alati oppimassa uutta, ei uransa huipulla ja kaiken jo osaava.

Ideaalimaailmassa toimituksessa on aikaa prosessoida juttua pitkin matkaa, ja editointi tehdään mielellään kasvokkain. Samalla sovitaan siitä, millainen ensimmäinen versio editorille laitetaan, missä aikataulussa juttu valmistuu, milloin se tarkastutetaan haastateltavilla ja milloin free saa lopulliset vedokset nähtäväkseen.

"Kirjoittaminen on prosessi, jossa hyvä editori on toimittajan apuna. Ennakkosuunnittelu ja konseptointi vähentää ongelmia prosessin loppupäästä", uskoo Toiminen. Viisi vuotta Imagen päätoimittajana ja pesti Annassa opetti, miten asiat voisi tehdä paremmin. Esimerkiksi Imagessa noin 75 prosenttia Toimisen työajasta meni freen briiffaukseen ja juttujen editointiin. Upeinta Toimisen mielestä oli se yhteys, jossa hyvät ideat syntyvät, ja kirjoittaja kehittyy yhä parempien juttujen tekijäksi yhteistyössä editorin kanssa. Tuloksena on helmiä, joista hyötyvät sekä lehti, free että lukija.

Hyvälle freelle lisää aikaa ja koulutusta

"Bonnierilla on kiinnostavat lehtikonseptit ja tietysti maan parhaat editorit", Toiminen lupaa hymyillen. Ennen kaikkea talo haluaa vakituiset free-suhteet isolle joukolle, satunnaiset toimeksiannot halutaan minimiin. Halutaan tuntea kirjoittajien sekä kuvaajien taidot ja ominaisuudet, joiden pohjalta syntyvät sitten itsenäiset vastuualueet.

Vakituisille freelancereille luvataan aikaa, valmennusta sekä mahdollisuutta osallistua lehtikonseptin kehittämiseen. Talo lupaa myös maksaa kehittämispäiviltä palkkiot.

Aika on tietysti ongelma, varsinkin viikkolehdissä. Sitä pitäisi olla enemmän ennen juttua, kirjoitusprosessin aikana ja myös lehden ilmestymisen jälkeen. Toiminen ideoikin säännöllisiä palautesessioita, joissa päätoimittajat ja free käyvät yhteistyötä läpi ja palautetta asioiden sujumisesta annetaan puolin ja toisin.
Lisäksi toimituksiin kaavaillaan konseptipäiviä kahdesti vuodessa, jotta freekin pysyy kärryillä siitä, mitä lukijatutkimukset kertovat ja mihin suuntaan lehteä ollaan kehittämässä. Free voisi osallistua palkkiota vastaan toimituspalavereihin, jos se koetaan mielekkääksi. Myös talon oma valmennusohjelma olisi freen käytettävissä. Teemoina voisivat olla esimerkiksi featurekirjoittaminen, huumori, kielenhuolto, visuaalisuus, editointi tai ideointi.

Miten hyvä free kehittää itsestään entistä paremman?

"Asenne ratkaisee", Toiminen sanoo. On oltava valmis menemään omalle epämukavuusalueelle, kyseenalaistettava omat ennakkoluulonsa, sillä asenne näkyy tekstissä.

Myös ideointirutiinit ovat ratkaisevia ja niitä kannattaa kehittää. Runsaus ratkaisee: kehitä mielummin kymmenen hyvää ideaa kuin yhtä täydellisyyttä hipovaa.

Ideat löytyvät mitä kummallisemmista paikoista. Oman elämänpiirin laajentaminen ja lavea ote elämän eri ilmiöihin poikii uutta. Toimisen mielestä lehdissä kannattaisi konseptoinnin yhteydessä listata ne jutut ja ideat, joita todella halutaan ja joista ollaan myös valmiita maksamaan hyvin.

Tekijänoikeussopimukset vielä arvoitus

Kuinka monta uutta lehteä Suomen aikakauslehtimarkkinoille vielä mahtuu, kun luemme jo nyt eniten lehtiä maailmassa? Tähän kysymykseen Toiminen on saanut vastata ahkerasti viime kuukausina. Hän uumoilee yleisaikakauslehtien suosion laskevan, mutta on luottavainen, että uusille erikoislehdille löytyy tilaa markkinoilta. Pelkästään tämän vuoden aikana, elokuun loppuun mennessä, Suomessa alkoi ilmestyä 25 uutta aikakauslehteä.

"Kolmessa vuodessa meiltä on tulossa useita lanseerauksia, todennäköisesti useampia uusia lehtiä kuin kolme", Toiminen kertoo.

Kansainvälisesti Bonnier-konserni on voimakkaasti kasvava 150 media- ja kustannustalon yritys, joka toimii noin 20 maassa. Aikakauslehtialalla lehti työllistää noin 1500 ihmistä. Suomessa se haluaa olla kehittämistyöhön ja konseptien ideointiin panostava talo. Motto voisi olla "lehtiä, joilla on asenne kustannustalosta, jolla on sielu", Toiminen sanoo.

Siitäkään ei ole vielä tietoa, tuodaanko Suomeen Ruotsissa tai Tanskassa ilmestyviä valmiita konsepteja, vai alkaako talo julkaista lisenssillä kansainvälisesti tunnettuja lehtiä, joissa osa aineistosta tulee ulkomailta, osa tuotetaan Suomessa.

Toiminen kertoo, että myös täysin uusien lehtikonseptien luominen on mahdollista ja kannustaa ottamaan yhteyttä, jos mielessä pyörii kehittämisen arvoisia ideoita. Lisäksi Bonnierille on tarjottu useita suomalaisia lehtiä, jotka voisi lanseerata uusiksi.

Bonnier on muissa pohjoismaissa todella merkittävä freelancereiden työllistäjä.
Onko talolla jo meidän markkinoillemme räätälöitynä avustajasopimus, jolla freeltä viedään kaikki tekijänoikeudet maan päällä, linnunradalla ja muissa mahdollisissa universumeissa? Toiminen kertoo, ettei lehtien päätoimittajia ole vielä valittu eikä avustajasopimuksista puhuttu. Itse hän kiistää olevansa kaikkien oikeuksien perään.

Juttu perustuu SFJ:n tilaisuuteen Helsingin Kansainvälisellä Pressiklubilla 24. lokakuuta.


Anna Kähkönen