Yhdistysselvitykset 26.4.2004

Ohessa Heikki Jokisen ja Petri Savolaisen selvytykset osaston muuttumisesta liiton jäsenyhdistykseksi.

FREELANCEREIDEN JÄRJESTÄYTYMISESTÄ
SUOMEN JOURNALISTILIITOSSA

Heikki Jokinen

Freelancer-osaston hallitus pyysi minua valmistelemaan muistion keskusteluun freelancereiden järjestäytymisestä omaksi
yhdistyksekseen SJL:ssa. Olen koonnut alle eräitä näkökohtia aiheesta; selonteko ei ole tyhjentävä mutta tarjonnee lisää
aineksia keskusteluun.

Peruskysymyksiä

Oleellisinta on miettiä miten tehokkaimmin taataan freelancereiden edunvalvonta, joka on koko toiminnan lähtökohta ja legitimiteetin luoja. On kyettävä löytämään sellainen toiminnan tapa ja muoto, joka vapauttaa mahdollisimman suuret resurssit edunvalvontaan.

Asiaa ei tule miettiä tämän hetken järjestötaktisena kuviona, vaan pitkän ajan poliittisena ja strategisena linjanvetona.
Peruskysymykset ovat: Mikä malli ajaisi parhaiten freelancereiden etuja niin Journalistiliitossa kuin sen ulkopuolellakin, siellä missä varsinainen toimintakenttämme on? Mitä me voisimme tehdä
nykyistä paremmin oman yhdistyksen avulla,
mihin voisimme kehittyä?

Tilanne muuttuu, vai muuttuuko?

Vajaan kymmenen vuoden takainen vilkas keskustelu omasta free-yhdistyksestä kumpusi syvästä turhautumisesta
freelancereiden asemaan SJL:n sisällä. Emme tuntuneet saavamme ääntämme kuuluviin edes omassa porukassa, eikä se siksi
kauas kantanut työelämässäkään.

Yhdistyksissä freet olivat heikoilla, meitä valittiin SAL:a lukuunottamatta luottamustoimiin vain satunnaisesti ja toiminnasta olimme ulkona.

Tilanne muuttui. Raju lama opetti myös työsuhteisille uudenlaista työelämän realismia ja laajan työttömyyden myötä free-työ muuttui kummajaisesta mahdolliseksi malliksi. Liiton johdon vaihtuminen muutti myös asennoitumista liitossa selvästi
myönteisemmäksi.

Freet alkoivat integroitua yhdistyksiin, oli vetoa ja työntöä. Vuosikymmenen lopulla freejäsenet istuivat monen yhdistyksen
hallituksessa, valtuustopaikkojakin heltisi jo muualtakin kuin aikakauslehdentoimittajilta. Saimme jopa edustuksen liittohallitukseen, ja mandaatti uusiutui nykyisellekin kaudelle.

Avoin kysymys omasta yhdistyksestä ei ole silti ratkennut. Rakenteellisesti olemme edelleen heikoilla ja edustuksemme
esimerkiksi valtuustossa riippuu työsuhteisen enemmistön tahdosta ja
sattumasta.

Free-edustus liiton elimissä on vaihdellut suuresti, enemmän kuin free-jäsenten osuus liiton jäsenistöstä. Ensimmäiset
free-valtuutetut ilmestyivät valtustoon vasta muutama liittokokouskausi sitten, nyt määrä on huipussaan, peräti yhdeksän
lehdistön ja kaksi sähköisen puolen free-edustajaa. Valtuuston kokokin on tosin kasvanut.

Mutta kiistaton tosiasia, jota ei tule unohtaa, on se että freelancereiden mandaatti liittovaltuustoon on aina nolla. Meillä ei ole yhtään mandaattipaikkaa, vaikka jäsenmäärämme kasvaisi nykyisellä
järjestörakenteella kuinka isoksi tahansa. Edustuksemme voimakas vaihtelu todistaa tämän. Valtuuston paikat jaetaan liiton jäsenyhdistysten kesken niiden
jäsenmäärien suhteessa tietyillä tasoitussäännöillä.

On teoriassa täysin mahdollista, että seuraavalla kaudella edustuksemme on nolla, omalla yhdistyksellä se ei olisi koskaan mahdollista. Järjestäytymisen kattavuudesta riippuen edustuksemme olisi 5 - 6 varsinaista, 5 - 6 henkilökohtaista ja 5 - 6 yleisvarajäsentä.

Sama koskee liittokokousedustusta. Yhdistykset valitsevat edustajat,
mandaattimme on jälleen nolla. Vain yhdistyksissä vaikuttamalla ja sopimalla voimme saada edustuksen, mutta sen suuruus
riippuu sattumasta ja eri yhdistyksissä toimivista aktiiveistamme.

Liittohallituksessa ei yhdistyksillä ole samanlaisia mandaatteja kuin
valtuustossa tai liittokokouksessa. Käytännössä hallituksen paikat jaetaan laajasti yhdistyksiä edustamaan. Liiton
järjestöperinne ei tunne sitä, että muun kuin työsuhteisen työn tekijöillä olisi edes yksi oma heille varattu paikka hallituksessa.

Tuoreet liittohallitusvalinnat kertovat asiasta. Liiton ensimmäinen
free-liittohallitusedustaja valittiin SAL:sta, jossa on perinteisesti isoin free-jäsenten osuus. Viime liittokokouksen edellä asia ei sujunutkaan niin, vaan SAL:n kasvamisen ja kustannustoimittajien mukaan tulon myötä sen enemmistö halusi jakaa paikat toisin. Freet putosivat SAL:n mandaatilta pois. Onneksi ns. itäisten viitosten edustajaksi valittiin free-jäsen, tosin hänetkin omassa yhdistyksessä käydyn äänestyksen jälkeen. Onnistuneen vaalin takana oli ehdokkaan pätevyys ja kredibiliteetti omassa yhdistyksessä, ei freelancerius.

Liittovaltuuston kolme puheenjohtajaa osallistuvat liittohallituksen
kokouksiin vailla äänioikeutta. Siinä joukossa on kymmenen vuoden ajan ollut usein free-edustus, viime kaudella SAL:n
puheenjohtajan kautta.

Nyt tämä edustus putosi kokonaan pois sinnikkäästä yrityksestämme huolimatta. SAL:ssa pyrittiin saamaan free-edustus
valtuuston puheenjohtajistoon, johon SAL:n edustaja edelleen valittiin. Se ei onnistunut. HSY:ssä freelancerit esittivät myös oman ehdokkaan HSY:n ehdokkaaksi puheenjohtajistoon, mutta äänestys päättyi tappioon selvin luvuin.

Kolmas yrityksemme tehtiin liittokokouksessa. Free-ehdokkaalla oli takanaan useita yhdistyksiä, mutta Alma-median ihmisten halutessa itselleen yhden uuden edustuksen liiton johtoon yritys kilpistyi äänestyksessä.

Miksi kaikki kolme yritystä epäonnistuivat? Freelancereilla ei ole järjestöllistä voimaa, meillä ei ole omia edustajia, ei omaa mandaattia, ei omia neuvottelijoita, ei omaa valtakunnallista strategiaa. Olemme riippuvaisia kunkin yhdistyksen enemmistön
sisällä vallitsevasta tilanteesta, heidän halukkuudestaan tukea free-jäsentä liiton tehtäviin, siitä lasikatosta johon liiton
free-jäsen usein törmää.

Oma yhdistys: Mitkä olisivat haitat?

Free-jäsenten mukaan meno/otto yhdistysten toimintaan on parantanut kontaktejamme muihin journalisteihin. Tällä on merkitystä erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa moni yhdistys pyörii maakunnan ison lehden ympärillä. Tämä suora kontakti voitaisiin menettää.

Toisaalta free-yhdistyksen olisi järkevää perustaa yhdistysten rajoja eräin poikkeuksin noudattavat alueelliset osastot. Näin vaikkapa Pirkanmaan journalistien alueella olisi saman alueen kattava Pirkanmaan free-osasto, joka voisi vallan helposti pitää yhteyksiä ja järjestää toimintaa sikäläisen yhdistyksen kanssa. Tämä osasto saisi myös omaa liiton osastotukea, ensimmäistä kertaa
free-jäsenten rahaa ohjautuisi suoraan maakuntiin.

Yhdistyksien rooli edunvalvonnassa ei ole liitossa keskeinen, vaan osastojen. Alueellinen free-osasto voisi pitää yhteyttä suoraan esim. maakunnan ykköslehden osastoon käytännön edunvalvonnan
tasolla. Lisäksi mukaan tulisi uusi joukko, SAL:n jäsenenä pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat freet. Nyt he ovat kokonaan alueellisten kontaktien ulkopuolella, oma alueosasto keräisi heidätkin mukaan.

Yhdistyksillä on jonkin verran omaisuutta ja sen sallimaa sosiaalista toimintaa tai omia apurahoja; ne menettäisimme. Niiden
merkitys ei kuitenkaan ole kovin suuri varakasta Helsingin Sanomalehtimiesyhdistystä lukuunottamatta. Se jakaa vuosittain suuria summia jäsenilleen sekä apurahoina että palveluina ja kohtelee free-jäsentä täysin tasavertaisesti muiden kanssa.
Henkisesti muutos voisi olla vaikea monella nykyisiin yhdistyksiinsä integroituneelle free-jäsenelle, olisi se itsellenikin.
Menettäisimme luottamustoimet nykyisissä yhdistyksissä, mutta vastapainoksi saisimme enemmän free-aktiiveja luottamustoimiin alueosastoissamme ja toiminta fokusoituisi nimenomaan free-edunvalvontaan.

Entä edut?

Lehdistön free-yhdistys olisi liiton neljänneksi suurin yhdistys; sen
sanalla olisi merkitystä. Olisimme aina siellä missä päätöksiä tehdään, emme vain neuvottelemassa free-asioista vaan
vaikuttamassa liiton linjaan kaikissa asioissa. Voisimme nimetä vapaasti omat ehdokkaamme liiton eri elimiin
free-näkökulmasta. Nyt yhdistykset nimeävät mahdolliset free-edustajat omista intresseistään. Free-yhdistyksen nimeämät ehdokkaat liiton valiokuntiin olisivat tasapainoinen ja pätevä kokonaisuus, ei joissakin yhdistyksissä eri perustein läpi saatu ehdokasjoukko. Voisimme itse nimetä ehdokkaamme liittovaltuustoon. Määrä laskisi tämän kauden huippulukemasta, mutta olisi suurempi kuin koksaan aikaisemmin. Ja mikä tärkeintä, nämä paikat pysyisivät
freelancereilla koko nelivuotisen kauden.
Otan esimerkin: olen liittovaltuuston jäsen. Jos siirryn työsuhteeseen ja pysyn saman yhdistyksen jäsenenä niin istun rauhassa kauteni loppuun. Free-edustus on hävinnyt. Jos eroan valtuustosta, tilalleni tulee yhdistyksen seuraava varaedustaja, joka ei ole free kuin sattumalta. Free-edustus on taas hävinnyt.
Kun free-yhdistyksellä on oma mandaatti valtuustossa niin kaikki varaedustajatkin ovat freelancereita. Edustus ei häviä
minnekään. Samoin nimeäisimme yhdessä free-ehdokkaat liittohallitukseen, se ei riippuisi siitä missä yhdistyksessä ehdokkaamme on jäsenenä. Nykyisellä järjestörakenteella free-ehdokkaan pääsy yhdistyksen liittohallitusehdokkaaksi on ennalta-arvaamaton prosessi, johon emme itse voi vaikuttaa kuin marginaalisesti.

Free-yhdistyksen ehdokasta liittohallitukseen olisi melko mahdoton
sivuuttaa, onhan kyseessä iso yhdistys ja oma tärkeä ammattiryhmä. Nyt saavutettua yhtä paikkaa ei voi pitää saavutettuna etuna.

Viime liittokokous osoitti, että yhdistysten tilanne muuttuu.
Kun Ruotsissa freet perustivat 1993 oman piirijärjestön - sikäläinen yhdistys - niin he saivat oman liittohallituspaikkansa ja
nyt sekä liiton puheenjohtaja että varapuheenjohtaja tulevat jo toista kautta freelancer-piiristä. Oma piirijärjestö ei todellakaan merkinnyt eristäytymistä ja vaikutusvallan vähenemistä.

Norjassa freelancerit ovat yksi NJ:n 21 paikallisyhdistyksestä ja
liittohallituksessa aluemandaatista riippumatta. Tanskassa kaikki freet DJ:n joka ammattialalta kuuluvat hyvin vahvaan
FreelanceGruppeniin.

Last but not least: free-yhdistyksen edustaja liiton elimissä olisi
free-edustaja, hänellä olisi mandaatti ja velvoite muistaa erityisesti free-näkökulma. Vaikka esimerkiksi valtuustotyössä en ainakaan itse en ole joutunut lojaliteetti-ristiriitaan yhdistykselleni HSY:lle tai free-näkökohdille, niin sellainen tilanne on teoriassa mahdollinen.

Entä raha?

Rahaa tulisi liitolta nykyistä enemmän. Liiton budjetissa osaston avustus tälle vuodelle on 26 910 euroa. Lisäksi liiton budjetissa on TES-toiminnan alla erikseen omat luvut sähköiselle, työsuhteiselle ja free-toiminnalle. Siellä free-osuus on
29 097 euroa, mutta se on osaston tuesta riippumaton yleinen toimintamomentti jonka tulee tietysti säilyä järjestäytymistavasta riippumatta. Sen summa vaihtelee vuoden tarpeiden mukaan.

Lisäksi osasto saa osastopalautusta 850 jäsenen mukaan eli 7650 euroa. Yhdistyksen jäsenmaksupalautukset olisivat vähintään saman suuruisia kuin liiton nyt maksama erillistuki, samassa budjetissa free-jäsenten jäsenmaksukertymäksi arvioidaan 226 800 euroa, josta 20 prosentin yhdistysosuus olisi 45 360 euroa. Jokesin koulutusavustus, kurssit ja eräät erillismäärärahat jatkuisivat totuttuun malliin.

Uutena eränä saataisiin alueelliseen toimintaan ohjautuva osastopalautus. Jos free-yhdistyksellä olisi nykyisiä yhdistysrajoja noudattavat 16 alueellista osastoa, niin ne saisivat liiton maksupolitiikan mukaan kukin 170 euroa perusavustuksen ja 9 euroa
jäsentä kohti. Tämä summa olisi hiukan isompi kuin nyt saatava 7650 euroa. Lisäksi free-osastot voisivat hakea liiton erillistä osastotukea, yhdistys harkinnanvaraista yhdistystukea sekä atk-hankintojen tukea. Näitä voidaan osin hakea nytkin.

Menetyspuolella olisivat eräät yhdistysten avustukset ja stipendit. Niiden järjestötoimintaan ohjautuva osuus on kuitenkin pieni, jäsenille suoraan suuntautuva isompi.

Mitä me haluamme saavuttaa?

Keskeinen kysymys ei kuitenkaan ole järjestörakenne, vaan se mitä haluamme saavuttaa ja miten sen voisimme tavoittaa. Oma yhdistys olisi vapaa asettamaan omat strategiat ja toimimaan kentällä koko painollaan täytymättä hyväksyttää päätöksiään eri yhdistyksien hallituksissa.

Oma profiili auttaisi uskoakseni jäsenhankintaa. Esimerkiksi
kustannustoimittajien hyväksyminen liittoon toi suuren joukon potentiaalisia free-jäseniä: kirjojen taittajia, kuvittajia, valokuvaajia, kansien suunnittelijoita. Muitakin jäsenhankinnassa katveeseen jääneitä ryhmiä löytyy helposti, free-yhdistys voisi niissä operoimalla kasvattaa myös liiton kokonaisjäsenmäärää.
Samalla sen oma merkitys koko alan freelancereita yhdistävänä tekijänä kasvaisi, ja sitä kautta SJL:n merkitys.

Free-yhdistys pystyisi toimimaan ilman järjestörakenteellisia pulmia
yhdessä muiden alaamme sivuavien free-työtä tekeviä kokoavien järjestöjen kanssa. Se auttaisi koko kentän tilanteen ymmärrystä ja kenties myös kohentaisi freelancereiden vaikutusvaltaa työnsä ehdoissa.

Nämä tavoitteet eivät ole millään lailla ristiriidassa SJL:n työelämään liittyvien tavoitteiden kanssa, päinvastoin. Free-puolen sisäisen koheesion paraneminen ja edunvalvonnan tarkempi kohdentuminen auttaisi kaikkia journalistista työtä tekeviä. Kyse on tarkoituksenmukaisten keinojen löytämisestä, ei separatismista.
Nykyäänhän Suomi on poikkeus pohjoismaisten
journalistiliittojen järjestörakenteessa ollessamme ilman omaa yhdistystä.

Pidemmän aikavälin pohdintoihin voisi liittää myös eetterimedian free-työn tekijöiden liittymisen yhteen vahvaan free-yhdistykseen. Sen on oltava mietitty ja vapaaehtoinen liike molemmin puolin, mutta muiden pohjoismaiden esimerkki
on kannustava.

Oma erilliskysymyksensä on myös liiton kaikkien free-jäsenten yhdistäminen samaan toimintaan. Liiton jäsenrekisterissä 27.9.2002 oli 1 012 jäsenlajiltaan lehdistön freelanceria/freelanceryrittäjää,
joista 50 oli RTTL:ssä ja lehtiyhdistyksissä 962. Freelancerosaston jäsenmäärä oli tuolloin 830 (30.7.2002).

Ei voi olla kenenkään etu, että liitossa on toistasataa lehdistön freelanceria, jotka eivät kuulu oman ammattinsa mukaiseen
osastoon. Työsuhteisten kohdalla osaston jäsenyys on automaattista ja
määräytyy työpaikan mukaan. Näin tulee olla myös ei-työsuhteisilla jäsenillä.

Nyt ne free-jäsenet, jotka eivät kuulu osastoon, jäävät paitsi oman työnsä edunvalvontaa; osaston tiedotusta, koulutusta ja Jokes-koulutustukea. SJL:n ollessa edunvalvontaan keskittyvä ammattiliitto on tilanne paradoksaalinen.

Mikäli liitolla olisi oma free-yhdistys, johon liittyisivät free-jäsenet työsuhteisten kuuluessa muihin yhdistyksiin, olisi tilanne
hyvin selkeä myös edunvalvonnan kannalta.
Esiin nouseva kysymys olisi myös liiton free-asiamiehen toimenkuva
yhdistysvaihtoehdossa. En näe siinä pulmaa, asiamiehen toimenkuvaan kuuluu keskeisenä free-jäsenten edunvalvonta. Sen tarve ja muodot jatkuisivat täysin ennallaan. Kyse ei ole osaston toimihenkilön työstä, ei se sitä olisi yhdistys-vaihtoehdossakaan. Näin ajateltaessa myös liiton rtv-asiamiehen toimenkuva asetetaan kyseenalaiseksi sähköisen puolen ollessa järjestäytyneenä yhteen yhdistykseen.

Keskustelua ja yksituumaisuutta tarvitaan

Oman yhdistyksen voi perustaa vain ja ainoastaan sellaisin säännöin, että lehdistön free-työtä tekevät kuuluvat automaattisesti siihen. Tämä on ymmärtääkseni käytäntö myös muissa pohjoismaissa ja muun kaavan vaatiminen olisi järjestöllistä kiusantekoa ja kikkailua. Ei nytkään kukaan protestoi sitä vastaan, että Lapin Kansan toimittaja kuuluu sen toimitusosastoon eikä Västra Nylands redaktionsklubbeniin. Työpaikka määrätköön jäsenyyden kuten liitossa muutoinkin.

Free-yhdistyksen perustamisessa jäsenten menettäjinä olisivat pääosin SAL mutta myös HSY, suhteellisesti myös Pirkanmaan ja Turun yhdistykset. Jos prosessiin halutaan ryhtyä, niin ensin se on mietittävä huolella omassa porukassa, sitten neuvoteltava yhdistysten kanssa sekä liitossa ja valmisteltava
juridisesti, poliittisesti ja järjestöllisesti pitävästi.
Katkeruutta ei kannata herättää eikä eristäytyä. Muiden pohjoismaiden
käytännön ja kokemukset kannattaa myös selvittää.

Asia vaatii yhä paljon keskustelua jo pohdintaa. Hanke ei voi myöskään edetä ilman mahdollisimman suurta yksimielisyyttä. Sen tulee lisäksi vallita eri tahoilla: ensinnäkin freelancereiden omissa joukoissa tulee päätyä laajasti hyväksyttyyn vakaumukseen asiasta ja toiseksi asian on saatava tukea myös liiton
kaikissa yhdistyksissä.

Vaadittavien sääntömuutosten ja poliittisten päätösten vuoksi merkittävä eri mieltä oleva ryhmä freelancereiden joukossa tai pari asiaa sinnikkäästi vastustavaa yhdistystä voi kaataa koko freelancereiden yhdistymisen.

Järkevintä lienee käydä asiasta kunnolla perusteellinen ja pohjustettu keskustelu omassa keskuudessa. Jos asia kaatuu siihen,
niin se kaatuu. Jos ei, aloitetaan neuvottelut liitossa eri tahojen kanssa asian eteenpäinviemiseksi. Jos asia kaatuu siellä, niin se kaatuu meistä täysin riippumatta. Keskustelu todetaan käydyksi ja sen tuloksen pohjalta jatketaan. Jos taas ehdotus hyväksytään, niin hanke toteutetaan seuraavassa vuoden 2006
liittokokouksessa.



SELVITYS FREELANCEREIDEN JÄRJESTÄYTYMISVAIHTOEHDOISTA
P. Savolainen / 1.10.2002


Freelancerosaston hallitukselta toimeksi saaneena olen selvittänyt freelancereiden erilaisia järjestäytymisvaihtoehtoja. Toimeksiannossa pyydettiin selvittämään SJL:n osastona tai yhdistyksenä toimimisen eroja juridisesti, järjestöllisesti ja taloudellisesti.

Selvitys on syksyllä 2000 tehdyn selvityksen päivittämistä. Edellisen selvityksen jälkeen Freelancer-osasto rekisteröitiin yhdistysrekisteriin juridiseksi yhdistykseksi.

1. Nykyinen malli – Freelancer-osasto ry SJL:ssä osastona
2. Freelancer-osasto ry SJL:n yhdistykseksi


I Freelancer-osasto ry SJL:n osastona

Järjestöllinen asema

- ”Freelancerosasto ry”, jonka jäsenet ovat järjestäytyneet SJL:n alueellisiin yhdistyksiin
- freelancerit saavat freeinformaation, mutta myös alueellisen/ammattialakohtaisen (SAL, HSY, Pirkanmaa…) informaation
- freelancerit ovat edustettuina alueellisten yhdistysten hallinnossa
- alueelliset yhdistykset tukevat alueellista freelancer-toimintaa

- liittovaltuustossa freelancereita on 11, joista FAO:laisia 2.
(valtuustokausi 2002-2006)


Taloudellinen asema

- SJL:n toiminta-avustus 26 918 € ja jäsenmaksupalautus 7 146,50 € eli yhteensä 34 056,50 € (budjetti v. 2002, laskettu 821 jäsenen mukaan)


Juridinen asema

- yhdistyslaissa tarkoitettu rekisteröity yhdistys voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona.

- rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista – yhdistyksen puolesta toimineiden toimista on vastuussa yhdistys.

- yhdistyslaki asettaa enemmän velvoitteita rekisteröidylle kuin rekisteröimättömälle yhdistykselle.



II Freelancer-osasto ry SJL:n yhdistykseksi:

Järjestöllinen asema

- ”Freelanceryhdistys ry” - freelancereilla oma valtakunnallinen yhdistys
- edellyttäisi nykyisestä yhdistyksestä luopumista
- vain freelancer-informaatio, ei alueellisten/ammattialakohtaisen yhdistysten informaatiota
- edustus vain freelanceryhdistyksessä
- freelanceasioiden hoito läpäisyperiaatteella vaikeutuisi, kun työsuhteiset ja freelancerit eri yhdistyksissä?

- jäsenrekisterissä 27.9.2002 on 1 012 jäsenlajiltaan lehdistön freelanceria/freelanceryrittäjää , joista 50 on RTTL:ssä (*) ja lehtiyhdistyksissä 962. Freelancerosaston jäsenmäärä on 830 (30.7.2002).
- vaikutus nykyisten yhdistysten jäsenmääriin, mikäli kaikki jäsenlajiltaan lehdistön freelancerit järjestäytyisivät omaksi yhdistykseksi:

Ahvenanmaa - 3
Etelä-Pohjanmaa - 12
Etelä-Suomi - 17
Helsinki - 198

Häme-Uusimaa - 35
Itä-Suomi - 7
Keski-Pohjanmaa - 5
Keski-Suomi - 20

Kymenlaakso - 11
Mikkeli - 6
Pirkanmaa - 85
Pohjois-Karjala - 15

Pohjois-Suomi - 26
RTTL - 50 (*)
SAL - 454
Satakunta - 12

Savo-Kainuu - 16
Turku - 40


- liittovaltuustopaikkoja (ks. liitteenä olevat taulukot), kun yhdistyksessä

a. Freelancer-osaston jäsenmäärä 30.7.2002
830 jäsentä -> 5 varsinaista ja 5 henkilökohtaista ja 5 yleisvarajäsentä
b. FAO:n jäsenmäärän huomiointi (suuntaa-antava)
1 280 jäsentä -> 7 varsinaista ja 7 henkilökohtaista ja 7 yleisvarajäsentä


Taloudellinen asema

- yhdistysten jäsenmaksupalautus on 20 % jäsenmaksujen kertymästä eli
a. 0,2 * 830 * 252 € = 41 832 € (kaikki Freelancerosaston freelancerit)
b. 0.2 * 1012 * 252 € = 51 005 € (kaikki SJL:n lehdistön freelancerit)

taustahuomautus:
* jäsenmaksuvapautuksia tai jäsenmaksun tasauksia ei ole huomioitu -> jäsenmaksupalautus olisi käytännössä jonkin verran alhaisempi


- osastopalautus on 9 € jäsentä kohti eli
a. 830 * 9 € = 7 470 € (kaikki Freelancerosaston freelancerit)
b. 1 012 * 9 € = 9 108 € (kaikki SJL:n lehdistön freelancerit)

taustahuomautus:
* alueelliset yhdistykset tukevat varoistaan alueellista freelancertoimintaa ja freelancerkoulutusta


Juridinen asema

- ei muutoksia verrattuna malliin I


SJL:n säännöt

- SJL:n säännöt 3 § - jäsenyhdistykset
o Liiton jäsenyhdistykseksi liittovaltuusto voi hakemuksesta hyväksyä rekisteröidyn yhdistyksen, jossa on vähintään 35 henkilöjäsentä ja joka toimii liiton tarkoitusperien hyväksi.
o Jäsenyyshakemus on jätettävä liitolle kirjallisesti, liitteenä ote yhdistyksen sen kokouksen pöytäkirjasta, jossa liittymisestä on päätetty, yhdistyksen säännöt ja jäsenluettelo
o Jäsenyhdistyksen toiminta-alueen ja toiminta-alan määrää liittovaltuusto kuultuaan asianomaisia yhdistyksiä.
o Jäsenyhdistyksen jäsenen on kuuluttava liittoon henkilöjäsenenä.



YHTEENVETO

Malli II:n toteuttaminen aiheuttaisi suuria muutoksia yksittäisen freelancerin asemaan ja myös koko liiton järjestörakenteeseen. Suuruusluokaltaan asia kuuluu liittokokouksessa käsiteltäväksi.

Tähän malliin sisältyy paljon avoimia kysymyksiä, kuten:

 haluavatko freelancerit luopua järjestöllisistä kontakteista asuinalueensa/ammattialansa muihin journalisteihin?
 kahteen SJL:n yhdistykseen kuuluminen samanaikaisesti on mahdotonta
 eristäytyvätkö freelancerit muista journalisteista?
 alueellisen ja ammattialakohtaisen yhteistyön järjestäminen
 kuinka moni free lopulta olisi halukas liittymään valtakunnalliseen freeyhdistykseen?
 osaston ulkopuolella on nykyään lähes 200 jäsentä
 miten käy läpäisyperiaatteella toteutetun free-edunvalvonnan?
 liittovaltuustossa v 1998 hyväksytty freelancer-strategia perustuu läpäisyperiaatteelle
 miten liiton nykyiset yhdistykset/liittovaltuusto suhtautuisivat muutokseen?
 viittaus SJL:n sääntöihin
 mikä olisi radio-tv-freelancereiden FAO:n asema?
 keskeinen asia selvitettäväksi; muissa Pohjoismaissa freelancerit kuuluvat yhteen osastoon, yhteys RTTL:oon?
 liiton freelancer-asiamiehen tehtävänkuvan muuttaminen?
 liiton asiamiehen toimenkuvaan ei voisi kuulua yhden yhdistyksen asioiden hoitaminen, muutokset liiton asiamiehen toimenkuvaan?, oman asiamiehen palkkaaminen?
 Freeyhdistyksen toimitilat?
 liitto ei voi järjestää ilmaisia toimitiloja yhdelle yhdistykselle, omien toimitilojen hankkiminen?


Ensimmäisessä vaiheessa olisi järkevää selvittää sitä, miten kaikki SJL:n freelancerit -- Freelancer-osasto ry, FAO, alueosastoihin kuuluvat ja osastottomat freelancerit – voisivat kuuluisivat yhteen osastoon, kuten muissa Pohjoismaissa.