Raha on korkea kynnys opinnoille 19.4.2004
Freelancereilla on selkeä tarve täydennyskoulutukselle.
Kielenhuolto, ilmaisu, aikakauslehtityö, verkkokirjoittaminen, digikuvaus ja liiketoiminta nousivat päällimmäisiksi lehdistön freelancereiden koulutustarpeiksi liiton alkuvuodesta tekemän koulutuskyselyn mukaan.
Marraskuun liittovaltuustossa tehdyn päätöksen mukaan kysely tehtiin sekä lehdistön että radion ja television freelancereille. Lehdistön puolelta sähköpostikyselyn sai 700 freelanceria. Kyselyyn vastasi netissä 121 ja kirjallisesti kaksi. Sähköisen puolen freet saivat kyselyn kirjeenä; 526:sta vastasi 32.
Ammatti- ja järjestökoulutuksesta vastaavan koulutusasiamies Jarmo Häkkisen mukaan tuloksia voidaan alhaisesta vastausprosentista johtuen pitää vain suuntaa antavina. Alhainen vastausprosentti koulutuskyselyissä on Häkkisen mukaan tavallinen myös vakituisen väen puolella. Tällä kertaa myös kysymyksen asettelu ja freekuvaajille viime vuonna tehty kysely saattoivat olla syitä vastauslaiskuuteen.
Keskityn tässä lehdistön tuloksiin. Vastaajista 78 prosenttia tekee toimittajan, yhdeksän kuvaajan ja kahdeksan graafikon töitä. Kyselyssä selvitettiin freelancereiden osallistumista täydennyskoulutukseen, kysyttiin millaista koulutusta he kaipaavat ja mitä he ovat valmiita opinnoista maksamaan.
Puolet lehdistön freelancereista on osallistunut täydennyskoulutukseen menneen kolmen vuoden aikana. Lyhyitä kursseja pidetään sekä tarpeellisina että piristävinä, mutta tarve 2 – 3 päivän mittaiselle ja pitempiaikaiselle syventävälle koulutukselle on ilmeinen.
Täydennyskoulutusta pidetään ensiarvoisen tärkeänä ammattitaidon ja -innostuksen ylläpitäjänä, mutta ongelmana on raha. Vaikka koulutuksen hinnan voi vähentää verotuksessa, kouluttautumiseen käytetty aika on työajasta eli käytännössä palkkioista pois.
Vastaajista suurin osa ilmoitti olevansa valmis sijoittamaan parin, kolmen päivän koulutukseen noin 100 euroa omaa rahaa. Apurahan saaminen on monelle ainoa vaihtoehto osallistua koulutukseen. Apurahan tulisi kattaa koulutuksen ohella myös asuminen ja matkat.
Häkkinen toivoo, että freelancerit jaksaisivat katsoa koulutusasioissa hetkellistä tulonmenetystä pidemmälle. Parhaimmillaan koulutus haukkaa monin verroin hintansa uusina ideoina, innostuksena ja ammattitaidon syvenemisenä.
- Ja verotusetu on sentään olemassa, hän muistuttaa.
Osa freelancereista on oppinut käyttämään Freelancer-osaston, SAL:in ja Jokesin tukia. Häkkiseltä voi tilata ajan tasalla olevan luettelon toimittajille suunnatuista apurahoista ja niiden hakuajoista sähköpostilla jarmo.hakkinen@journalistiliitto.fi.
Yhteenveto apurahoista on myös liiton kotisivuilla, lisäksi tietoa saa Journalistista.
Paikalliset TE-keskukset järjestävät kohtuuhintaista yrittäjäkoulutusta aloittaville ja jo jonkin aikaa alalla toimineille yrittäjille. Kotikunnan ammatillisesta oppilaitoksesta, ammattikorkeakoulusta, yliopistosta tai avoimesta yliopistosta kannattaa myös kysellä vaihtoehtoja. Toimeksiantajat kutsuvat freelancereita koulutukseen lähinnä silloin, kun talon tekniikka tai lehden ulkoasu tai sisältö muuttuvat.
- Kansalais- ja työväenopistoissa on paljon ainakin tietotekniikka- ja digikuvauskoulutusta, Häkkinen kertoo.
Koulutusasiamies on käynyt läpi kyselyn tuloksia eniten käytettyjen koulutuslaitosten suunnittelijoiden kanssa. Freeosaston koulutusjaosto selvittää, millä edellytyksillä koulutuksiin voitaisiin saada EU-tukea. TYT on saanut opetusministeriöltä suunnittelurahaa freelancereiden koulutusta varten.
Toimittajien osalta kaivatuimmiksi koulutusalueiksi nousivat kielenhuolto, ilmaisu, aikakauslehtityö, verkkokirjoittaminen ja liiketoiminta. Filmikuvaamisesta on tulossa lehtityössä historiaa, minkä vuoksi kuvaavat toimittajat tarvitsevat oppia digikameran käytössä ja kuvankäsittelyssä. Syventävät kurssit kuvaamisesta, kuvankäsittelystä ja liiketoiminnasta ovat valokuvaajien kärkitarpeita.
Kyselyn mukaan lehtipuolella käytetyimmät kouluttajat ovat oma yhdistys (esimerkiksi SAL tai Freelancer-osasto), Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus. Koulutuspaikan tärkeimpinä valintakriteereinä pidetään osaamista ja kykyä räätälöidä koulutus freelancereiden tarpeisiin.
Verkkokoulutusta pidetään hyvänä vaihtoehtona. Verkossa voi opiskella itselle sopivimpana ajankohtana eikä matkoihin tärväänny aikaa ja rahaa. Verkkokoulutusta pidetään yhtenä keinona tasata opiskelumahdollisuuksia pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä.
Irene Pakkanen
