Puheenjohtajapaneelissa puhuttiin rahasta ja juttujen konsernikäytöstä 21.2.2006
Lehtitaloissa on varaa maksaa kunnon työstä kunnon palkkio. Näin toteaa Journalistiliiton talousvaliokunnan ja liittohallituksen jäsen Kari Asikainen.
Asikainen (PJY) puhui puheenjohtajapaneelissa ravintola Ostrobotniassa (Botta) torstaina 16. helmikuuta. Mukana olivat myös muut liittoa johtamaan pyrkivät eli Asko Lehtonen(TSY), Arto Nieminen (RTTL) ja Maija-Leena Nissilä (SAL).
Palkkiomaininnalla Asikainen tarkoitti lähinnä sitä, että tes-neuvotteluissa rahaa pitäisi pyytää enemmän.
Vaikka freelancerit eivät ole tes:n piirissä, ansionnousun pitäisi heijastua sillekin puolelle, kun liiton palkkapolitiikka on perustunut periaatteeseen, jossa saadaan sama raha samanlaisesta työstä riippumatta työntekotavasta.
- Kyllä meillä on ollut vain toinen käsi sen rännin, josta rahaa tulee, alla, mukaeli Asikainen edesmennyttä työmarkkinavaikuttaja Jorma Reiniä sen jälkeen, kun Nieminen oli vertauksen esitellyt yleisölle omassa puheenvuorossaan.
Tekijänoikeudet ongelmallisia
Puheenjohtajaehdokkailta kysyttiin kantaa juttujen konsernikäyttöön. Siihen liittyy myös jutun moraaliset oikeudet. Molemmat koskettavat freelancereita usein.
Asikainen sanoi Aamulehden työntekijänä, että hänen työnantajansa kierrättää juttuja todennäköisesti eniten Suomessa. Asikaisen mukaan tekijänoikeuksia pitää valvoa, mutta ”aika monta klausuulia siellä on oltava”. Joka tapauksessa juttujen kierrätys on jo arkipäivää, ja asiassa ollaan pahasti myöhässä.
Pelisääntöjä hyvänä piti myös Nieminen, mutta myönsi hänkin asiassa oltavan jo myöhässä. Nissilä pitää keskeisenä tavoitteena konserniedunvalvontaa, ja Lehtosenkin mielestä rikkomuksiin on puututtava.
Asikainen muistutti, että myös haastateltavalla on oikeutensa siinä, missä tämä esiintyy.
Kielikoe ja Muhammed
Puheenjohtajaehdokkaat selvisivät ay-veteraani Björn Månssonin (Hufvudstadsbladet) virittämästä kielitestistä, jossa piti vastata kysymyksiin ruotsiksi ja englanniksi. Kaikki läpäisivät kielikokeen. Månsson uteli kantaa profeetta Muhammedia kuvaaviin pilapiirroksiin.
Miksi piirroksia ei Suomessa sitten julkaistu? Asikainen epäili lievää itsesensuuria, Lehtonen piti suomalaisten tapoja esimerkiksi tanskalaisia parempina, Nissilä meni Hesarin kannan taakse eli julkaiseminen olisi ollut huonoa journalismia. Nieminen ei ymmärtänyt, miksi kuvia ei voitu julkaista, sillä ”lukijoilla on oikeus tietää mistä puhutaan ja millaiset piirrokset aiheuttavat mellakoita”.
Yksimielisiä kandidaatteja
Puheenjohtajakandidaatit olivat varsin yksimielisiä yleisön heiltä kysymistä asioista. Merkittäviä mielipide-eroja ei tullut ilmi. Joukko on muovautunut viimeistään kuluneen liittokokouskauden aikana tämän paneelikeskustelun perusteella samanmieliseksi. Kaikki istuvat Nissilää lukuun ottamatta liittohallituksessa, ja Nissiläkin on osallistunut kokouksiin valtuuston puheenjohtajana.
Kaikki olivat valmiita lakkoaseen käyttämiseen tarvittaessa. Kaikki haluavat myös pitää liiton itsenäisenä pois keskusjärjestöistä, mutta korostavat yhteistyötä eri järjestöjen kanssa yhteisissä kysymyksissä.
Myöskään väline-eroilla ei katsottu olevan merkitystä. Väistyvä puheenjohtaja Pekka Laine tuli RTTL:stä kaksitoista vuotta sitten Ylestä. Nykyisistä ehdokkaista Nieminen on yleläinen, muut printtipuolelta.
- Valitaanpa kuka tahansa, liitto saa hyvän puheenjohtajan. Laineenkaan tausta ei ole työskentelyssä näkynyt, sanoi Lehtonen.
Kolmetuntisen puheenjohtajapaneelin järjestivät HSY, SAL, RTTL ja Suomen freelance-journalistit SFJ.
Puheenjohtajaehdokkaiden esittelyt itsestään voi lukea: www.journalistiliitto.fi
Kari Kauppinen
