"Tie oli pitkä ja väliin kuoppainenkin" 25.11.2005
Ensimmäisessä yhdistyksen kokouksessa katsottiin hieman taaksepäin, mutta ennen kaikkea eteenpäin.
"Vaikka freelancereita on ollut liittokokousedustajina ennenkin, niin nyt meillä on ensi kertaa oma, omaa free-politiikkaansa ajava liittokokousryhmämme", puheenjohtaja Lauri Karvonen iloitsi puheessaan.
"Tervetuloa Suomen Freelance-Journalistit –yhdistyksen ensimmäiseen yleiskokoukseen. Paikalla näyttää olevan noin viisi prosenttia jäsenistä, sillä meillä on tällä hetkellä hiukan yli 800 jäsentä.
8.6.1972 tehtiin historiaa, kun 17 rohkeaa freelanceria perusti Suomen Journalistiliiton Freelance-osaston. Historiaa tehdään tänäänkin, kun osaston jatkajaksi viime helmikuussa perustettu Suomen Freelance-Journalistit –yhdistys pitää ensimmäisen yleiskokouksensa.
Koska paikalla on tuoreitakin jäseniä, lyhyt kertaus siitä, miten tähän on tultu, lienee paikallaan. Tie oli pitkä ja väliin kuoppainenkin. Perusta sille luotiin vuonna 2002 Turun liittokokouksen jälkeen, jolloin olimme pettyneitä omien ehdokkaidemme menestykseen vaaleissa. Siksi kaivoimme esiin jo aiemminkin esitetyn idean osaston muuttamisesta liiton jäsenyhdistykseksi. Silloin saisimme omat liittokokousedustajamme ja omat valtuutettumme emmekä enää olisi entisessä määrin riippuvaisia muiden yhdistysten suopeudesta.
Teetimme selvityksiä yhdistysmallin eduista ja haitoista ja aloimme keskustella asiasta, ensin osaston hallituksessa ja sitten laajemmin jäsenistön parissa mm. free-seminaareissamme. Suuri osa aktiivijäsenistämme innostui aika pian ajamaan yhdistyshanketta, jolle vauhtia antoi myös Heikki Jokisen Pohjoismaita koskevassa selvityksessä esitetty havainto, että järjestörakenne oli Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa kehittynyt aivan samaan suuntaan ja että niissä maissa kokemukset muutoksesta olivat olleet hyvät.
Niinpä hallitus päätti lähteä liikkeelle. Ensin oli kuitenkin turvattava selusta. 9.12.2003 osastomme johto neuvotteli Pressiklubissa SAL:in ja HSY:n johdon kanssa. Kun niillä ei näyttänyt olevan mitään irtaantumista vastaan ja kun ensin helmikuun vuosikokouksessa suoritettu koeäänestys ja myöhemmin keväällä verkossa tehty laajempi äänestys antoivat myös tukea yhdistyksen perustamiselle, niin hallitus lopullisesti päätti lähteä ajamaan hanketta.
Ilman liitolta saamaamme apua, olisimme kyllä olleet vaikeuksissa. Aivan ratkaisevan tärkeitä olivat pääsihteeri Eila Hyppösen kanssa pidetyt kokoukset, joissa hahmoteltiin tarkka etenemisaikataulu ja saatiin muutenkin kullanarvoisia ohjeita.
Muiden yhdistysten reaktioita testasimme ensimmäisen kerran Vantaan yhdistyspäivillä keväällä 2004 ja uudelleen Riihimäen yhdistyspäivillä 2005. Jälkimmäisessä tilaisuudessa viimeistään selvisi, että ongelmat liittyivät toisaalta siihen, miten uusi valtakunnallinen yhdistys hoitaisi suhteensa pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseviin yhdistyksiin – toisaalta siihen, tulisiko liiton uudet free-jäsenet liittää automaattisesti uuteen free-yhdistykseen vai olisiko heillä vapaus valita sijoituspaikkansa. Hedelmällisintä Riihimäen tilaisuudessa oli se, että se synnytti vilkkaan keskustelun yhdistysten mahdollisista yhteistyökuvioista ennen kaikkea koulutuksen saralla.
Sitten oli vuorossa liittovaltuuston ratkaiseva kokous Tampereella. Siinä käytettiin kärkeviäkin puheenvuoroja, mutta tulos oli hyvä: yhdistyksemme hyväksyttiin liiton uudeksi jäsenyhdistykseksi. Jännittävintä oli, kun äänestettiin siitä, liitetäänkö uudet free-jäsenet automaattisesti uuteen free-yhdistykseen vai ei. Helpotus oli tuntuva, kun tulos kääntyi meidän eduksemme. Muutenhan tilanne olisi kääntynyt aika erikoiseksi.
Parasta koko kierroksessa oli se, että sen jälkeen tietämyksemme liiton muista yhdistyksistä parani tuntuvasti, jolloin yhteistyökuvioita on nyt helpompi rakentaa. Uuden yhdistyksemme kannattaakin mielestäni esiintyä ennen kaikkea maltillisena, mutta ennakkoluulottomana sillanrakentajana yleensäkin liitossa ja erityisesti tulevassa Tampereen liittokokouksessa, johon ennakkotietojen perusteella saamme 10 tai 11 omaa edustajaa. Historiaa sekin. Vaikka freelancereita on ollut liittokokousedustajina ennenkin, niin nyt meillä on ensi kertaa oma, omaa free-politiikkaansa ajava liittokokousryhmämme. Sen merkitys ei ole mitätön, sillä edustaahan se liiton neljänneksi suurinta yhdistystä.
Vanha freelancer-osasto on jo kuopattu. Uusi yhdistyksemme aloittaa toimintansa joulukuun ensimmäisenä päivänä. Tänään valitsemme yhdistykselle sen ensimmäisen puheenjohtajan ja hallituksen, joiden toimikausi ulottuu maaliskuun vuosikokoukseemme. Puheenjohtajan ja hallituksen tehtävänä on käynnistää uuden yhdistyksen toiminta, mihin kuuluu myös valmistautuminen liittokokoukseen."
Lauri Karvonen
