Yhdistys vai ei? 26.4.2004

Freelancer-osasto järjestää 1.4 alkaen neuvoa-antavan jäsenäänestyksen
siitä, tulisiko osaston muuttua liiton jäsenyhdistykseksi.

Mistä on kysymys?
Mitä mieltä sinä olet?

Ohessa lista hankkeen plussista ja miinuksista.

Tutustu lisäksi Free-osasto otsikon alta löytyviin Heikki Jokisen ja Petri
Savolaisen laatimiin yhdistysselvityksiin.

Ja muistathan kertoa kantasi aprillipäivänä. Äänestys alkaa
verkkosivuillamme 1.4.

Toivomme vilkasta keskustelua vapaassa sanassa.

Freelancer-osaston hallitus

Suomen Journalistiliiton ylintä päätösvaltaa käyttää joka neljäs vuosi
kokoontuva liittokokous.

Liittokokoukseen saavat edustajansa liiton jäsenyhdistykset, joita on tällä
hetkellä 18. Niistä kaksi suurinta (RTTL ja SAL) ovat valtakunnallisia. Muut toimivat
alueellisella pohjalla.

Liittokokous valitsee noin 80-jäsenisen valtuuston, joka on liittokokouskauden aikana liiton ylin päättävä elin.

Valtuusto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja päättää mm. liiton talousarviosta. Valtuusto myös hyväksyy liiton työehtosopimukset.

Freelancerit edustavat tällä hetkellä liittokokouksessa ja liittovaltuustossa jäsenyhdistyksiään. Freelancer-osastolla ei ole päätäntävaltaa valtuutettuja tai liittokokousedustajia valittaessa, vaan
päätökset tekevät jäsenyhdistykset.

Freelancereiden edustus on nykyjärjestelmässä sattumanvaraista ja riippuu siitä, onko yhdistyksissä aktiivisia ja sopivia frelancereita, joita työsuhteisetkin haluavat edustajiksi valita.

Valtuuston free-edustajien määrä on vaihdellut viime liittokokouskausina yhdestä kahdeksaan. Freelancereiden jäsenosuus edellyttäisi 7-8 liittovaltuutettua.

Asiat valtuustolle esittelee liittohallitus, jonka puheenjohtaja (vuodesta 1992 Pekka Laine) työskentelee liiton toimistossa. Liittohallituksessa on
kaksi varapuheenjohtajaa ja kymmenen varsinaista jäsentä.

Liittohallituksessa istuu tällä hetkellä yksi freelancer, Matti Ronkainen
Pohjois-Karjalan Sanomalehtimiesyhdistyksestä.

Millään yhdistyksellä ei ole mandaattia liittohallituksessa, vaan ne jaetaan neuvotellen ja joskus liittokokouksessa äänestäenkin eri yhdistysten ehdokkaiden kesken. Free-jäsenen valinta liittohallitukseen edellyttää, että jokin yhdistys asettaa ehdokkaakseen freelancerin. Kun freet ovat osasto eivätkä yhdistys, me emme ole edes neuvotteluosapuoli liittohallitusta valittaessa.

Luonteensa takia sekä lehdistön Freelancer-osasto että sähköisen median FAO
ovat valtakunnallisia. Meidän oma osastomme on liiton suurin jäsenosasto, sillä vuoden 2003 lopussa Freelancer-osastolla oli jäseniä 893.

Jos osasto muutettaisiin liiton jäsenyhdistykseksi, se olisi liiton neljänneksi suurin jäsenyhdistys, jolloin meillä olisi hyvä mahdollisuus saada edustajamme niihin neuvottelupöytiin, joissa liiton edunvalvontapolitiikan linjoista ja toteutuksesta päätetään.

Yhdistyshankkeen plussat ja miinukset

Ei ole mitään varmuutta siitä, millaiseksi freelancereiden tulevaisuus liitossa muotoutuu, jos osasto muuttuu yhdistykseksi.
Keskustelua käydään siis osittain toiveiden ja olettamuksien varassa. Osaston yksittäisen jäsenen kannalta yhdistys tarjoaa samat palvelut kuin osastokin.

Menetystä voivat kokea ne osastomme jäsenet, jotka toimivat aktiivisesti omissa yhdistyksissään. Vaikka he jäisivätkin vanhaan yhdistykseensä, niin heidän asemansa saattaisi heikentyä.

Tässä lista argumenteista, joista on toivottavasti apua, kun muodostat omaa kantaasi asiaan:

jos osastosta tehdään liiton jäsenyhdistys,

+ Freet saavat itse valita edustajansa liiton päätöksentekoon. Saamme valtuustoon oman suoran edustuksen, valitsemme itse liittokokousedustajamme ja saamme itse päättää ehdokkaastamme liittohallitukseen.

+ Edunvalvonta tehostuu ja tiivistyy. Saamme painoarvomme mukaisen aseman
liiton päätöksenteossa. Free-näkökulma ei nykyään välity liiton
toimintaan tai tavoitteisiin juuri ollenkaan yhdistysten kautta - työsuhteisia
journalisteja freelancereiden ongelmat eivät sanottavasti kiinnosta.

+ Yli kolmekymmentä vuotta on yritetty ajaa free-asiaa nykyisellä järjestörakenteella. Yhdistysmalli saattaisi olla tehokkaampi tavoitteidemme saavuttamiseksi.

+ Edunvalvonnassa ja esimerkiksi valtuustossa isoa yhdistystä on vaikea
ohittaa, jos sen jäsenmäärä on riittävän suuri.

+ Uudella yhdistyksellä olisi paremmin resursseja myös alueelliseen
toimintaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Yhteistyötä muiden
paikallisyhdistysten kanssa jatkettaisiin. Jo nyt osasto järjestää
tilaisuuksia yhdessä esimerkiksi SAL:n, HSY:n, PJY:n ja PSSY:n kanssa.
Mikään ei estäisi sitä, etteikö yhteistyötä voitaisi kehittää entisestään.


- Oma yhdistys merkitsisi eristäytymistä työsuhteisista. Edunvalvonta
heikkenee. Yksin on vähemmän vaikutusvaltaa kuin ryhmässä. Vaikka tarkoituksenamme ei olekaan eristäytyä, niin keksimmekö uusia keinoja, joilla yhteys toimisi edelleen tai entistäkin paremmin maakuntiin?

- Ratkaiseeko järjestörakenteen muuttaminen free-ongelmat? Läpäisyperiaate on toiminut koko ajan paremmin ja free-asioita on käsitelty liitossa vuosi vuodelta entistä enemmän.

- Uhkana on, että maakunnissa asuvat freelancereiden yhteydenpito paikallisiin
kollegoihin vähenisi. Jos liittyminen free-yhdistykseen merkitsee yhteyksien menettämistä paikalliseen yhdistykseen, niin keksimmekö uusia keinoja ylläpitää niitä?

- Uhkana on, että jäsenistö jakautuu uuden yhdistyksen ja vanhojen yhdistysten kesken, jos kaikki eivät liity uuteen yhdistykseen. Silloin yhdistyksen taloudellinen asema voi väliaikaisesti jopa heiketä nykyiseen osastoon verrattuna. Ketään ei voida pakolla siirtää nykyisestä yhdistyksestään uuteen free-yhdistykseen. Sen sijaan kaikki uudet free-jäsenet voidaan ohjata siihen, jolloin tilanne paranee vuosi vuodelta.