Uusi tekijänoikeuslaki ei järisytä freen maailmaa 14.10.2005
Eduskunta sai vihdoin monien vaiheiden jälkeen hyväksytyksi uuden
tekijänoikeuslain 5.10.2005.
Kansanedustajien äänet jakautuivat 121-34. Poissa äänestyksestä oli 44 edustajaa.
Uusi laki tulee voimaan vuodenvaihteessa.
Lainsäädäntöhanke on ollut vireillä lähes koko 2000-luvun. Lain taustalla on ollut erityisesti EU:n tietoyhteiskuntadirektiivi. Sen sisältö olisi pitänyt siirtää kansalliseksi laiksi jo muutama vuosi sitten. Tässä asiassa Suomi on ensimmäistä kertaa ollut EU-perheen kuriton lapsi, ja saattaa lain voimaan vasta nyt.
Journalistien ja freelancereiden osalta uusi laki ei juuri tuo muutoksia. Direktiivin ja sitä seuraavan lain kautta nyt viimeistään on selvää, ettei verkko ole tekijänoikeudesta vapaa alue. Uuden tekijänoikeuslain lähtökohtana on luovan työn suojaaminen sen kaikissa ilmenemismuo-doissa. Oikeuksien vastapainoksi lakiin sisältyy teosten käytön mahdollistavia ja käyttö-lupien hankintaa helpottavia säännöksiä. Direktiivistä johtuvien muutosten lisäksi lakiesitykseen on liittynyt joukko kotimaisia ehdotuksia.
Kiivainta keskustelua lain ympärillä on käyty musiikin tekijänoikeuksista. Miten piraattikopioiden tuojia rangaistaan tai pitäisi rangaista? Pitääkö kirkon maksaa Teosto-korvauksia, jotta myös kirkkomusiikin säveltäjien luovaa työtä tuettaisiin? Ja viimeiseksi miten kopiosuojatuissa cd-levyissä toteutetaan yksittäisen kansalaisen oikeus ottaa teoksesta kopio yksityiseen käyttöön?
Tekijänoikeuksien muuttunut merkitys
Lain esitöistä on aistittavissa suunnaton kehitys, joka tapahtunut vuoden 1961 tekijänoikeuslain voimaantulon jälkeen. Tekijänoikeuden saama huomio on lisääntynyt valtavasti viimeisten vuosien aikana. Samalla tekijänoikeuteen pohjautuva taloudellinen toiminta on laajentunut. Digitaalisessa ympäristössä suojatun aineiston kopiointi- ja levitysmahdollisuudet ovat tehokkaammat kuin koskaan aikaisemmin. Tekijän oikeuksia siirretään myös yhä enemmän yritykseltä toiselle. Lisäksi tekijänoikeudesta on tullut tärkeä kauppatavara. Puhutaan jopa sisältöbisneksestä.
Tekijänoikeudesta sopiminen ei muutu
Tekijällä on jatkossakin yksinoikeus päättää teoksensa levittämisestä. Freellä tämä tarkoittaa tekijänoikeuksien luovutuksesta sopimista toimeksiantajan kanssa. Jos sovitaan kertajulkaisuoikeudesta, saa freen aineistoa käyttää vain kerran esimerkiksi painetussa lehdessä, mutta ei enää esimerkiksi verkkolehdessä. Muut kuin luovutetut oikeudet säilyvät freelancerilla itsellään.
Työsuhdetekijänoikeus?
Monet asiantuntijat ovat uumoilleet, ettei lain uudistaminen jää tähän. Näin on todennut myös opetusministeriössä tekijänoikeuslainsäädäntöä valmisteleva johtaja Jukka Liedes.
Lähivuosina myös journalisteja pari vuotta sitten puhuttanut työsuhdetekijänoikeus voi pompata jälleen pöydälle. Kustantajaleiri on jo vuosia lobannut sen puolesta, että työsuhteessa tehdyn tekijänoikeudellisen työn hedelmien pitäisi pudota työnantajalle suoraan lain perusteella. Freelancerille tämä ”uudistus” toisi todennäköisesti hyvin pian samat vaatimukset. ”Kun meillä on lailla tekijänoikeudet vakituisilta, haluamme saattaa freet lain edessä samaan asemaan heidän kanssaan”, voisi joku päätoimittaja tokaista.
Uusi laki voimaan vuodenvaiheessa
Vuodenvaihteen jälkeen lähes puolivuosisataa palvellut tekijänoikeuslaki siirtyy lainsäädäntöhistorian lehdille.
Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty ry) on tuottamassa muistiota lain yksityiskohtaisista muutoksista. Lyhty on projektimuotoinen yhteistöhanke, jossa on mukana 12 "järjestöjen järjestöä". Kopiosto on yksi näistä.
Lisätietoja uudesta laista löytyy myös opetusministeriön tiedotteesta 13.10.2005. Se on verkko-osoitteessa http://www.minedu.fi/opm/uutiset/archive/2005/10/13_3.html .
Petri Savolainen
työehtoasiamies
13.10.2005
