Kansanedustajat kohtasivat freelancerit 29.9.2005

Journalistiliitto järjesti tiistai-iltana 27.9. Helsingin Pressiklubilla infon freelancereita koskevista ajankohtaisista lainsäädäntöhankkeista.

Paikalle oli kutsuttu toimittajataustaiset kansanedusta-jat, free-edunvalvonnan kannalta keskeisten eduskunnan valiokuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat sekä EU:n parlamentin suomalaisjäsenet. Kaikkiaan paikalle odotettiin runsasta 40 kutsuvierasta.

Rohkeita kansanedustajia saapui vain neljä, vaikka kansanedustajille sopivaa aikaa oli hyvissä ajoin selvitetty yhteistyössä eduskunnan tiedotuksen kanssa. Tälläkin kertaa voi onneksi sanoa, että laatu korvasi määrän. Keskustelu oli puolin ja toisin hyvin antoisaa. Tunnin tilaisuus venyi puoleentoista ja vapaamuotoisesti vielä senkin jälkeen jazz-duon musiikin parissa.

Tilaisuuden aluksi vastikään sananvapaudesta kirjan kirjoittanut OTL Riku Neuvonen herätti keskustelua aiheesta Yksilön suoja ja sananvapaus. Alun perin sananvapaus ja yksityisyyden suoja perusoikeuksina oli tarkoitettu valtion ja yksilön välille suojaamaan yksilön vapaus- ja oikeuspiiriä valtiota vastaan. Nykyään perusoikeudet käsitetään myös horisontaalisena kysymyksenä, jolloin vastakkain ovat kahden yksilön perusoikeudet. Yksilön suoja on syvimmillään, kun yksityinen ihminen on omassa kodissaan. Kysymyksiä sinkoili laidasta laitaan; saako kotipihalta ottaa kuvan; onko julkkiksen perheellä suojaa; miten kännykkäkuvat ovat muuttaneet yksilön asemaa; ja ovatko pääministerin talon piirustukset vapaasti julkaistavia.

Suomessa yksityiselämää on suojattu lailla 1970-luvulta lähtien. Nykyisen vuoden 2000 lain taustalla on edelleen alkuajan henki. Neuvosen mukaan kolmessakymmenessä vuodessa julki-suus on kuitenkin muuttanut muotoaan merkittävästi. Julkkis voi siirtyä poliitikoksi tai muuten yhteiskunnalliseksi vallankäyttäjäksi. Pitääkö sananvapauden sateenvarjon kattaa kaikki, mitä journalismin nimissä tehdään. Mikä on ammattilaisten rooli, kun kuka tahansa voi lähettää kamerakuvia kanssakansalaisistaan. SJL:n puheenjohtaja Pekka Laine summasi mediakeskustelun toteamalla, että ennen nimenomaan journalistin tehtävä oli estää kaikkien ”hullujen” pääsy julki-suuteen.

Sosiaaliturvassa vielä parannettavaa

Toisena osana kutsutuille kansanedustajille oli free-lobbausinfo. SJL:n näkökulmasta keskeisiä asioita ovat pien- ja yksinyrittäjien (erityisesti taloudellisesti toimeksiantajastaan riippuvaisten ammatinharjoittajien, eng. EDW) asema, sosiaaliturva ja mahdollisuus kuulua ammattialan työttömyyskassaan sekä liiton mahdollisuus auttaa tällaisia jäseniään kollektiivisesti. Suomessa free-verokortilla lehdistöön työskentelevät ovat tyypillisesti EDW-ryhmää. Rajanvetoa ja kes-kustelua mainitun ryhmän osalta on käyty EU:n komissiossa ja eri jäsenvaltioissa koko 2000-luvun, mutta meillä keskustelu on toistaiseksi loistanut puuttumisellaan.

Kilpailuoikeus rajoittaa ammattiliittojen toimia ammatinharjoittajien ja yrittäjien asioissa. Palkkiosuositukset ovat hyväksyttäviä, kunhan hinnat on perustettu tilastollisiin keskiarvoihin. Näin esimerkiksi SJL on tehnyt. Freelancereita koskevissa neuvotteluissa lehtitalot voivat viime kädessä aina vedota siihen, ettei heillä ole velvollisuutta neuvotella liiton kanssa, vaan ainoastaan yksittäisen freen kanssa.

Yrittäjien sosiaaliturvaa setvinyt Pukkilan työryhmä esityksineen tuo parannuksia erityisesti yksinyrittäjien asemaan. Liiton pitkään ja hartaasti lobbaama sairauspäivärahan karenssin lyhennys on vihdoin menossa läpi osana budjettilakeja. Samaten sairaanhoito osana yrittäjien työterveyshuoltoa. Edelleen yrittäjät ovat jäämässä osittaisen hoitorahan ulkopuolelle. Kriteerinä etuuteen on joko työ- tai virkasuhde. SJL:n mukaan pien- ja yksinyrittäjät pitäisi saada tämän etuuden piiriin jo ensi vuoden alusta.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan mahdollisuus journalistien omassa kassassa ja yrittäjien eläkelain rajanvedot ovat isoja, periaatteellisestikin merkittäviä kysymyksiä, joissa SJL vaatii selvitystoimia erityisesti EDW-ryhmän osalta. Crossmedia eli työskentely samanaikaisesti sekä työsuhteisena sähköiseen mediaan ja yrittäjänä lehdistöön, yleistyy. Samanlaista työn käsitteen silppuuntumista on nähtävissä laajemminkin työmarkkinoilla. Kuitenkin työttömyysturva on rakennettu työsuhteisen työn ja yrittäjätyön kahtiajakoon. Vaikka viime vuosina liikkumista jaon välillä on helpotettu, ei laki tunne välimuotoa.

Verotuksesta löytyy tällä hetkellä ehkä akuutein free-kenttää hiertävä asia. Tuloverolain mukaan verotettavat freelancerit, käytännössä free-verokortilla työskentelevät, saavat verovapaina päi-värahoina vähentää vajaa 2/3:aa työsuhteisen tai firmamuodossa toimivan freen saamista määristä.

Kilometrikorvauksissa pudotus on suhteessa vielä suurempi. Toinen väliinputoajaryhmä on metsätalousyrittäjät. Muilla työtä tekevillä on oikeus verovapaasti 30 euron kokopäivärahaan ja 40 senttiin kilometriltä. Arvonlisäveron alarajan huojennuksen osalta SJL esittää selvitettäväksi rajan kohottamisesta nykyisestä 22 500 eurosta ylöspäin kansainvälisten mallien mukaisesti.

Tilaisuudessa esitelty info löytyy FreeOnlinesta. Se on myös lähetetty kaikille tilaisuuteen kutsutuille.

Petri Savolainen
työehtoasiamies
SJL