Freen laskutus kasvaa, mutta tulot polkevat paikallaan 22.9.2005

Free-työmarkkinatutkimus 2005 julkistettiin Kiljavan free-seminaarissa.

Tutkimus on sarjassaan toinen, joka on tehty yhteistyössä TNS-Gallupin kanssa.
Myös tällä kertaa kysyttiin koko free-kentän tilannetta lehdistössä ja
sähköisessä mediassa.

Freelancereiden aktiivisuus vastata tutkimukseen laski roimasti edellisestä kerrasta, vaikka tällä kertaa oli mahdollista vastata myös
verkossa. Karhujakin postitettiin ja sähköpostimuistutuksia lähetettiin.
Lomakkeen rakennettakin oli uusittu edellisestä kerrasta vastaamisen
helpottamiseksi.

Vuonna 2003 vastaajia oli 563 (>40%), kun nyt vain 377 freetä (<25 %) oli täyttänyt lomakkeen. Otos on edelleen edustava, muttei missään nimessä tyydyttävä. Jatkossa joudutaankin pohtimaan tapaa, jolla tutkimuksesta saataisiin houkuttelevampi tutkimuksen tavoitteita unohtamatta.

Verokorttilaisen vähennykset pienemmät

Ansioissa ja työn sivukuluissa tutkimus on linjassa kahden vuoden takaisen
kanssa. Laskutus on noussut aavistuksen, mutta vuosiansiot vain parilla sadalla
eurolla. Yhtiömuodossa toimivilla kulurakenne vahvistaa liiton ja Free-osaston
rummuttaman kaavan: freen kaksi euroa laskutusta on yksi euro verotettavaa
tuloa. Verokorttimuodossa toimivien sivukulut ovat huomattavasti pienemmät.
Mahdollisia syitä eroon on monia. Tietojen luotettavuuden ja läpinäkyvyyden
takia tutkimuksessa kysyttiin tälläkin kertaa verotettavia tuloja ja
verotuksessa hyväksyttyjä vähennyksiä.

Tunnettua on, että verokorttilaisen
vähennykset ovat kortilla yritysmuodossa toimivaan kollegaan nähden.
Monimutkaisempi toimintamuoto myös kasvattaa jonkin verran kulujen pottia.
Kuinka hyvin verokorttilaiset osaavat vähentää tulonhankkimiskuluja, voidaan
myös kysyä.

Jäsenmaksu nousee?

Tutkimuksen tulosten mukaan määritetään lehdistön freelancereiden liiton
jäsenmaksu. Tällä hetkellä maksu on 20 euroa kuukaudessa. Vuonna 2003 tähän
päädyttiin jakamalla freen keskimääräiset vuosiansiot kokonaisten työkuukausien
määrällä (10 kk) ja kertomalla näin saatu euromäärä liiton prosenttimääräisellä
jäsenmaksulla (1,3 %), josta vähennettiin ensin työttömyyskassamaksu ja
poliittisena päätöksenä aikanaan tehty 0,2 %: n lisävähennys. Pyöristyssääntö
olisi tällä kaavalla viimeksi johtanut 21 euroon. Kuitenkin liittohallitus
esitti ja liittovaltuusto päätti euroa pienemmästä maksusta, kun tuolloinen
tutkimus osoitti freetulojen laskeneen verrattuna vuoden 2001 tutkimukseen.

Nyt on alustavasti puhuttu jäsenmaksun laskukaavan muuttamisesta. Uuden tutkimuksen
tuloksilla vanha laskukaava johtaisi todennäköisimmin 22 euroon eli kahden
euron korotukseen. Jotta ongelmallinen kokonaisten työkuukausien arviointi
voitaisiin välttää, voitaisiinkin keskimääräiset vuosiansiot jakaa 12
kuukaudella ja tämä tulo kerrottaisiin sitten liiton %-jäsenmaksulla, josta on
vähennetty t-kassaosuus. Tällä hetkellä tiedossa olevilla luvuilla tämä
tarkoittaisi 21 euron kuukausijäsenmaksua.

Malli sai kannatusta myös
free-seminaarin yleisökommenteissa. Päätöksen jäsenmaksusta ja laskukaavasta
tekee liittovaltuusto marraskuun lopun kokouksessaan.

Moniosaaja pärjää parhaiten

Monimediaaliset ts. freet, jotka työskentelevät sekä sähköisessä mediassa että lehdistössä ja henkilöyhtiömuodossa toimivat ovat tutkimuksen mukaan parhaiten
työllistyneitä.

Freelancereiden keskimääräinen viikkotyöaika on pudonnut 40
tunnista 36 tuntiin viikossa. Journalistien työsuhteisten työehtosopimuksissa
säännöllinen viikkotuntimäärä on 37,5 tuntia. Lomalla ollaan enemmän kuin pari
vuotta sitten: 3,7 viikosta on nousua 4,1 viikkoon vuodessa.

Tutkimuksessa kysyttiin yksityiskohtaisesti myös sairastamisesta. Monelle freelle oli tuttua yli yhdeksän päivän sairauskesto ja vielä useampi teki töitä sairaana.
Jälkimmäinen korostui erityisesti maakuntakeskusten freelancereiden keskuudessa.

Tähän tilanteeseen kauan odotettuna lääkkeenä on esitys sairauspäivärahan
karenssin pudottamisesta yhdeksästä päivästä neljään päivään vuoden 2006 alusta. SJL on lobannut asiaa jo vuodesta 2002. Elokuun alussa työnsä valmiiksi saanut
sosiaali- ja terveysministeriön Yrittäjien sosiaaliturva -työryhmä on asiasta
samoilla linjoilla. Lopullisen siunauksen uudistukselle antaa eduskunta ennen
vuodenvaihdetta.

Suurin osa haluaa jatkaa freenä

Freelancereiden korkea tyytyväisyys työhön sekä työn henkiseen ja aineelliseen
palkitsevuuteen ovat edelleen säilyneet. Kuitenkin kolmannes vastaajista kokee
olevansa alityöllistynyt. Tämä näkyy myös huolena töiden jatkumisesta, mistä
tutkimuksessa myös kysyttiin.

Tyytymättömimmät ryhmät voidaan paikantaa
karkeasti sanomalehdistöön, alueellisesti luokkaan muu paikkakunta, samoin
radioon ja aihealueisiin urheilu ja ulkomaat. Ryhmät ovat hyvin ennakoitavissa,
kun mietitään vaikka vain liiton edunvalvontatoimien näkyvyyttä. Isoissa
lehtitaloissa, varsinkin aikakauslehdissä on järjestetty koulutuksia
tekijänoikeuksista ja palkkioista, onpa sopimuksiakin rukattu yhdessä
lehtitalojen kanssa. Liiton näkyminen pienessä lehdessä, pienellä
paikkakunnalla ja varsinkin ulkomailla on ollut hyvin rajallista. Radion
tilanne taas on pitkälti perusteltavissa Ylessä viime vuosina tehdyillä
organisaatiomuutoksilla ja kovalla säästökuurilla.

Jäsenet yhä tyytymättömiä liittoon

Yhä useamman freen mielestä liitto on hoitanut leiviskänsä paremmin myös
free-edunvalvonnassa. Vuonna 2003 vain viidennes oli tyytyväisiä liiton toimiin
ja tyytymättömiä oli puolet. Nyt punnukset ovat kääntyneet. Plussaa liitolle
antaa 40 % vastaajista ja miinusta 34 %. Liittoon tyytymättömien osuus on
edelleen iso eikä henkselien paukutteluun ole aihetta. Parin vuoden aikana
tapahtuneesta (Free-ABC -koulutuskierros, lobbaustoimet, uusi free-strategia
2004, näkyvyys Journalistissa, yhdistyshanke) voidaan vetää kuitenkin
johtopäätös, että liitto on toimissaan oikealla tiellä.

Lopuksi tutkimuksessa selvitettiin freelancereiden luonteenpiirteitä. Puran
hieman tässä auki tasa-arvonäkökulmaa. Vastaajista enemmistö, 56 % oli naisia,
mikä vastaa hyvin naisten osuutta liiton jäseninä.

Vapaa nainen kuroo tuloeroa kiinni

Aihealueet ja ammatit ovat
jakaantuneet edellistä tutkimusta vastaavasti mies- ja naisvaltaisiin.
Miehiin voidaan yhdistää urheilu, ohjelmatekniset tehtävät ja valokuvaaminen, kun taas naisten heiniä ovat viihde ja tv:n käännöstyö. Naisten miehiin verrattuna
positiivinen ansiokehitys on nähtävissä myös uudessa tutkimuksessa. Vastikään
julkistettu työnantajien palkkatilasto lehdistössä osoittaa työsuhteisten
naisten nousseen palkoissa 93,5 %:iin miesten palkoista. Freelancereilla
työmarkkinatutkimus osoittaa naisten kuroneen ansioissa vastaavasti 93 %:iin.
Edellisessä tutkimuksessa vapaan naisen euro oli vielä alle 90 senttiä.

Tutkimusraportti löytyy FreeOnlinesta Työmarkkinatutkimus 2005.

Lisäksi 30.9. ilmestyvään Journalistiin on tulossa kirjoitus tutkimuksen tuloksista. Journalistissa julkaistaan myös matkapalkinnon ja kirjapalkintojen
arvonnoissa voittaneiden nimet.

Petri Savolainen
työehtoasiamies
SJL